Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 200/2016 vp): asia on saapunut talousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava ympäristövaliokunnalle.
Valiokunta on kuullut:
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja ehdotetun lain voimaantulosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Sopimus on merkitykseltään huomattava, ja sen lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä ovat päästövähennystavoitteet, tavoitteen säännönmukainen päivittäminen ja tiedoksi antaminen sekä tietyt sopimuksen määritelmät.
Talousvaliokunta pitää sopimusta merkittävänä. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat tekemään lisääntyviä toimia päästöjen vähentämiseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sopimuksen täytäntöönpanon edistämiseksi. Osapuolet sitoutuvat saavuttamaan itse määrittelemänsä päästövähennystavoitteet sekä laativat tarvittavat toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Sopimus saa merkityksensä vasta näiden kautta. Talousvaliokunta painottaa sopimuksen mahdollisimman laajan globaalin kattavuuden ja tehokkaiden politiikkatoimien merkitystä.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Suomi sitoutuu sopimuksen velvoitteisiin ja hyväksyy sopimuksen viivytyksettä. Tämä on tärkeää myös Suomen vaikutusmahdollisuuksien turvaamisen näkökulmasta. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden yhdessä asettama ensimmäinen päästövähennystavoite vuosille 2021—2030 pannaan täytäntöön ilmasto- ja energiakehystä koskevalla unionin lainsäädännöllä. Komissio on tätä tarkoitusta varten antanut päästökauppajärjestelmän uudistamista, taakanjakosektorin päästövähennyksiä sekä maankäyttösektoria (ns. LULUCF) koskevat säädösehdotukset. Talousvaliokunta viittaa näitä koskeviin lausuntoihinsa (TaVL 8/2015 vp — U 17/2015 vp, TaVL 35/2016 vp — U 55/2016 vp ja TaVL 34/2016 vp — U 53/2016 vp). Talousvaliokunta korostaa edelleen kustannustehokkaan ja oikeudenmukaisen taakanjaon merkitystä. Samoin talousvaliokunta painottaa kestävän ja tieteeseen perustuvan kansallisen metsäpolitiikan tärkeyttä biotalouden näkökulmasta sekä aihealueeseen liittyvää tehokasta ja etupainotteista EU-vaikuttamista.
Talousvaliokunta katsoo, että sopimus voi osaltaan tuoda myös merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle energia- ja ympäristöteknologialle, kunhan kansainvälisesti tasavertaisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan. Sopimuksessa luodaan mahdollisuus linkittää päästökauppajärjestelmiä ja määrätään kasvihuonekaasupäästöjen hillintää edistävän ja kestävää kehitystä tukevan mekanismin perustamisesta. Tämä voi osaltaan mahdollistaa kustannustehokkaan päästöjen vähentämisen ja tasoittaa vähentämisestä aiheutuvia kustannuksia globaalilla tasolla.
Talousvaliokunta esittää,
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut