Esityksen tausta ja tavoitteet
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholilakia. Ehdotuksella on kaksi keskeistä tavoitetta: ensinnäkin sillä mahdollistettaisiin alkoholiyhtiö Alko Oy:lle sekä toimijoille, joilla on alkoholijuomien vähittäismyyntilupa, alkoholijuomien verkkokauppa sekä muut jakeluun ja noutoon perustuvat vähittäismyyntitavat, kuten alkoholijuomien toimitus. Toiseksi lakiin lisättäisiin alkoholijuomien rajat ylittävää etämyyntiä koskevat säännökset. Esityksellä selkeytettäisiin yksiselitteiseksi vallitseva epäselvä tulkinta siten, että suomalaisilla olisi oikeus ostaa alkoholia etämyynnistä ulkomaisilta toimijoilta. Samalla poistettaisiin suomalaisten toimijoiden toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon suuntautuvan ja siellä olevalle yleisölle kohdistetun alkoholijuomien markkinoinnin rajoitukset EU-oikeuden rajoissa.
Esitys on osa hallitusohjelman toimeenpanoa. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus uudistaa alkoholipolitiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan ja jatkaa vuonna 2018 tehtyä alkoholilain kokonaisuudistusta. Hallituksen tavoitteena on reilun ja avoimen kilpailun edistäminen. Hallitusohjelmassa on sovittu useista alkoholikauppaa koskevista markkinoiden avaamiseen ja kilpailun lisäämiseen liittyvistä lainsäädäntömuutoksista. Nyt käsillä olevalla ehdotuksella luotaisiin toisaalta edellytyksiä kotimarkkinoiden kasvulle ja suomalaisten kuluttajien ostomahdollisuuksille ja valinnanvapaudelle. Toisaalta edistettäisiin tavaroiden vapaata liikkuvuutta EU:n sisämarkkinoilla.
Talousvaliokunta arvioi ehdotusta toimialansa kannalta keskittyen ehdotuksen vaikutuksiin taloudellisen toimintaympäristön, markkinoiden toimivuuden ja kuluttajien näkökulmasta. Samalla nyt käsiteltävän ehdotuksen arvioinnin keskiössä on ehdotuksen EU-oikeuden mukaisuuden arviointi. Talousvaliokunta ei sen sijaan arvioi ehdotusta esimerkiksi alkoholin terveyshaittojen kannalta.
Taustana talousvaliokunnan arvioinnille toimivat osaltaan myös valiokunnan aiemmat asiaa koskevat lausunnot, erityisesti TaVL 28/2024 vp — HE 173/2024 vp. Talousvaliokunta korosti tuolloin lausunnossaan, että alkoholilain EU-oikeudellisen arvioinnin kannalta olennaista oli kyseisessä esityksessä ehdotetun kotimaan toimitusmyynnin ja esityksen ulkopuolelle jääneen alkoholin etämyyntiä koskevan sääntelyn muodostama kokonaisuus. Talousvaliokunta painotti alkoholin etämyyntiä koskevan sääntelyehdotuksen kiireellisyyttä. Myös Euroopan komissio antoi hallituksen esityksestä 17.12.2024 yksityiskohtaisen lausunnon, jonka mukaan lakimuutos olisi voinut syrjiä ulkomaisia toimijoita, ellei samassa yhteydessä olisi selkeytetty alkoholin rajat ylittävää etämyyntiä koskevaa sääntelyä. Nyt käsillä oleva ehdotus on valmisteltu nämä lähtökohdat huomioon ottaen. Lakiehdotus käsittelee alkoholin verkkokauppaa kokonaisuutena, ja sen pohjalta on mahdollisuus saada käsitys siitä, millaisia oikeuksia ja velvoitteita kotimaisiin ja ulkomaisiin alkoholimyyjiin kohdistuu.
Keskeisten ehdotusten arviointia
Kotimainen alkoholin vähittäismyynti ja toimitus.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholilakia siten, että siinä mahdollistettaisiin alkoholijuomien toimitus kotimaan vähittäismyynnistä ja alkoholiyhtiöstä suoraan asiakkaalle. Tämä toteutettaisiin ottamalla alkoholilakiin vähittäismyyntiluvan ja anniskeluluvan lisäksi käyttöön uusi alkoholijuomien toimituslupa. Toimitusluvan haltijat voisivat toimittaa myös rajat ylittävän etämyynnin kautta ostettuja alkoholijuomia.
