VALTIONEUVOSTON SELVITYS
Ehdotus
Komissio antoi 28.5.2025 tiedonannon EU:n startup- ja scaleup –strategiasta (COM(2025) 270 final). Strategia rakentuu komission aiemmille toimille liiketoimintaympäristön parantamiseksi ja keskittyy erityisesti Euroopan sisämarkkinoiden kehittämiseen.
Strategia ei sisällä yksittäisten ehdotusten yksityiskohtia. Varsinaisiin ehdotuksiin otetaan kantaa, kun komissio on antanut ehdotukset.
Tällä E-kirjeellä täydennetään soveltuvin osin jo aiemmissa yhteyksissä muodostettuja kantoja (mm. E 58/2023 vp, E 31/2024 vp, E 44/2024 vp, E 8/2025 vp, E 15/2025 vp, E 31/2025 vp, E 34/2025 vp, E 53/2025 vp).
Komission startup- ja scaleup -yrityksistä koskevan tiedonannon lainsäädännölliset, poliittiset ja taloudelliset tukitoimet on jäsennelty seuraaviin osakokonaisuuksiin:
Innovaatiomyönteinen sääntely
Parempi rahoitus
Nopea markkinoille pääsy ja laajentuminen
Parhaan osaamisen tukeminen
Pääsy infrastruktuuriin, verkostoihin ja palveluihin
EU:n startup- ja scaleup-strategian tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman paras paikka perustaa ja kasvattaa globaaleja teknologiavetoisia yrityksiä, mukaan lukien syväteknologian yrityksiä erityisesti tärkeillä strategisilla aloilla, kuten biotieteet, tekoäly, puhtaat teknologiat, bioteknologia, turvallisuus, puolustus (mukaan lukien kaksikäyttöteknologiat), robotiikka, kehittyneet materiaalit ja raaka-aineet, kvanttiteknologiat, kyberturvallisuus.
Strategialla EU asettaa startup- ja scaleup -yritykset kilpailukykypolitiikan ytimeen kasvun vauhdittamiseksi. Strategia rakentuu komission aiemmille toimille liiketoimintaympäristön parantamiseksi ja keskittyy erityisesti Euroopan sisämarkkinoiden kehittämiseen.
Valtioneuvoston kanta
Hallitusohjelman tavoitteena on luoda Suomeen edellytyksiä maailman parhaan startup- ja kasvuekosysteemin kehittymiselle. Suomi pitää komission laatimaa EU:n startup ja scaleup –strategiaa tervetulleena ja yhtyy komission näkemykseen innovaatioiden sekä startup- ja kasvuyritysten merkityksestä Euroopan globaalille kilpailukyvylle.
Koska startup- ja scaleup -yritykset ovat keskeisessä roolissa perinteisten elinkeinojen ja toimialojen uudistumiselle, Suomi pitää perusteltuna, että EU:n toimenpiteissä kiinnitetään huomiota nimenomaisesti aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten erityispiirteisiin, vaikka sinällään komission esittämän strategian voidaan nähdä koskevan monilta osin kaiken kokoisia yrityksiä. Suomi katsoo, että jatkotyössä tulee kiinnittää huomiota eurooppalaisten startup-yritysten tunnistettuihin perushaasteisiin; innovaatioiden kaupallistaminen ja skaalaaminen.
Innovaatiomyönteinen sääntely
Suomi katsoo, että ensisijaisena tavoitteena tulee olla EU:n sisämarkkinoiden vahvistaminen ja suotuisamman innovaatio-, liiketoiminta - ja sääntely-ympäristön luominen startup- ja scaleup -yrityksille.
Suomi korostaa, että tehokas kilpailu- ja yrityskauppasääntöjen täytäntöönpano sekä selkeät ja ennustettavat säännöt turvaavat osaltaan toimivaa kilpailua ja kannustavat yrityksiä innovoimaan ja tehostamaan toimintaansa.
