VALTIONEUVOSTON SELVITYS
Ehdotus
Tausta
Euroopan komissio antoi 14.9.2022 ehdotuksensa Euroopan neuvoston asetukseksi korkeisiin energiahintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä (energianhinta-asetus), COM (2022) 473 final. Ehdotuksella pyritään vastaamaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan seuranneeseen poikkeukselliseen tilanteeseen energiamarkkinoilla. Kaasun ja sähkön hinnat ovat vuoden 2022 aikana nousseet ennätyksellisen korkeiksi, ja korkeiden kaasunhintojen vaikutus sähkön tuotantokustannuksiin on osaltaan nostanut sähkön hintoja. Hintojen nousun taustalla vaikuttaa lisäksi maailmantalouden elpyminen koronarajoitusten helpotuttua, sekä voimaloiden huoltotöistä, vesivoiman saatavuudesta ja vanhojen voimaloiden sulkemisesta johtuva tavallista matalampi sähköntuotannon taso. Toisaalta kesän ennätyksellisen korkeat lämpötilat ovat nostaneet energian kysyntää Euroopassa ja näin lisänneet energian hintapainetta. Energiamarkkinoiden tilanteen ennustetaan jatkuvan epävarmana, ja energianhinnan odotetaan pysyvän korkeana loppuvuoden 2022 ja joidenkin arvioiden mukaan jopa vuoteen 2024-2025 saakka. Komission 8.9.2022 antamassa julkilausumassa komission puheenjohtaja von der Leyen ehdotti viittä keskeistä toimenpidettä sähkön ja energian hinnan hillitsemiseksi. Komission 14.9.2022 antama asetusehdotus koskee näistä toi-menpiteistä kolmea: Sähkön talvikysynnän ja huippukulutuksen leikkaamista, sähkönmyyjien ylisuurien tuottojen rajaamista, sekä fossiilisia polttoaineita tuottaville ja jalostaville yhtiöille asetettavaa solidaarisuusmaksua. Yritysten likviditeettiä ja tukkusähkön teknisen hintakaton alentamista tai jäädyttämistä koskevista mahdollisista toimista eduskuntaa tiedotetaan tarvittaessa myöhemmin komission suunnitelmien selkeytyessä.
Ehdotuksen tavoite
Ehdotuksen tavoitteena on vähentää korkeista energianhinnoista kuluttajille aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia. Vallitsevan markkinatilanteen arvioidaan aiheuttavan erityisiä haasteita haavoittuvassa asemassa oleville ja pienituloisille, mutta toisaalta myös keskituloisille kotitalouksille ja yrityksille. Lisäksi korkeat energianhinnat kiihdyttävät inflaatiota ja aiheuttavat merkittäviä kuluja julkiselle sektorille tarvittavien tukitoimien myötä. Esityksellä pyritään puuttumaan myös tietyille energiamarkkinatoimijoille nykytilanteessa syntyneisiin merkittävän korkeisiin tuottoihin, jotka eivät johdu yritysten omista ylimääräisistä panoksista tai investoinneista, sekä uudelleenjakamaan kyseisiä tuottoja korkeista energianhinnoista kärsivien kuluttajien eduksi.
Komissio on katsonut, että energian kysynnän unioninlaajuisen vähentäminen sekä yritysten ylisuurten tuottojen uudelleenjako ovat vallitsevassa tilanteessa toimia, joilla on mahdollista puuttua korkeiden energian hintojen aiheuttamiin haasteisiin. Samanaikaisesti pyritään kuitenkin turvaamaan energian sisämarkkinoiden toiminta ja säilyttämään sen tuomat edut, kuten yritysten tasapuolinen toimintaympäristö.
Energian kysynnän vähentäminen
Asetusehdotus sisältää kaksi tavoitetta energian kysynnän vähentämiselle. Jäsenvaltioiden tulee tehdä toimenpiteitä, joilla vähennetään kaikkien kuluttajien energian kulutusta. Jäsenvaltioiden tulisi tältä osin pyrkiä vähentämään kuukausittaista nettosähkönkulutusta 10 prosentilla verrattuna keskimääräiseen nettosähkönkulutukseen vastaavina kuukausina verrokkiajankohtana. Verrokkiajankohdalla tarkoitetaan asetusehdotuksessa aikaväliä 1.11–31.3. edeltävien viiden vuoden ajanjaksolta. Joulukuun 2022 osalta sähkönkulutusta verrattaisiin näin ollen vuosien 2017–2021 joulukuiden keskimääräiseen nettosähkönkulutukseen. Jäsenvaltioiden toimet voivat olla esimerkiksi kuluttajien informointia ja julkisia tiedotuskampanjoita.