Alkoholijuoman toimittaja saisi vastaanottaa sekä luovuttaa kotimaan vähittäismyynnistä hankitun alkoholijuoman ostajalle tai muulle vastaanottajalle vain, jos kyse on käymisteitse valmistetusta, enintään 8,0 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävästä alkoholijuomasta tai muulla tavoin valmistetusta, enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävästä alkoholijuomasta. Enemmän kuin 8,0 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien ja enemmän kuin 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien muulla tavoin valmistettujen alkoholijuomien toimitus toimitusluvalla olisi sallittua vain, jos alkoholijuoma olisi ostettu ja noudettu alkoholiyhtiöstä tai rajat ylittävästä etämyynnistä.
Alkoholijuomien luovuttaminen olisi sallittua vain alkoholilaissa säädettyjen alkoholin myyntiaikojen mukaisesti. Alkoholijuomien luovuttaminen olisi siis sallittua vain kello 9:n ja 21:n välillä. Alkoholiyhtiöstä hankitun alkoholijuoman luovuttaminen olisi kuitenkin sallittu vain alkoholiyhtiön vähittäismyyntiaikojen mukaisesti. Lisäksi alkoholijuomien luovuttamisen yhteydessä toimituksen vastaanottaja olisi velvollinen todistamaan vaadittaessa ikänsä alkoholijuoman toimittavalle henkilölle. Talousvaliokunta pitää aiempaan lausuntoonsa (TaVL 28/2024 vp — HE 173/2024 vp) viitaten perusteltuna, että nyt käsillä olevassa ehdotuksessa ei kuitenkaan edellytetä vahvaa sähköistä tunnistautumista, joka olisi voinut olla osalle toimijoista hallinnollisesti ja taloudellisesti liian raskas ja johtaa alkoholin toimituksen keskittymiseen suurien toimijoiden hallintaan.
Talousvaliokunta katsoo, että esitys lisäisi yleisesti markkinoiden toimivuutta ja kilpailua, sillä se mahdollistaisi alkoholijuomien toimituksen kaikilta alkoholijuoman toimitusluvan haltijoilta. Esityksellä mahdollistettaisiin vähittäismyyntiluvallisille toimijoille ja alkoholiyhtiölle uusi merkittävä alkoholijuomien jakelukanava. Samalla valiokunta kuitenkin katsoo, että esitys heikentäisi Alkon toimintaedellytyksiä sen tehtävän toteuttamiseksi. Tämän vuoksi valiokunta katsoo, että Alkolla tulee olla mahdollisuus toimittaa tuotteitaan samoilla kellonaikarajoitteilla kuin rajat ylittävässä etämyynnissä tai muussa kotimaan vähittäismyynnissä. Alkoholin toimitusmyynnissä tulee noudattaa samoja luovutusaikoja myös siksi, että sääntely olisi johdonmukaisempaa ja selkeämpää toimitusluvan haltijoiden ja kuluttaja-asiakkaiden näkökulmasta. Talousvaliokunnan mielestä Alkon tehtävän ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi Alkon aukioloaikoja tulee laajentaa mahdollistamaan sunnuntai- ja arkipyhän aukiolo ja että Alkoa koskevat erilliset toimitusaikarajoitukset tulee poistaa.
Toisaalta jatkossakin valtaosa kulutetusta alkoholista ostettaisiin todennäköisesti asioimalla fyysisissä myyntipisteissä ja toimituksella ostetun alkoholin osuus olisi todennäköisesti suhteellisen pieni. Esityksen vaikutuksen alkoholin kokonaiskulutukseen on sen vuoksi arvioitu olevan suhteellisen vähäinen. Tähän arvioon sisältyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta.
