Tarkastelun kohteena olevassa ehdotuksessa on kyse maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvia kasvihuonepäästöjä koskevan, ns. LULUCF-asetuksen toimeenpanoon liittyvästä komission delegoidusta säädöksestä. Asetus on osa järjestelmää, jolla maankäyttösektori sisällytetään EU:n ilmastopolitiikan kokonaisuuteen. Nyt käsiteltävä ehdotus on ns. rekisteriasetus, joka koskee päästöjen ja poistumien kirjaamista EU:n ylläpitämään rekisteriin ja LULUCF-asetuksen mukaisten joustomahdollisuuksien käyttämistä. Asiaan liittyy Suomea koskevan erillisjouston käyttö, jonka taustalla ovat Suomen maantieteelliset erityispiirteet ja asema runsasmetsäisimpänä jäsenvaltiona.  

Talousvaliokunta on arvioinut asiaa erityisesti toimialansa näkökulmasta ottaen huomioon sekä asian taloudelliset vaikutukset että ilmasto- ja ympäristönäkökohdat. Talousvaliokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan ja korostaa, että Suomelle tärkeää taloudellista voimavaraa sääntelevä metsäpolitiikka sisältyy kansallisen päätösvallan piiriin. Nyt käsiteltävällä asialla on suoria vaikutuksia Suomen maankäyttösektorille. Mikäli maankäyttösektorista muodostuisi Suomelle päästölähde, Suomi joutuisi hankkimaan päästövähennysyksiköitä muilta mailta ja/tai vähentämään päästöjään lisätoimilla taakanjakosektorilla tai LULUCF-sektorilla. Tähän sisältyy lukuisia epävarmuustekijöitä, ja asian lopullisia kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida.  

Talousvaliokunta painottaa samalla sitoumusta toimia tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Suomen tavoitteena on EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentaminen siten, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. Ilmastotavoitteet ja osaltaan myös nyt tarkasteltavaan sääntelyyn liittyvät epävarmuustekijät korostavat maankäyttösektorin toimien tarvetta. Metsäkatoa tulee vähentää ja metsien kasvua lisätä eri toimin. Metsäkadosta voi aiheutua pitkäaikaisia päästöjä ja päästölähteitä. Maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimenpiteitä tulee arvioida vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta. Ohjauskeinoja ja kannustimia tulee kehittää metsien ja maaperän hiilinielujen vahvistamiseksi. 

Talousvaliokunta korostaa ilmasto- ja metsäpolitiikan osalta myös kestävän talouden näkökulmaa. Ilmastonmuutokseen liittyvän talouden murroksen myötä on tärkeää tunnistaa erityisesti kiertotalouden mahdollisuudet ja vientipotentiaali sekä vahvistaa siirtymää kohti korkeamman jalostusarvon tuotteita. Talousvaliokunta pitää tärkeänä edistää myös puurakentamista ja pitkään hiiltä varastoivien puutuotteiden tutkimusta ja tuotekehitystä sekä metsäteollisuuden sivuvirtojen kestävää hyödyntämistä.  

Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että kyseessä on komission delegoitu säädös, mikä rajoittaa jäsenvaltioiden vaikuttamismahdollisuutta säädöksen sisältöön. Tämä ei kuitenkaan poista tehokkaan, sääntelyn vaikutukset huomioon ottavan EU-vaikuttamisen merkitystä sekä nyt käsiteltävänä olevassa asiassa että jatkossa aihetta koskevan sääntelyn uudelleentarkastelun yhteydessä.