Lisäksi ehdotuksella pyritään vähentämään energiankulutusta erityisesti huippuhintahetkien aikana. Jäsenvaltioiden tulee tunnistaa huippuhintatunnit, jotka vastaavat vähintään 10 prosenttia kuukauden kokonaistuntimäärästä. Komission ehdotuksessa esitetään vähintään keskimääräistä viiden prosentin sähkön nettokulutuksen vähennystä kuukausittain valittujen huippuhintatuntien aikana.
Komissio ehdottaa, että jäsenvaltioilla olisi vapaus valita keinot, joilla energian kysyntää vähennetään. Valinnassa tulisi erityisesti huomioida taloudellisesti tehokkaat ja markkinapohjaiset keinot. Keinoihin voisi lisäksi sisältyä tietyin ehdoin taloudellisia kannusteita tai kompensaatioita kulutuksen vähentämiseen osallistuville markkinatoimijoille, huomioiden kuitenkin valtiontukien sääntely.
Sähköntuottajien ylimääräisten tuottojen väliaikainen rajoittaminen
Ehdotuksen mukaan niiden sähköntuottajien, joiden tuotantokustannukset ovat alle sähkönhinnan asettavan kaasun- ja hiilivoiman tuotantokustannusten, tuottoja tulisi rajoittaa. Sähkön hinta määräytyy vuorokausimarkkinoilla pohjautuen viimeiseen ja kustannuksiltaan korkeimpaan voimalaan, joka tarvitaan käyttöön, jotta sähkön kysyntään pystytään vastaamaan. Sähkönhinnan asettavan tuotantokustannuksen alapuolella toimiviin sähköntuottajiin lukeutuu uusiutuvan energian, ydinvoiman sekä ruskohiilen toimijoita. Asetusehdotuksen mukaan tuottojen rajoituksen soveltamisalan ulkopuolelle rajautuisivat sähköä kaasulla, hiilellä ja säädettävällä vesivoimalla tuottavat toimijat.
Tuottokatto rajoittaisi niiden tuottajien, joiden tuotantokustannukset jäävät sähkönhinnan asettavan tuotantokustannuksen alle, sähkön myynnistä saatavan voiton maksimissaan 180 euroon megawattitunnilta. Jäsenvaltiot voivat asettaa tiukempia rajoja tuottojen leikkaukselle, jos ne ovat oikeasuhtaisia, syrjimättömiä, eivät häiritse investointisignaaleja, varmistavat investointikustannusten kattamisen, eivät vääristä sähkön tukkumarkkinoiden toimintaa ja ovat EU-oikeuden mukaisia.
Komission ehdotus kattaa lähes kaikki tuotantotyypit kaasulla ja hiilellä tuotettua sähköä sekä vesivarastoja lukuun ottamatta. Ehdotus koskisi lisäksi sähköntuotantoa kaikilla ajallisesti erillään olevilla markkinoilla aina sähkön termiinimarkkinoista, päivää edeltävään, päivän sisäiseen ja tasemarkkinoihin. Komissio perustelee laajaa kattavuutta sillä, että jos joku markkina jätetään sääntelyn ulkopuolelle, sähkö myydään sille markkinalle.
Tuottojen rajoittamisesta saadut tulot tulisi ehdotuksen mukaan ohjata sähkön loppukäyttäjille korkeiden sähkönhintojen aiheuttamien vaikutusten vähentämiseksi. Tarkemmassa kohdentamisessa jäsenvaltioiden tulee pyrkiä huomioimaan erityisesti asiakkaat, joille korkeilla sähkön hinnoilla katsotaan olevan voimakas vaikutus. Nämä asiakkaat voivat olla niin yksityisasiakkaita kuin kaupallisia toimijoita. Näin ollen on huomattava, että toimenpiteen tarkoituksena ei ole energianhintojen laskeminen, vaan korkeiden energiahintojen vaikutusten vähentäminen loppukäyttäjille.