Päivittäistavarakauppa on suurin alkoholin myyntikanava Suomessa. Vuonna 2024 52 prosenttia alkoholin tilastoidusta kulutuksesta ostettiin Alkon ulkopuolisesta vähittäismyynnistä eli elintarvikeliikkeistä, kioskeista ja liikenneasemilta. Ruoan verkkokauppa on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, vaikka sen osuus päivittäistavarakaupan myynnistä vuonna 2024 olikin vasta 3,0 prosenttia. Nykyisin kuluttajat eivät ole voineet tilata alkoholijuomia verkkokaupasta toimitettuna elintarvikkeiden tilaamisen yhteydessä. Lakiesityksen myötä kuluttaja voisi ostaa kaikki ostoksensa päivittäistavarakaupasta verkkokaupan välityksellä toimitettuna, mikä voisi edistää päivittäistavarakaupan verkkokaupan kasvua.
Lakiesitys voisi lisätä myös ravintoloiden liiketoimintamahdollisuuksia. Alkoholijuoman toimitusta voisivat hyödyntää erityisesti alkoholin vähittäismyyntiluvalliset ruokaravintolat, jotka nykyisin kuljettavat omana toimintanaan ruoka-annoksia asiakkaille tai jotka ovat tehneet sopimuksen kuljetuksesta toisen yrityksen kanssa. Toisaalta on uudistuksella voisi olla myös toisen suuntaisia, liiketoimintaa heikentäviä vaikutuksia, siltä osin kuin toimitusmyynti tapahtuisi anniskelumyynnin kustannuksella. Tältä kannalta myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota uudistuksen mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin ravintola-alalle.
Esityksellä olisi positiivisia vaikutuksia myös sellaisten yritysten toimintaan, jotka harjoittavat alkoholijuomien vientiä EU:n sisämarkkinoille. Vaikutukset kohdistuisivat erityisesti sellaisiin yrityksiin, jotka vievät väkeviä alkoholijuomia toisiin ETA-maihin. Mahdollisuus laajempaan toisiin ETA-maihin kohdistuvaan markkinointiin voisi parantaa suomalaisten alkoholijuoma-brändien tunnettuutta ja parantaa yritysten taloudellista asemaa.
Talousvaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota tilaviinien ja käsityöläisoluiden toimittamista koskevaan sääntelyyn. Sääntelyn valmistelun yhteydessä on harkittu myös vaihtoehtoa, jossa enintään 13 prosenttia etyylialkoholia sisältäviä tilaviinejä ja enintään 12 prosenttia etyylialkoholia sisältäviä käsityöläisoluita olisi voitu toimittaa niiden valmistuspaikkojen yhteydessä olevista vähittäismyyntipaikoista. Poikkeuksen laajentamismahdollisuus ei kuitenkaan ole selvä EU:n sisämarkkinasääntöjen näkökulmasta. Talousvaliokunta pitää alan toiminta- ja kilpailuedellytysten turvaamista tärkeänä, ja korostaa, että asia on tarkoitus ratkaista tulevan, pientuottajien ulosmyyntioikeuden laajentamista koskevan hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä.
Rajat ylittävä etämyynti.
Laissa säädettäisiin yksiselitteisesti suomalaisille oikeus ostaa etämyyntimenettelyn kautta alkoholia toisista EU:n jäsenvaltiosta ja ETA-maista. Etämyynnissä voisi ostaa enintään 80 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia. Alkoholilakiin lisättäisiin rajat ylittävän etämyynnin määritelmä, joka pohjautuisi valmisteverotuslaissa tarkoitetun etämyynnin määritelmään. Lisäksi laissa määriteltäisiin etäosto ja säädettäisiin selkeyden vuoksi, että etäosto on sallittua.
Ehdotetussa sääntelyssä on kyse nimenomaan oikeustilan selkeyttämisestä: etämyynti on sinänsä myös tällä hetkellä oikeudellisesti sallittua. Asiaa on arvioitu myös korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO: 2025: 71. Samalla huomionarvioista on, että oikeustilan selkeyttämistä voidaan pitää välttämättömänä EU-oikeuden näkökulmasta. Suomen nykyinen alkoholilainsäädännön voidaan arvioida olevan etämyynnin osalta ristiriidassa Euroopan unionin tuonnin määrällisiä rajoituksia koskevan normiston kanssa: vaikka Suomen järjestelmä ei normitasolla kiellä etämyyntiä, nykyisen järjestelmän epäselvyys muodostaa hallinnollisen esteen.