Suomi katsoo, että sääntelyn innovaatiomyönteisyys on kilpailukykytekijä, jolla voidaan luoda kannusteita ja edellytyksiä innovaatiotoiminnalle sekä edistää uusien ratkaisujen markkinoille pääsyä. Innovaatiot tulisi huomioida nykyistä paremmin säädösvalmistelun eri vaiheissa. Suomi tuo esiin tarpeen erityisesti uusien teknologioiden sääntelyn tarkkaan harkintaan ja eritoten mahdollisten sääntelyesteiden välttämiselle innovaatioherkillä aloilla.
Suomi tukee komission tavoitteita parantaa EU:n ja jäsenmaiden edellytyksiä arvioida nykyistä järjestelmällisemmin sääntelyn vaikutuksia innovaatiotoimintaan ja hyödyntää sääntelyn testiympäristöjä tarkoituksenmukaisesti innovaatiotoiminnan edistämiseen. Mahdollisen uuden sääntelyn (innovaatiosäädös) tulee huomioida mahdollisimman yhteensopivaksi myös Yhteentoimiva Eurooppa -säädöksen mekanismien kanssa.
Standardoinnilla on keskeinen asema kilpailukyvyn vahvistamisessa ja innovaatioiden lisäämisessä. Suomi pitää sidosryhmien, kuten startup- ja pk-yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja tiedemaailman laajaa osallistumista standardointiin sekä pyrkimystä vahvistaa EU:n asemaa kansainvälisessä standardoinnissa, tärkeänä. Suomi suhtautuu myönteisesti eurooppalaisen standardointijärjestelmän ja erityisesti harmonisoitujen standardien laadintaprosessin kehittämiseen.
Suomi suhtautuu myönteisesti komission mahdolliseen yrityslompakkoja koskevaan ehdotukseen. Suomi katsoo, että yrityslompakon ensisijaisten käyttötapausten tulisi edistää innovaatioita ja palveluiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla sekä vähentää hallinnollista taakkaa ja raportointivelvoitteita. Suomi katsoo, että yrityslompakoiden käytön tulisi perustua vapaaehtoisuuteen ja että niitä voidaan tarjota markkinaehtoisesti yritysten erilaisiin tarpeisiin (E 53/2025 vp)
Startup- ja scaleup –yritysten parempi rahoitus
Suomi pitää nykyistä lainatakauksiin perustuvaa InvestEU-välinettä tarkoituksenmukaisena sen hyödyttäessä erityisesti suomalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja katsoo, että sen rahoitustakauksen osuutta kehyksessä tulisi kasvattaa merkittävästi riittävän yksityisen rahoituksen vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi. (E 31/2024 vp)
Avoimeen kilpailuun ja korkeaan laatuun perustuvaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta tulisi kohdentaa nykyistä tehokkaammin innovaatioketjujen nopeuttamiseen ja sujuvoittamiseen perustutkimuksesta aina innovaatioiden ja teknologioiden laaja-alaiseen käyttöönottoon mukaan lukien teollistaminen. (EJ 2/2025 vp)
Suomelle on keskeisintä, että tulevaa tutkimus- ja innovaatiorahoitusta painotettaisiin erityisesti vaiheeseen, jossa keskitytään tutkimustulosten ja innovaatioiden skaalaamiseen, hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen (etenkin nykyinen Horisontti Eurooppa-ohjelman Pilari II), joka on EU:ssa nykyisellään keskeinen haaste. Suomelle on keskeistä varmistaa toimien tasapainoinen vaikuttavuus niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. (EJ 2/2025 vp)
Suomi pitää tekoälyratkaisuja, suurteho- ja kvanttilaskentaa, siruteknologiaa sekä 6G-teknologiaa keskeisinä murrosteknologioina, joita tulisi tukea tulevassa rahoituksessa. EU:n rahoituksella tulisi myös vahvistaa ja edelleen kehittää EU:n globaalia johtajuutta kiertoja biotaloudessa sekä biopohjaisissa ratkaisuissa. (EJ 2/2025 vp)
Suomi pitää keskeisenä, että InvestEU:n kaltaista rahoitusmallia hyödynnettäisiin nykyistä laajemmin pääomasijoituksiin, jotka kohdistuisivat alkaviin- ja skaalausvaiheen yrityksiin. Näin vahvistettaisiin yritysten riskirahoituksen saatavuutta innovaatioiden kehittämiseksi ja edelleen kasvun mahdollistamiseksi. (EJ 2/2025 vp)
Suomi ei pidä tarkoituksenmukaisena EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kohdistamista eri jäsenvaltioiden kansallisten tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien kehittyneisyysasteiden tasaamiseen (nk. widening -toimet). (EJ 2/2025 vp). Tämä periaate tulee huomioida myös tulevassa EIC-rahoituksessa. EIC:n onnistumisasteen olisi oltava kohtuullisen korkea sen houkuttelevuuden varmistamiseksi. Sitä ei tulisi myöskään rajata soveltuman liian kapeisiin teknologisiin haasteisiin.