Asetusehdotus jättää jäsenvaltioille harkintavaltaa tuottojen uudelleenjakamisen käytännön toteutuksen suhteen. Kyseeseen voisi ehdotuksen mukaan tulla esimerkiksi toimenpiteitä, joilla kysyntää vähentäneille kuluttajille myönnettäisiin taloudellista kompensaatiota, varoja siirrettäisiin suoraan sähkön loppukuluttajille tai sähkönhankintakustannuksia rajattaisiin tiettyyn sähkönkulutusmäärään saakka.
Fossiilienergiasektorin toimijoiden väliaikainen solidaarisuusmaksu
Öljy-, kaasu-, hiili- ja jalostamosektoreilla toimivien yritysten tuotot ovat kasvaneet merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna. Tämän vuoksi komissio ehdottaa toimenpiteitä, joilla kyseisten toimijoiden ylituottoihin kohdennettaisiin väliaikainen solidaarisuusmaksu.
Solidaarisuusmaksusta saatavat tuotot on tarkoitus ohjata korkeiden energianhintojen aiheuttamien haittojen vähentämiseen tukemalla kotitalouksia ja yrityksiä. Lisäksi solidaarisuusmaksusta saatavilla tuloilla voitaisiin tukea energiankulutuksen vähentämistä sekä unionin pitkän aikavälin tavoitetta vahvistaa energiaomavaraisuutta.
Muut ehdotukset
Komission ehdotus pitää sisällään uusiutuvan energian ostosopimusten edistämisen, solidaarisuussopimukset maiden välillä sekä vähittäismarkkinatoimet erityisesti säänneltyjen tariffien osalta.
Uusituvan energian ostosopimusten osalta jäsenvaltioita edellytetään poistamaan esteet tällaisten sopimusten tieltä sekä suunnittelemaan tukitoimet niin, että ne eivät rajoita tällaisten ostosopimusten laadintaa.
Jäsenvaltioiden väliset solidaarisuussopimukset ovat pakollisia ainoastaan sellaiselle jäsenvaltiolle, joka tuo yli 100 prosenttia sähköä. Tällöin nettotuoja kompensoi saamansa ylituoton naapurijäsenvaltiolle. Muille jäsenvaltioille solidaarisuussopimukset ovat mahdollisia.
Lisäksi jäsenvaltiot voivat poiketa säänneltyjen tariffien säännöistä ensi talvena, kunhan kohtelevat kaikkia sähkönmyyjiä tasapuolisesti ja kompensoivat näille tappiot.
Ehdotettujen toimien voimassaolo
Komission ehdotuksen mukaisesti asetus olisi voimassa vuoden sen voimaantulosta. Kaikki ehdotetut toimenpiteet ovat luonteeltaan väliaikaisia, mutta soveltamisajankohdat vaihtelevat. Energian kulutuksen vähentämiseen tähtääviä toimia ja sähköntuottajien ylimääräisten tuottojen väliaikaista rajoittamista esitetään sovellettavaksi välillä 1.12.2022–31.3 2023.
Ehdotettu fossiilienergiasektorin toimijoiden väliaikaista solidaarisuusmaksua koskevat järjestelyt olisi oltava paikallaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Solidaarisuusmaksua olisi sovellettava ainoastaan vuoden 2022 voittoihin, jotka ovat yli 20 prosenttia suuremmat kuin niiden verotettavien voittojen keskiarvo, jotka ovat syntyneet 1 päivänä tammikuuta 2019 tai sen jälkeen alkavina kolmena tilikautena. Asetuksen voimassaolo ei kuitenkaan rajoita tarvetta varmistaa ylijäämätulojen jakaminen ja käyttää väliaikaisen solidaarisuusmaksun tuotto asetuksen mukaisesti.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että energiamarkkinoiden toiminnassa ilmenneisiin ongelmiin vastataan nopealla aikataululla EU-tasolla ja suhtautuu avoimesti eri vaihtoehtoihin energiahintojen alentamiseksi ja markkinoiden epävarmuuden ja riskien vähentämiseksi. Valtioneuvosto suhtautuu ehdotettuihin toimenpiteisiin avoimesti ja toimii neuvotteluissa rakentavasti eurooppalaisen ratkaisun löytämiseksi. Valtioneuvosto painottaa toimia, joilla voidaan vaikuttaa energian hintaan ja saatavuuteen nopealla aikataululla. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että kriisitoimet eivät luo epävarmuutta puhtaan energian investointien toteutumiselle ja energiamarkkinoiden toimivuudelle ja että riittävistä kannustimista päästöttömän energian investointeihin huolehditaan.