Talousvaliokunta yhtyy hallituksen esityksen lähtökohtaan siitä, että kilpailu- ja sisämarkkinaoikeudellisesti Suomi ei voi kieltää etämyyntiä rikkomatta SEUT 34 ja 36 artiklaa vastaan. Kyse olisi selkeästi SEUT 34 artiklassa kielletystä tavaroiden vapaan liikkuvuuden rajoituksesta, jota ei voitaisi perustella 36 artiklalla. Tämä ilmenee myös hallituksen esityksessä kuvatuista Euroopan komission virallisista kannanotoista. Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyratkaisua välttämättömänä oikeustilan selventämiseksi.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on pidetty osin ongelmallisena nyt ehdotettua sääntelyratkaisua, jonka perusteella ulkomaiset toimijat voisivat myydä ja toimittaa laajempaa alkoholijuomien valikoimaa kuin kotimaiset vähittäismyyntiluvalliset toimijat. Toisaalta hallituksen esityksessä on tuotu esiin, että korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu (2025:71) selkeytti jo huomattavasti etämyyntiä koskevaa oikeustilaa. Etämyyntiä ei ole alkoholilaissa kiellettyä, vaan tiettyjen edellytysten täyttyessä alkoholia voi tilata ulkomailta nykyisen alkoholilain estämättä. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille, että etämyynnin oikeustilan selventäminen ja verojen maksun valvonnan helpottaminen voisi lisätä verojen maksua ja siten tasoittaa kilpailuasetelmaa kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä.
Ehdotettu sääntely, jonka perusteella muista EU-maista olevat yritykset voivat myydä myös vahvoja alkoholijuomia etämyyntinä Suomeen, mutta Suomesta käsin toimiville yrityksille sallitaan toimitusmyynti ainoastaan 5,5 % tai 8 %:n alkoholipitoisuuteen asti, ei ole ongelmaton myöskään kilpailu- ja yhteismarkkinaoikeudellisesti. Myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että sääntelyn voitaisiin katsoa täyttävän käänteisen syrjinnän tunnusmerkistön. Talousvaliokunta pitää sääntelyratkaisua kuitenkin hyväksyttävänä ja perusteltuna, ottaen erityisesti huomioon kansallinen vähittäismyyntimonopoli.
Talousvaliokunta on todennut aiemmin alkoholilain muuttamista koskevassa lausunnossaan (TaVL 8/2024 vp — HE 7/2024 vp), että myös käänteinen syrjintä on kiellettyä, jos se vaikuttaa sisämarkkinoiden toimintaan vääristävästi, ellei markkinoita rajoittavaa ja vääristävää toimenpidettä voida oikeuttaa SEUT 36 artiklan perusteella tai muutoin yleiseen etuun perustuvalla pakottavalla syyllä. Sääntelyratkaisun hyväksyttävyys nyt käsillä olevassa tilanteessa perustuu siihen, että ratkaisua voidaan pitää välttämättömänä Alko Oy:llä Suomen rajojen sisällä olevan, Eurooppa-oikeuden näkökulmasta hyväksyttävän monopolin tarkoituksen toteutumisen kannalta. Kun Alkon ulkopuolella saadaan Suomessa myydä alkoholituotteita vain 8 %:n rajaan asti, toimitusmyynnin salliminen kotimaisessa toimitusmyynnissä myös tätä korkeampien alkoholiprosenttien osalta murtaisi käytännössä Alkon monopolin. Voidaan pitää myös maan sisäisesti johdonmukaisena, että samoja 5,5 ja 8 %:n rajoja noudatetaan vähittäismyynnissä sekä vähittäiskaupassa tapahtuvan myynnin että kotimaisen toimitusmyynnin osalta.
Sen sijaan Alkon monopolia ei ole pidetty riittävänä perusteena etämyynnin rajoittamiselle vastaavin tavoin muista EU-maista. Talousvaliokunnan kuulemien EU-oikeuden asiantuntijoiden tulkinta asiaan liittyvästä sääntelyliikkumavarasta ja nyt esitetyn sääntelyn EU-oikeuden mukaisuudesta on yksimielinen: etämyynnin rajoittamista esimerkiksi käymisteitse valmistettuihin 8,0 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviin alkoholijuomiin tai muulla tavoin valmistettuihin, enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviin alkoholijuomiin ei ole pidetty EU:n tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevien säännösten (SEUT 34 ja 36 artikla) näkökulmasta mahdollisena. Eurooppa-oikeuden kannalta vaihtoehdoksi jää siten ehdotetun kaltainen sääntely tai se, että kotimaisille vähittäismyyntiluvallisille toimijoille sallittua alkoholihuomavalikoimaa laajennettaisiin rajat ylittävää etämyyntiä vastaavaksi.