Suomi kannattaa mallia, jossa EU:n takausrahoituksen avulla kasvatettaisiin EIP-ryhmän kapasiteettia tukea Tech EU -ohjelmaan kuuluvaa puhtaan teknologian takausjärjestelyä. (E 15/2025 vp)
Suomi pitää tärkeänä kasvu- ja scaleup -yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamista Euroopassa laajentamalla oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuutta. Erityisesti tulisi priorisoida korkean teknologian kasvuyritysten ja teollisten startuppien pitkäjänteistä rahoittamista toiminnan skaalaamisen mahdollistamiseksi. (E 34/2025 vp)
Valtiontuet tulisi lähtökohtaisesti kohdentaa markkinoiden toimintapuutteisiin vähiten kilpailua vääristävällä tavalla, jotta säilytetään yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla.
Suomi yhtyy strategiassa esitettyyn tarpeeseen startupien ja vakiintuneiden yritysten väliselle yhteistyölle sen ollessa tärkeässä asemassa eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi nopeasti muuttuvilla globaaleilla markkinoilla.
Nopea markkinoille pääsy
EU:n investointi- ja liiketoimintaympäristön tulee olla kasvuun ja innovointiin kannustava ja ennakoiva. Innovaatioiden kaupallistamisessa ja skaalaamisessa keskeisiä ovat yksityisen ja julkisen sektorin TKI-kumppanuudet sekä toimiva aineettomien oikeuksien suoja (IPR). Lisäksi on tärkeää, että eurooppalaiset yritykset ja TKI-toimijat ovat jatkossakin mahdollisimman tehokkaasti verkottuneita globaaleihin innovaatio- ja kasvukeskuksiin. Suomi tukee strategian tavoitetta luoda parempia kannustimia tutkijoille oman työnsä kaupallistamiseksi. On tärkeää, että esimerkiksi ”Lab-to-Unicorn” -aloite kattaa yliopistojen lisäksi myös tutkimuslaitokset.
EU:n resilienssi ja vahvuus globaaleissa toimitusketjuissa edellyttää syväteknologian innovaatioiden edistämistä muun muassa langattomissa verkoissa, tekoälyssä, mikroelektroniikassa, fotoniikassa, kvanttiteknologiassa, uusissa materiaaleissa ja biotaloudessa. Edistyminen näillä alueilla edesauttaa myös uusien kasvuyritysten syntymistä. Lisäksi on selkeä tarve panostaa tekoälyn kehittämiseen ja soveltamiseen eri sektoreilla ja vertikaaleissa. Yhteistyön syventäminen tutkimuskeskusten, tiedemaailman, teollisuuden ja startup-maailman kesken on olennaisen tärkeää näiden teknologioiden syntymiselle ja kasvulle.
Suomi tukee komission tavoitetta lisätä innovatiivisia julkisia hankintoja EU:ssa. Tämä edellyttää hankintojen strategista johtamista sekä osaamisen ja menettelytapojen kehittämistä. Komissiolla on tärkeä rooli Euroopan unionin kehityksen seurannassa ja vertaisoppimisen tukemisessa.
Suomi tukee komission ehdotusta tukea johtavia eurooppalaisia startup- ja scaleup -keskittymiä. Suomi kannattaa myös komission ehdotusta laatia suosituksia tulojen jakamiselle tutkimustulosten hyödyntämisessä. Suosituksissa tulee ottaa huomioon korkeakoulujen autonomia.
