Yleistä

Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi Opetushallituksen yhteyteen erillisyksikkönä toimiva jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (jäljempänä palvelukeskus), jonka tehtävänä on kehittää palvelujärjestelmää siten, että työikäisen väestön osaamisen kehittäminen saadaan aikaisempaa tiiviimmin kytkettyä työelämän tarpeisiin sekä alueiden elinkeinojen ja elinvoiman kehittämiseen. Opetusministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö vastaavat yhdessä palveluyksikön toimialaan liittyvästä ohjauksesta. Jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän uudistamisella on yhteys työllisyyden hoidon rakenteiden uudistamiseen. 

Esitys perustuu pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan, jossa keskeisenä tavoitteena on, että suomalaisten koulutus- ja osaamistaso nousee kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy. Työllisyyden osalta hallitus on asettanut tavoitteeksi 75 prosentin työllisyystavoitteen. Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi panostukset koulutukseen ja osaamiseen ovat välttämättömiä sekä toimintaympäristön että työn muutoksen tuomiin haasteisiin vastaamiseksi.  

Valiokunta pitää esityksessä ehdotetun palvelukeskuksen tavoitteita tärkeinä ja tarpeellisina ja kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin. 

Esityksen mukaan palvelukeskuksen pysyviin toimintamenoihin varataan määrärahaa 1 100 000 euroa, jotka kattavat noin 12 henkilötyövuotta vastaavat palkkauskustannukset sekä keskuksen muut toiminnan kannalta välttämättömät menot. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää palvelukeskuksen tehtäväkentän laajuus huomioon ottaen 12 henkilön vahvuutta riittämättömänä.  

Työikäisen väestön osaamispalvelut

Työikäisen väestön koulutus sekä aikuisten osaaminen ja osallistuminen koulutukseen ovat esityksen mukaan Suomessa hyvällä tasolla. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön toimijat ja korkeakoulut järjestävät laajasti työikäiselle aikuisväestölle soveltuvia osaamispalveluita, joihin voi hakeutua kokemansa tarpeen ja omien tavoitteidensa perusteella. ELY-keskukset hankkivat etupäässä työttömille osaamisen kehittämispalveluita, joissa tavoitteena on työllistyminen ja päätös koulutuksen aloittamisesta tehdään yhteistyössä TE-toimiston kanssa.  

Työikäisen väestön julkisesti rahoitettujen osaamispalveluiden rakenne on kuitenkin hajanainen. Järjestelmässä ei ole kyetty muotoilemaan yhtenäisiä politiikkatavoitteita työelämän muutokseen ja osaamistarpeisiin. Nykyinen palvelurakenne ei ole myöskään kyennyt vastaamaan eri väestöryhmien osaamistarpeisiin ja riittävästi tukemaan eheitä työuria. OECD:n arviointiraportin (2020) mukaan Suomen jatkuvan oppimisen järjestelmässä on merkittäviä koulutuksen kohdentumiseen liittyviä haasteita, mikä konkretisoituu koulutuksen voimakkaana kasautumisena ja eräiden ryhmien jäämisenä kokonaan osaamisen kehittämisen ulkopuolelle sekä työvoiman kohtaanto-ongelmana.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy esityksen selvitykseen työikäisen väestön jatkuvan oppimisen tilanteesta ja palvelujärjestelmän kehittämisen tarpeellisuudesta ja katsoo, että ehdotettu palvelukeskus vastaa palveluiden kehittämisen ja yhteensovittamisen haasteeseen.  

Jatkuvan oppimisen tarve koskee laaja-alaisesti kaikkia toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä sekä kaikkia työikäisiä. Valiokunta katsoo, että koko koulutusjärjestelmää ja kaikkia sen osia tulee kehittää tukemaan jatkuvaa, elinikäistä oppimista. Siten jo olemassa olevien koulutuksen instituutioiden kehittäminen ja resursointi on ensisijaista työikäisen väestön osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. 

Palvelukeskuksen tehtävät ja työllisyys

Palvelukeskuksen tehtävänä on tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja koordinointi, osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi, koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden valtionavustusten myöntäminen ja hankinta sekä alueellisten ja muiden yhteistyöverkostojen tuki ja vaikuttavuuden edistäminen. 