Etämyyntiä koskevan sääntelyn osalta talousvaliokunta viittaa myös hallituksen esityksen arvioon siitä, että kokonaisuutena alkoholin etämyynnin oikeustilan selkeyttäminen tuskin vaikuttaisi siinä määrin merkittävästi kuluttajien ulkomailta Suomeen tilaaman alkoholin määrään, että sillä olisi merkittäviä vaikutuksia kotimaiseen alkoholin kulutukseen tai kulutuksesta aiheutuviin haittoihin. Valiokunta korostaa samalla, että erityisesti rajat ylittävän etämyynnin osalta nyt esitetyn sääntelyn arvioinnissa ei kuitenkaan ole ensisijaisesti kyse punninnasta kuluttajan valinnanmahdollisuuksien ja alkoholihaittojen välillä, vaan siitä, että kansallista sääntelyä on selkeytettävä vastaamaan EU-oikeuden vaatimuksia.
Verotus
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä on noussut esille myös kysymys etämyytiin liittyvästä verojen maksusta ja sen vaikutuksista tasavertaisiin kilpailuedellytyksiin. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella käytännössä vain murto-osasta etämyynnillä Suomeen toimitettavista alkoholilähetyksistä tehdään lakisääteinen ennakkoilmoitus. Jollei ilmoitusta tehdä, lähetysten valvonta ja alkoholin saaminen verotettavaksi säännösten mukaisesti on haastavaa, erityisesti ottaen huomioon, että kyse on EU:n sisäisestä kaupasta.
Valmisteverolain 80 §:ssä on jo nykyisin säädetty etämyyjiä koskevasta rekisteröitymisvelvollisuudesta, joka on kuljetuskohtainen. Etämyyjän on ilmoitettava Verohallinnolle tuotteista ennen niiden lähettämistä toisesta jäsenvaltiosta Suomeen ja annettava vakuus valmisteverojen suorittamisesta. Kun etämyyjä on tehnyt ilmoituksen ja antanut vakuuden, Verohallinto merkitsee etämyyjän rekisteriin.
Rekisteröinnin jälkeen Verohallinto antaa etämyyjälle tuotteiden kuljetuksen yksilöivän tunnisteen. Rekisteröinti ja tunniste ovat kuljetuskohtaisia. Etämyyjän on toimitettava tunniste tuotteiden kuljetuksesta vastaavalle kuljetusyritykselle. Jos etämyyjä laiminlyö velvollisuuden antaa tunniste eteenpäin kuljetusyritykselle, etämyyjälle määrätään laiminlyöntimaksu. Vastaava velvollisuus ja sanktion uhka on ostajalla ns. etäostossa. Kuljetusyrityksen tai kuljettajan on puolestaan esitettävä tunniste toimivaltaiselle viranomaiselle, käytännössä Tullille tai Verohallinnolle, jos tämä sitä pyytää. Tunnisteen antamista kuljetusyritykselle koskeva säännös on uusi ja se tuli voimaan vasta viime vuonna, 1.9.2024. Säännöksellä haluttiin tehostaa alkoholin verkkokaupan valvontaa sekä sujuvoittaa prosessia niiden etämyyjien ja ostajien osalta, jotka toimivat säännösten mukaisesti. Säännöksen toimivuudesta tavoitteensa mukaisesti ei vielä ole kertynyt riittävästi tietoa.