Suomi pitää lisäksi tärkeänä, että komissio antaa ohjeistusta korkeakouluille ja julkisille tutkimusorganisaatioille valtiotukisääntöjen soveltamisessa tutkimustulosten ja tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämisessä.
Parhaan osaamisen tukeminen Euroopassa
Suomi pitää tärkeänä, että työmarkkinoilla jo olevan työvoiman paremman hyödyntämisen ja EU:n sisäisen liikkuvuuden edistämisen lisäksi jäsenmaiden työnantajat ja TKI-toimijat voivat eettisesti kestävällä tavalla löytää kolmansista maista tulevia korkeasti koulutettuja osaajia aloille, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi.
Osaajista käydään globaalia kilpailua, ja Suomi tunnistaa EU-yhteistyön mahdollisuudet tuottaa lisäarvoa jäsenvaltioiden kansainvälisen rekrytoinnin toimille. Suomi tukee sitä, että EU-tason ratkaisuja haetaan ensisijaisesti jo olemassa olevien lainsäädäntöinstrumenttien paremmalla hyödyntämisellä sekä tukemalla jäsenmaiden operatiivista yhteistyötä ja näkyvyyttä globaalissa osaajakilpailussa. Suomi toteaa, että toimet startup yrittäjien maahantulon sujuvoittamiseksi tulee yhdistää tehokkaaseen maahantulon väärinkäytösten torjuntaan.
Nykyisten työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen vaikuttavien EU-säädösten vaikutuksia ja keskinäisiä suhteita työelämän murroksessa tulisi arvioida kokonaisuutena oikeudenmukaisen työvoiman liikkuvuuden paketin käsittelyn yhteydessä. Suomi pitää sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevien sääntöjen uudistamista tärkeänä. Rajat ylittävä etätyö on yksi osa-alue sovellettavan sosiaaliturvalainsäädännön määräytymisen tilanteista. Jos rajat ylittävää etätyötä koskevaa sääntelyä tarkennettaisiin, olisi huolehdittava, että sitä koskeva kokonaisuus pysyy selkeänä ja helposti sovellettavana.
Suomi katsoo, että parhaiden käytäntöjen selvittäminen on kannatettavaa ja se voi edistää strategian tavoitteita. Mahdollisten lainsäädäntötoimien osalta on kuitenkin huomioitava, että henkilöiden tuloverotus kuuluu jäsenvaltioiden ensisijaiseen toimivaltaan. Suomi suhtautuu mahdolliseen harmonisointiin varauksellisesti ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tarvittavat lainsäädäntötoimet tulisi toteuttaa kansallisella tasolla.
Pääsy infrastruktuureihin, verkostoihin ja palveluihin
Startup- ja scaleup -yritykset tarvitsevat laajan, saumattoman ja kustannustehokkaan pääsyn EU:n tutkimus-, testaus- ja pilotointi-infrastruktuureihin. Muun muassa suurteholaskenta- tekoäly ja kvantti -ympäristöjen hyödyntäminen voi vauhdittaa korkean teknologian ja korkean lisäarvon ratkaisujen kehittämistä ja kaupallistamista.
Edistymisen mittaaminen
Suomi katsoo, että startup-, scaleup- ja innovatiivisten yritysten määritelmissä on strategiassa esiin nostettuja puutteita. Mahdollisessa määrittelytyössä tulisi ottaa soveltuvin osin huomioon mm. EU:n tilastosääntelyyn sisältyvät kasvuyrityksiä koskevat ilmaisut ja määritelmät.
Ehdotetuissa tulosmittareissa tulisi soveltuvin osin huomioida myös muita kuin perustettavien yritysten määrää mittaavia indikaattoreita, kuten työllisyys, eurooppalaisten arvoketjujen luominen ja teollisuuden uudistaminen.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Strategian lähtökohtana on asettaa startup- ja scaleup-yritykset kilpailukykypolitiikan ytimeen kasvun vauhdittamiseksi. Tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman paras paikka perustaa ja kasvattaa globaaleja teknologiavetoisia yrityksiä. Innovaatioilla sekä startup- ja kasvuyrityksillä on ratkaiseva merkitys talouden rakenteiden ja perinteisten elinkeinojen ja toimialojen uudistumiselle ja sitä kautta Euroopan globaalille kilpailukyvylle.
