Talousvaliokunta on aiemmin tänä vuonna antanut Suomen EU-vaikuttamisstrategiaa koskevan lausunnon (TaVL 12/2016 vp — E 18/2016 vp). Talousvaliokunta viittaa lausuntoonsa ja kiinnittää seuraavassa lisäksi huomiota tiettyihin toimialansa EU-vaikuttamisen keskeisiin ja ajankohtaisiin osa-alueisiin erityisesti komission vuoden 2017 työohjelmaa silmällä pitäen.
Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen laajasti ymmärretyn kasvupolitiikan nostamisesta Suomen keskeiseksi läpileikkaavaksi teemaksi. Kokonaisuuteen liittyvät niin sisämarkkinoiden toiminnan ja digitalisaatiokehityksen edistäminen kuin talouden vakaus, ilmasto- ja energiapolitiikka sekä kauppapolitiikka.
Brexit.
EU-vaikuttamisen toimintaympäristö on muuttunut kesän 2016 aikana erityisesti Ison-Britannian kansanäänestyksen vuoksi. Nyt käsiteltävänä oleva jatkokirje ei kuitenkaan käsittele tätä, vaan siinä keskitytään ennen muuta komission vuoden 2017 työohjelmaan liittyvään vaikuttamiseen. Talousvaliokunta korostaa kuitenkin, että käynnistymässä oleva eroprosessi väistämättä heijastuu Suomen EU-vaikuttamiseen kaikilla keskeisillä politiikka-alueilla. Tähän vaikuttaa myös se, että tähän asti Suomen ja Britannian lähestymistapa esimerkiksi kilpailukykyyn, kauppapolitiikkaan ja sisämarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä on ollut hyvin samantyyppinen. Tulevat muutokset vaikuttavat väistämättä neuvotteluasetelmiin ja unionin tasapainoon. Talousvaliokunta painottaa kuitenkin, että sisämarkkinoilla pysyminen edellyttää neljän vapauden kunnioittamista. Britannian EU-eron Suomen talouden eri sektoreihin kohdistuvien vaikutusten selvittäminen, samoin kuin sen selvittäminen, mitä Suomen näkökulmasta on Ison-Britannian tulevassa EU-suhteessa tärkeää turvata, tulee olla yksi Suomen kansallisen EU-politiikkavalmistelun painopisteistä.
Parempi sääntely.
Kasvu- ja kilpailukykytavoitteita tukee myös Suomen EU-vaikuttamisessa korostettu tavoite nykyistä vähemmästä ja kevyemmästä mutta samalla paremmasta EU-sääntelystä. On kuitenkin epäselvää, missä määrin tavoitteet ovat tähän mennessä toteutuneet ja kykeneekö esimerkiksi ns. REFIT-foorumi käytännössä toimimaan tehokkaana kanavana yksinkertaistamisehdotuksille. Paremman sääntelyn tavoitteita tulee tavoitella eri sektorien toimien johdonmukaisuuden kautta ja kohdistetuin konkreettisin toimin esimerkiksi asettamalla määrällisiä sääntelyn vähentämistavoitteita eniten taakkaa aiheuttavilla sektoreilla.
Sisämarkkinat ja digitalisaatio.
Sisämarkkinoiden toiminnan ja digitalisaatiokehityksen edistämisen kannalta ylisääntelyn välttäminen ja tehokas täytäntöönpano ovat keskeisiä läpileikkaavia periaatteita erityisesti nopeasti muuttuvilla liiketoiminta-alueilla. Sisämarkkinoiden syntymistä tulee tavoitella teknologianeutraalisti nykyistä sääntely-ympäristöä keventämällä eikä luomalla uusia velvoitteita uusille toimijoille. Samalla on huolehdittava digitaalisen toimintaympäristön turvallisuudesta. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että osa jo annetuista digitaalisia sisämarkkinoita koskevista ehdotuksista ei näytä tavoitteestaan huolimatta yksinkertaistavan yritysten ja kuluttajien toimintaympäristöä vaan tuovan lisävelvoitteita toimijoille.
Pääomamarkkinat ja rahoitus.
Yritysten rahoitusmahdollisuuksien turvaaminen ja kehittäminen on työllisyyden ja kasvun näkökulmasta keskeistä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä viedä eteenpäin eurooppalaisia pääomamarkkinoita ja yritysten rahoitusmahdollisuuksia pääomamarkkinaunionin kautta. Sääntelyn ei tule estää uusien rahoitustapojen syntymistä. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtioneuvoston kirjelmässä ei ole tarkasteltu, millainen EU-rahoituksen hyödynnettävyys on ollut suomalaisyritysten näkökulmasta ja miten esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahasto on käytännössä toiminut.
Ilmasto- ja energiapolitiikka bio- ja kiertotalouden edistämisen näkökulmasta.
Talousvaliokunta pitää ratkaisevan tärkeänä vaikuttaa ennakoivasti ja ajantasaisesti ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyviin lainsäädäntöprosesseihin. Suomelle keskeisiä ovat paitsi päästövähennystavoitteet taakanjakosektorilla myös maankäyttösektoria (LULUCF) ja biomassan kestävyyttä koskevat linjaukset, joilla ei saa vaarantaa kansallisesti määriteltyä kestävää metsävarojen käyttöä. Talousvaliokunta pitää Suomen kannalta keskeisinä muistioon nostettuja bio- ja kiertotaloutta koskevia tulevia hankkeita ja yhtyy valtioneuvoston näkemykseen tarpeesta päivittää EU:n biotalousstrategia. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että Suomen varsinaisia vaikuttamistavoitteita koskevat kirjaukset jäävät hyvin abstrakteiksi. Suomen kannalta olennainen kysymys on erityisesti, millaiseksi metsäbiotalouden tulkinta EU:ssa asteittain kehittyy. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan EU on hahmottanut biotaloutta enemmän maatalouden kuin metsätalouden suunnasta. Ottaen huomioon esimerkiksi tulevien metsäbiotaloutta koskevien linjausten merkittävyyden Suomen kannalta talousvaliokunta korostaa yksityiskohtaisempien vaikuttamistavoitteiden määrittelyä ja ennakollista vaikuttamista erityisesti näillä osa-alueilla.
Lopuksi.
Viime aikojen EU-agenda on ollut vahvasti kriisien dominoimaa. On keskeistä, etteivät Ison-Britannian eroneuvottelut vie liikaa resursseja ja huomiota EU:n ydintehtäviltä. EU:lla on yhtäaikaisesti sekä pakko että tilaisuus uudistua. Tämä on samalla myös tilaisuus vaikuttaa siihen, että kasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävät toimet ovat komission ohjelman ytimessä. Talousvaliokunta pitää Suomen EU-vaikuttamisen yleisiä prioriteetteja perusteltuina ja yhtyy yleisellä tasolla kirjelmässä esitettyihin vaikuttamistavoitteisiin. Selkeän kuvan muodostaminen siitä, millä tavoin esitettyihin tavoitteisiin on konkreettisesti vaikutettu ja vaikutetaan, on kuitenkin vaikeaa. Talousvaliokunta korostaa edelleen ennakoivan ja varhaisen vaikuttamisen merkitystä ja pitää tärkeänä Suomen EU-vaikuttamisstrategian päivittämistä.