Energianhinta-asetuksessa ehdotettujen toimenpiteiden lisäksi Suomi katsoo, että markkinoiden toimintaedellytyksiä tulee parantaa. Suomella on valmius tarkastella myös pidemmälle meneviä markkinaintervention keinoja, kuten maakaasun ja muun energian markkinahintojen erottamista toisistaan. Lisäksi Suomi katsoo, että komission tulisi välittömästi tarkastella johdannaismarkkinoiden sääntöjä, etenkin johdannaisten hinnoittelumekanismin luotettavuuden palauttamisen ja markkinoiden erittäin merkittäviksi kasvaneiden vakuusvaatimusten näkökulmasta, sähkön johdannaismarkkinoiden rauhoittamiseksi.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että komission esittämät poikkeustoimenpiteet ovat ajallisesti tarkkaan rajattuja.
Sähkön kysynnän vähentäminen
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että hintoihin pyritään vaikuttamaan kysyntää vähentä-mällä. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että jäsenvaltiot voivat kansallisesti valita toimenpi-teet. Suomessa lokakuun 10. päivänä alkava energiansäästökampanja on yksi kansallisista keinoista sähkön kysynnän vähentämiseksi ensi talvena.
Markkinatulojen yläraja inframarginaalisilla teknologioilla tuotetulle sähkölle
Valtioneuvosto on tyytyväinen siihen, että Suomen aiemmin esille tuomia huolia on otettu huomioon ehdotuksessa. Suomessa valtaosa sähköntuotannosta on suojausten tai kahdenvälisten sopimusten piirissä tai Mankala-periaatteella tuotettua sähköä ja näiden tuottajien saama tuotto jää nyt komission ehdottaman tuottokaton alapuolelle.
Suomen osalta ehdotettu järjestelmä soveltuisi tosiasiallisesti varsin rajalliseen osaan tuotantoa. Suomi on päättänyt myös kansallisista toimista sähkönkäyttäjille suunnattujen tukitoimien rahoittamiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että järjestelmä voidaan toimeenpanna kansallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla ja tämä huomioidaan jatkovalmistelussa. Järjestelmästä ei tule aiheutua tarpeettoman suurta hallinnollista taakkaa tai haittaa toimitusvarmuudelle ja sen käyttöönoton sujuvuuteen on kiinnitettävä huomiota.
Fossiilienergiasektorin toimijoiden väliaikainen solidaarisuusmaksu
Solidaarisuusmaksun merkitys Suomessa jäisi vähäiseksi. Nykykäsityksen mukaan solidaarisuusmaksu ei kohdistuisi suomalaisiin yhtiöihin. Järjestelmän kansallisesta toimeenpanosta ei tule aiheutua tarpeettoman suurta hallinnollista taakkaa.
Oikeusperusta
Valtioneuvoston arvion mukaan ehdotuksen oikeusperusta, SEUT 122 artiklan 1 kohta soveltuu ehdotettuihin toimiin ja on asianmukaisesti valittu. Valinnan ei voida katsoa muodostavan ennakkotapausta EU:n muille verotuksellisia toimia koskeville päätöksentekomenettelyille.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Ehdotuksen tausta ja tavoitteet
Ehdotuksen taustalla on tarve vastata Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan seuranneeseen poikkeukselliseen tilanteeseen energiamarkkinoilla. Kaasun ja sähkön hinnat ovat nousseet ennätyksellisen korkeiksi, ja korkeat kaasunhinnat nostavat edelleen sähkön tuotantokustannuksia. Ehdotuksen tavoitteena on helpottaa kuluttajille korkeista energianhinnoista aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia.
Asetusehdotus sisältää toimet sähkönkäytön vähentämiseksi, sähköntuottajien ylimääräisten tuottojen väliaikaiseksi rajoittamiseksi ja fossiilienergiasektorin toimijoiden väliaikaiseksi solidaarisuusmaksuksi. Lisäksi asetusehdotus mahdollistaa jäsenvaltioiden väliset solidaarisuussopimukset ja säänneltyjen tariffien laskemisen väliaikaisesti alemmalle tasolle.