Strategia rakentuu komission aiemmille toimille liiketoimintaympäristön parantamiseksi ja keskittyy erityisesti Euroopan sisämarkkinoiden kehittämiseen. Samalla se kytkeytyy lukuisiin muihin komission julkaisemiin strategioihin ja toimintasuunnitelmiin kuten säästämis- ja sijoitusunioniin (E 34/2025 vp — TaVL 20/2025 vp) ja sisämarkkinastrategiaan (E 53/2025 vp — TaVL 34/2025 vp).
Innovaatiomyönteinen sääntely
Sääntelyn pirstaleisuus vaikeuttaa edelleen startup- ja scaleup -yritysten tehokasta toimintaa sisämarkkinoilla. Kansalliset erot erityisesti verotuksessa, yhtiöoikeudessa ja arvopaperilainsäädännössä muodostavat esteitä sijoittajille ja rajoittavat pääoman liikkuvuutta. Epävarmuutta lisäävät myös työlainsäädännön erot sekä korkeat epäonnistumisen kustannukset. Uusien teknologioiden hidas hyväksyntä ja vanhentuneet sääntelykehykset hidastavat disruptiivisten tuotteiden ja palveluiden käyttöönottoa.
Talousvaliokunta korostaa valtioneuvoston tavoin, että ensisijaisena tavoitteena tulee olla EU:n sisämarkkinoiden vahvistaminen ja suotuisamman innovaatio-, liiketoiminta - ja sääntely-ympäristön luominen startup- ja scaleup-yrityksille. Valiokunta pitää niin ikään tärkeänä arvioida nykyistä järjestelmällisemmin sääntelyn vaikutuksia innovaatiotoimintaan ja hyödyntää sääntelyn testiympäristöjä innovaatiotoiminnan edistämiseen. Keskeistä on välttää sääntelyesteitä ja nopeuttaa lupaprosesseja erityisesti murroksellisten teknologioiden osalta. Yksi keino tähän on myös eurooppalaisen standardointijärjestelmän ja erityisesti harmonisoitujen standardien laadintaprosessin kehittäminen. Standardoinnilla on keskeinen merkitys innovaatioiden ja kilpailukyvyn edistämisessä.
Datataloutta koskevat sääntelykysymykset ovat keskeisessä asemassa nyt tarkasteltavien kasvuyritysten kannalta. Tältä osin talousvaliokunta viittaa vastikään EU:n tekoälyn maanosa -toimintasuunnitelman (E 52/2025 vp — TaVL 35/2025 vp) yhteydessä lausumaansa. Tässä yhteydessä esille on noussut erityisesti tarve yksinkertaistaa kohdennetuin muutoksin tekoälyasetusta, data-asetusta sekä yleistä tietosuoja-asetusta ja varmistaa EU-sääntelyn tulkinnan yhtenäisyys.
Valiokunta suhtautuu myönteisesti ajatukseen ns. Euroopan 28. sääntelykehyksestä, jonka tavoitteena on poistaa esteitä yritysten perustamiselle, kasvulle ja toiminnalle sisämarkkinoilla. Ehdotus sisältäisi sääntöjen yksinkertaistamista ja epäonnistumisen kustannusten pienentämistä muun muassa maksukyvyttömyys-, työ- ja verolainsäädännön osalta. Komissio selvittää mahdollisuutta yrityksen perustamiseen EU:ssa jopa 48 tunnissa. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti aloitteen edistämiseksi. Hanke, jossa luodaan uusia yhteisömuotoja elinkeinoelämän toimintaan ja tai muokataan työmarkkinoiden sääntelyä, on kuitenkin varsin haastava, ja tulisi kohdistaa realistisesti toteutettavissa oleviin toimiin.