Nyt ehdotettu etämyynnin oikeustilan selventäminen ja verojen maksun valvonnan helpottaminen voisi lisätä verojen maksua ja siten tasoittaa kilpailuasetelmaa kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä: Muutos voisi lisätä sellaisten ulkomaisten toimijoiden tarjontaa Suomeen, jotka haluavat toimia lainmukaisesti ja ovat nykytilanteessa pitäneet lainsäädäntöä epäselvänä, eivätkä tämän takia ole myyneet tuotteitaan etämyyntinä Suomeen. Määritelmien yhtenäistäminen valmisteverotuslain kanssa ja tietojensaantimahdollisuudet Verohallinnon ja Lupa- ja valvontaviraston sekä Tullin ja Lupa- ja valvontaviraston välillä tukisi osaltaan sitä, että toimijoilla olisi kannuste noudattaa sekä alkoholilain ja valmisteverotuslain säännöksiä.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä seurata etämyynnin kehittymistä ja sääntelyn toimivuutta. Valiokunta korostaa tarvetta selvittää myös erillisen, alkoholilainsäädäntöön perustuvan rekisteröitymisvelvollisuuden soveltuvuutta ja toimivuutta etämyynnistä ja etäostosta perittävien verojen maksun varmistamiseksi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä on tuotu esille, että tämä voisi tehostaa viranomaisyhteistyötä ja mahdollistaa tietojen ristiintarkastuksen.
Markkinointi
Hallituksen esityksen mukaan alkoholijuomien markkinointia koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että jatkossa väkevien alkoholijuomien verkkomarkkinointi olisi sallittua. Suomeen sijoittautuneiden toimijoiden olisi siten mahdollista harjoittaa toisiin Euroopan talousalueen maihin kohdistuvaa väkevien alkoholijuomien verkkomarkkinointia. Muutoksella pyritään parantamaan Suomeen sijoittautuneiden alkoholielinkeinon toimijoiden kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia Euroopan unionin sisämarkkinoilla. Hallituksen esitykseen ei sisälly kieltoa verkossa tapahtuvaan mietojen ja väkevien alkoholijuomien vaikuttajamarkkinointiin. Talousvaliokunta yhtyy arvioon siitä, että nykyinen alkoholijuomien verkkomarkkinoinnin sääntely kohtelee epätasapuolisesti kotimaisia ja ulkomaisia toimijoita. Esityksellä olisi siten tältä osin kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välistä kilpailuasetelmaa tasapuolistava vaikutus.
Talousvaliokunta kiinnittää kuitenkin samalla huomiota valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esiin tuotuun näkökulmaan siitä, että alkoholimarkkinointi olisi edelleen joko kokonaan kiellettyä tai raskaasti rajoitettua televisiossa ja radiossa. Tasavertaisten kilpailuedellytysten näkökulmasta voidaan pitää epäjohdonmukaisena, että kotimaisessa tv- ja radiomediassa väkevän alkoholijuoman markkinointi olisi jatkossakin kiellettyä ja että mietojenkin alkoholijuomien markkinoinnissa on kattavia aikarajoituksia, samalla kun markkinoinnin sallittavuutta muissa kanavissa laajennetaan. Talousvaliokunta pitää tärkeänä seurata ja arvioida kattavasti markkinoinnin sääntelyn vaikutuksia ja sääntelyn vaihtoehtoja tulevien alkoholilainsäädännön uudistusten yhteydessä.
Lopuksi
Talousvaliokunta korostaa, että nyt käsiteltävä uudistus on osa hallitusohjelman mukaista alkoholipolitiikan kokonaisuutta ja jatkaa osaltaan vuonna 2018 tehtyä alkoholilain kokonaisuudistusta. Talousvaliokunta kiinnittää samalla huomiota alkoholinkulutuksen pitkäaikaiseen kehitykseen: alkoholinkulutus on laskenut esimerkiksi vuosien 2007 ja 2017 välillä viidenneksellä, ja kokonaiskulutus on jatkanut laskuaan myös vuoden 2018 lainuudistuksen jälkeen. Hallituksen esityksellä on arvioitu olevan tavoiteltuja positiivisia taloudellisia vaikutuksia, sillä se edistäisi kuluttajien vapautta ja ostomahdollisuuksia sekä alkoholijuomia markkinoilla myyvien toimijoiden liiketoimintamahdollisuuksia mahdollistamalla alkoholijuomien toimituksen. Vaikka uudistuksen mahdollistamiin toimintamalleihin liittyy samalla myös hallinnollisten velvoitteiden luomaa välttämätöntä sääntelytaakkaa, talousvaliokunta katsoo, että esitys on kokonaisuudessaan yritystoimintaa, kilpailua ja kuluttajan valinnanmahdollisuuksia edistävä.