Keskeisten ehdotusten arviointia
Ehdotuksella pyritään kahdentyyppisiin vaikutuksiin: sähkön kulutuksen vähentämisellä pyritään vaikuttamaan energian hintaan, ja ylisuurten voittojen leikkaamisella ja solidaarisuusmaksulla taas halutaan ohjata tuloja energian loppukäyttäjille. Ajatuksena on vaikuttaa kuluttajien maksamaan hintaan muuttamatta varsinaista markkinamekanismia.
Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että energiamarkkinoiden toiminnassa ilmenneisiin ongelmiin vastataan nopeasti. Samoin valiokunta korostaa, että markkinamekanismiin liittyvät toimet on kyettävä toteuttamaan EU:n tasolla riittävän yhtenäisesti yhtäläisten kilpailuedellytysten turvaamiseksi. Talousvaliokunta kiinnittää kuitenkin kriittistä huomiota siihen, että nyt ehdotetusta sääntelystä ei kiirellisyyden vuoksi ole tehty EU-tasolla vaikutusarviointia. Epävarmuus toimien vaikutuksista korostaa sitä, että mahdollisen markkinamekanismiin puuttumisen tulee olla ajallisesti ja asiallisesti tarkkaan rajattua ja kohdistettua.
Talousvaliokunta tukee asetusehdotukseen sisältyviä energiasäästötavoitteita ja pitää valtioneuvoston tavoin myönteisenä, että jäsenvaltiot voivat valita tähän liittyvät toimenpiteet kansallisesti. Talousvaliokunta pitää sähkön kysynnän vähentämistä huippukulutuksen aikana keskeisimpänä ja vaikuttavimpana hätätoimena hintojen nousun hillitsemiseen. Kysynnän vähentäminen ja kulutuksen ajalliset joustot vähentävät tarvetta tuottaa sähköä kalleimmilla tuotantomuodoilla, mikä markkinadynamiikan mukaisesti laskee sähkön huippuhintoja.
Talousvaliokunta korostaa, että kysyntäjoustoa tukevia toimia tarvitaan myös kriisin jälkeen siirryttäessä entistä enemmän vaihtelevaan uusiutuvan energian tuotantoon. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä edellyttää erityisesti tarvetta ohjata sähkönkäyttöä huippukulutustunneilta ajankohtiin, jolloin uusiutuvan energian sääriippuvaista tuotantoa on tarjolla runsaasti. Tämä edellyttää myös toimivia teknisiä ratkaisuja ohjaussignaalien välittämiseen sekä kuluttajien kannalta helppokäyttöisiä hinnoittelumalleja ja palveluita.
Asetusehdotuksen keskeisimmät ongelmakohdat liittyvät ehdotettuun tuottokaton sääntelyyn. Talousvaliokunta pitää tuottokaton periaatteellisena ongelmana sen mahdollisia investointiympäristöä heikentäviä vaikutuksia: sähkön korkean hinnan taustalla on niukkuus, ja ehdotettu sääntely ei edistä investointeja uuteen tuotantokapasiteettiin, jota käynnissä oleva energiamurros jo ilman vallitsevaa kriisiäkin edellyttäisi. Myös tämä korostaa ehdotetun järjestelyn rajaamista vain välttämättömään ja toisaalta sen kansallisen täytäntöönpanon tarkoituksenmukaisuuden merkitystä.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetussa tuottoja rajoittavassa järjestelmässä on kyse sähkön tuottajille kohdistetusta erityisestä veroluonteisesta maksusta ylisuureksi katsottujen tuottojen hillitsemiseksi. Tällainen niin sanotun windfall-veron kaltainen järjestelmä ei alenna kuluttajien sähkölaskua tai vaikuta sähkön käyttöön. Sen sijaan järjestelyllä voidaan kerätä tuloja sähkönkäyttäjille suunnattujen tukitoimien rahoittamiseen. Mikäli tällainen järjestelmä otetaan käyttöön, sillä kerättyjen varojen tulee kohdistua kansallisesti. Järjestelyn ongelmana on ajallisen yhteyden puute: maksua olisi kerättävä mahdollisesti huomattavan jälkikäteisesti, kun taas kuluttajien tukemisen olisi syytä ajoittua lähelle korkeiden hintojen aiheuttamia maksuvelvoitteita.
Talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella markkinatulojen ylijäämän kerääminen voi olla teknisesti haastavaa. Samalla toimijalla voi olla erilaisia tuotantomuotoja, joiden tuotanto voidaan tarjota yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi myyntitarjouksiin, myyntisopimuksiin ja hintojen suojauksiin voi liittyä liikesalaisuuden alaista tietoa. Myös nämä seikat korostavat sääntelyn vaikutusarvioiden puutteita: ehdotuksen perusteella jää epävarmaksi, millaiset ovat sääntelyn hallinnolliset kustannukset suhteessa saavutettuun hyötyyn.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että sen saaman selvityksen perusteella ehdotuksen kattavuudessa ja soveltamisalassa on edelleen epävarmuuksia. Järjestelyn toteuttaminen edellyttäisi erillisiä kansallisia täytäntöönpanotoimia ja lain tasoisia säädöksiä. Valiokunta korostaa, että mikäli järjestely otettaisiin käyttöön, se tulee toteuttaa tavalla, joka kohtelee yrityksiä tasapuolisesti ja ottaa huomioon esimerkiksi ns. Mankala-periaatteella toimivat yhtiöt ja johdannaissopimusten merkityksen sekä yhtiöt, jotka jo nyt tasaavat hintoja tuotollaan.
Jatkotoimet
Talousvaliokunta on useissa asiayhteyksissä arvioinut energiamarkkinoiden poikkeuksellista tilannetta ja viimeksi lausunnossaan TaVL 34/2022 vp — HE 121/2022 korostanut sähkömarkkinoiden toimivuuden varmistamista kaikissa olosuhteissa talouden, huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi. Talousvaliokunta on korostanut erityisesti EU-tason toimia, joilla puututtaisiin johdannaismarkkinoilla ilmeneviin ongelmiin. Samassa yhteydessä talousvaliokunta on tuonut esille, että energiamarkkinoiden hintamekanismiin ja johdannaismarkkinoihin liittyvät toimet edellyttävät rinnalleen energian tuotantokapasiteetin kasvattamista sekä kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti eri sähkönkäyttäjäryhmille kohdistettuja energiansäästötoimia. Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella välttämättömänä myös kansallisen valmistelun kiirehtimistä riittävän sähkön säästön takaamiseksi. Valiokunta katsoo, että sähkönsäästötoimet ovat välttämättömiä myös mahdollisesti edessä olevaan pitkäaikaiseen sähköpulaan varautumiseksi.
Talousvaliokunta pitää sähkönsäästötoimien ohella ensisijaisena vaihtoehtona ns. teknisen hintakaton laskemista EU-tason ratkaisuksi sähkömarkkinoiden hinnanmuodostuksen ongelmiin. Valiokunta korostaa, että nyt ehdotettu hinta-asetus tarjoaa vain osittaisia ratkaisuja vallitsevaan markkinatilanteeseen. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Suomi edistää ennakoivasti ja aktiivisesti myös muita nopeavaikutteisia toimia sähkömarkkinoiden toiminnan vakauttamiseksi ja turvaamiseksi. Talousvaliokunta huomioi myös, että sähkövähennys ja sähkötukitoimet vaikuttavat hintojen kurissa pitämiseksi ja ovat vaikuttavia positiivisesti myös valtion talouden kannalta. Talousvaliokunta pitää tärkeänä arvioida vaikutuksia valtion talouteen.
Talousvaliokunta näkee, että sähkömarkkinoilla pitäisi pyrkiä mahdollisimman pian palaamaan takaisin tilaan, jossa julkisen toimijan interventioita ei tarvita sähkön hinnan vakauttamiseksi. Nykyisten epävakauksien aikana on syytä selvittää päivitystarpeet ja valmistella mahdolliset muutokset nykyiseen sähkön markkinamalliin. Lisäksi on määrätietoisesti etsittävä keinoja, joilla voidaan huolehtia, että fossiilittomaan ja toimitusvarmaan tuotantokapasiteettiin investoiminen on kannattavaa koko unionin alueella.