Parempi rahoitus
EU:n rahoitusjärjestelmä on edelleen vahvasti pankkikeskeinen ja pääomamarkkinat pirstaleiset. Kansalliset erot mm. maksukyvyttömyys-, yhtiö- ja verolainsäädännöissä ovat tunnistettu ongelma. Lisäksi rahoituksen saatavuus vaihtelee alueittain ja rajat ylittävät sijoitukset ovat vähäisiä, mikä voi ajaa innovatiivisia yrityksiä etsimään suurempia markkinoita ja rahoitusta EU:n ulkopuolelta. Keskeisenä syynä lainarahoituksen saatavuuden heikkenemiseen on tuotu esiin finanssisääntelyn kiristyminen, ja myös tätä sääntelyaluetta tulisi tarkastella osana komission hallinnollisen taakan 35 prosentin keventämistavoitetta pk-yrityssektorissa.
Suomi pitää tärkeänä kasvu- ja scaleup-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamista Euroopassa laajentamalla oman pääoman ehtoista rahoitusta. Tarvitaan suurempia kasvuvaiheen rahastoja rahoittamaan yritysten skaalausvaihetta.
Talousvaliokunta kiinnittää asiantuntijakuulemisensa perusteella huomiota siihen, että tarve monipuolistaa rahoitusmarkkinaa on laaja-alainen: oman pääoman ehtoisen rahoituksen lisäksi Eurooppa tarvitsee aktiivisia teollisia sijoittajia, venture-debt-rahoittajia sekä toimivat pörssimarkkinat. Erityisesti on tuotu esille myös listautumismarkkinoiden kehittäminen: tällä hetkellä johtavat eurooppalaiset syväteknologiayhtiöt ovat pääsääntöisesti suuntaamassa IPO-valmistelujaan Yhdysvaltojen suuntaan. Eurooppalaisten markkinapaikkojen kehittyminen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi edesauttaisi myös yleistä sijoituskulttuurin muutosta kohti kasvuhakuisempaa suuntaa.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu toisaalta esille, että on syytä pohtia, mitä markkinapuutetta EU-tason rahoituksella on tarkoitus korjata: taloustieteellisesti perustelluin syy julkiselle tuelle liittyy tutkimuksen ja kehityksen varhaisvaiheeseen, jossa positiiviset ulkoisvaikutukset ovat suuria. Tarvetta EU:n tason toimenpiteille voivat perustella esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden pirstaleisuus tai pääomasijoittajien riskin välttely erityisen korkean riskin aloilla. Keskeistä on varmistaa, että EU:n väliintulo täydentää yksityistä rahoitusta sen sijaan, että se syrjäyttää sitä.
Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta tulisi kohdentaa nykyistä tehokkaammin innovaatioketjujen nopeuttamiseen ja sujuvoittamiseen perustutkimuksesta aina innovaatioiden ja teknologioiden laaja-alaiseen käyttöönottoon mukaan lukien teollistaminen. Valiokunta korostaa, että rahoituksen tulee perustua avoimeen kilpailuun ja korkeaan laatuun ja suhtautuu erittäin kriittisesti ajatukseen EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kohdistamisesta eri jäsenvaltioiden kansallisten tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien kehittyneisyysasteiden tasaamiseen (nk. widening -toimet). Tämä tulisi huomioida myös tulevassa EIC-rahoituksessa. EU-rahoituksen ensisijaisena tavoitteena ei tule olla jäsenvaltioiden innovaatiokyvykkyyksien tasoittaminen, vaan koko EU:n globaalin kilpailukyvyn vahvistaminen.
Yrittäjyys ja osaaminen
Talousvaliokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn arvioon siitä, että osaamiskeskittymien ja osaajapohjan vahvistaminen on ratkaisevaa, sillä juuri keskittymät luovat suurimmat tuottavuus- ja kasvuhyödyt. Osaamispohjan vahvistaminen edellyttää sekä ulkomaisten huippuosaajien houkuttelua että nykyisten osaajien pitovoiman parantamista. Erityisesti murroksellista teknologiaa tuottavien yritysten osalta työvoiman kansainvälinen liikkuvuus muodostuu usein yritysten keskeiseksi kilpailutekijäksi.
On myönteistä, että strategiassa on huomioitu myös sukupuolivaikutukset: talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa vain reilu kolmannes yrittäjistä on naisia ja start-up-rahoituksesta vain noin kuusi prosenttia ohjautuu naisten perustamille yrityksille. Samoin on tärkeää, että strategiassa on huomioitu yrittäjyyskasvatuksen merkitys.
Nopea markkinoille pääsy, infrastruktuuri ja verkostot
Talousvaliokunta korostaa Suomen kannan toteamusta siitä, että Startup- ja scaleup-yritykset tarvitsevat laajan, saumattoman ja kustannustehokkaan pääsyn EU:n tutkimus-, testaus- ja pilotointi-infrastruktuureihin. Nämä ympäristöt ovat välttämättömiä teknologioihin pohjautuvien ratkaisuiden kehittämiselle, skaalaamiselle ja kaupallistamiselle. Innovaatioiden kaupallistamisessa ja skaalaamisessa keskeisiä ovat yksityisen ja julkisen sektorin TKI-kumppanuudet sekä toimiva aineettomien oikeuksien suoja (IPR). Lisäksi on tärkeää, että eurooppalaiset yritykset ja TKI-toimijat ovat jatkossakin mahdollisimman tehokkaasti verkottuneita globaaleihin innovaatio- ja kasvukeskuksiin.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä Lab to Unicorn -aloitetta, jonka tavoitteena on nopeuttaa tutkimustulosten kaupallistamista. Aloitteen puitteissa komissio rahoittaa johtavia eurooppalaisia startup- ja scaleup-keskittymiä, jotka pohjautuvat vahvoihin yliopistoympäristöihin.
Infrastruktuurin ja verkostojen luomisella on läheinen kytkös myös mm. EU:n tekoälystrategiaan (E 52/2025 vp — TaVL 34/2025 vp) sekä kvanttistrategiaan ja EuroHPC-asetusehdokseen, joita talousvaliokunta tarkastelee erillisissä lausunnoissaan.
Muita huomioita
Talousvaliokunta kiinnittää kriittistä huomiota siihen, että strategia keskittyy varsin voimakkaasti nimenomaan startup-yrityksiin: myös scaleup-käsitteellä viitataan tämän kaltaisiin nopeaan kasvuun pyrkiviin yrityksiin. Tämän lisäksi tulisi huomioida kasvuhakuiset, jo vakiintuneet pienet ja keskisuuret yritykset, joilla on skaalautumispotentiaalia muun muassa kansainvälistymisen kautta. Samoin on tärkeää huomioida, että innovaatiomyönteisen sääntelyn tarve koskee yrityskenttää läpileikkaavasti eikä rajoitu vain startup- ja scaleup-yrityksiin.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös asiantuntijakuulemisessa esiin nousseeseen näkökulmaan siitä, että Suomen kirjatut kannat painottavat nyt varsin yksipuolisesti teollisia yrityksiä; esimerkiksi EU:n kilpailukykystrategia ja myös käsittelyssä oleva startup- ja scaleup -strategia pohjautuvat ”industry” -termiin, johon EU sisällyttää koko elinkeinoelämän teollisuudesta palveluihin.
Talousvaliokunta pitää kaiken kaikkiaan tärkeänä, että komission suunnitelma keskittyy konkreettisiin toimiin lainsäädännöllisten ja hallinnollisten esteiden purkamiseksi, rahoituksen saatavuuden parantamiseksi ja eri toimijoiden yhteistyön edistämiseksi. Samoin on tärkeää asettaa suunnitelman toimeenpanolle konkreettiset tavoitteet, mittarit ja seurantamekanismi. Vaikka strategian kohteena ovat kasvuyritykset, monet siinä havaitut ongelmakohdat ja tarkastellut toimet ovat olennaisia laajemmin koko taloudellisen toimintaympäristön ja Euroopan kilpailukyvyn kannalta.