Palvelukeskuksen toimet ovat pääosin muuta jatkuvan oppimisen järjestelmää täydentäviä, perustuvat eri aikajänteillä tapahtuvaan ennakointitietoon ja sen analysointiin sekä kohdentavat palveluita havaittujen tarpeiden mukaan. Kokonaiskuvaa pyritään muodostamaan työikäisen väestön ja työelämän osaamistarpeista käsin ja tarjoamalla koulutus- ja osaamispalveluita pääsääntöisesti työssä ja työvoiman ulkopuolella oleville. Työttömien koulutuksesta vastaisivat jatkossakin pääosin työvoima- ja yrityspalvelut. Palvelukeskuksella on myös mahdollisuus tukea alansa kehittämistyötä kuten ns. hakevaa toimintaa ja motivoinnin mallin kehittämistä. Valiokunta pitää palvelukeskuksen tehtäväkokonaisuutta tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena. 

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että palvelukeskuksen suhde muihin jatkuvan oppimisen kentän toimijoihin jää esityksessä epäselväksi samoin kuin sen rajapinnat laajoihin TE-hallinnon uudistuksiin. Palvelukeskuksen lisäarvo nykytilanteeseen nähden on myös selkiytymätön, ja palvelukeskuksen rooli työllisyyden hoidossa ja palvelujen kohdentamisessa jää epäselväksi päähuomion kiinnittyessä koulutuksen rahoittamiseen sekä ennakointiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että sivistysvaliokunta vielä tarkentaa palvelukeskuksen tehtäviä ja niiden merkitystä työllisyyden hoidossa sekä sitä, mille ryhmille ja millä perusteella palvelukeskuksen palveluja kohdennetaan.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkuvan oppimisen uudistuksessa ja sitä tukevan palvelukeskuksen toiminnassa ja palvelujen kohdentamisessa kiinnitetään vakavaa huomiota erityistä tukea tarvitseviin ryhmiin, kuten niihin nuoriin ja työikäisiin, jotka ovat jääneet kokonaan tutkintoa vaille. Saadun selvityksen mukaan tutkinnon saavuttaminen aikuisena vahvistaa työllisyyttä ja tuloja etenkin tilanteissa, joissa henkilöillä ei ole lainkaan aiempaa tutkintoa. Lisäksi valiokunta tähdentää, että tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa samoin kuin ammatillista osaamista täydentävässä koulutuksessa on tärkeää tarjota koulutuspolulla riittävästi tukea, kuten tunnistaa lukihäiriöitä ja oppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä ongelmia. Terveyteen liittyvät ongelmat ovat keskeisin este koulutuspolulla etenemisen ja työllistymisen tiellä.  

Täydentävä koulutus

Palvelukeskuksen tehtävänä on koulutusjärjestelmää täydentävän koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden rahoittaminen. Koulutuksen ja osaamispalveluiden rahoitusmuotoina ovat valtionavustusten myöntäminen ja hankintatoiminta. Palvelukeskus ei järjestä koulutusta itse, vaan se toimii ainoastaan koulutustoiminnan rahoittajana. 

Palvelukeskuksen rahoittaman koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden erityisenä kohderyhmänä ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat. Säännös mahdollistaa koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden rahoittamisen kuitenkin myös muille kohderyhmille palvelukeskuksen toimialan rajoissa. Myös työttömät voivat osallistua koulutuksiin, mutta palvelukeskus ei rahoita työvoimakoulutusta. Esimerkkeinä kohderyhmistä esityksessä mainitaan vailla toisen asteen tutkintoa olevat, yksinyrittäjät ja maahanmuuttajat. Valiokunta pitää tärkeänä, että palvelukeskus huomioi myös työttömät niissä tilanteissa, joissa muut koulutuspalvelut eivät pysty tarjoamaan heille oikeanlaista koulutusta. Valiokunta tähdentää, että palvelukeskuksen rahoittaman koulutuksen suhde työttömien muihin koulutuksiin, kuten omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella, tulee tehdä selkeäksi, ettei etuuksiin tai osallistumismahdollisuuksiin vaikuttavaa epäselvyyttä synny. 

Esityksen mukaan palvelukeskus voi täydentää koulutustarjontaa suuntaamalla koulutusta aukkopaikkoihin ja aliedustetuille ryhmille. Esitys jättää varsin avoimeksi sen, kenelle palvelut kohdentuvat. Valiokunta pitää tärkeänä, että sivistysvaliokunta vielä pohtii, olisiko joidenkin ryhmien (esimerkiksi vammaiset) pääsy koulutukseen varmistettava ns. korvamerkinnällä. Oleellista on painottaa alikoulutettuja ryhmiä, mikä todennäköisesti edellyttää myös etsivää työtä.  

Lopuksi

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tähdentää, että eri toimijoiden osaamispalvelujen yhteensovittaminen työllisyyspalvelun asiakkaalle edellyttää ajantasaista tietoa koulutustarjonnasta samoin kuin yksilöiden ja työelämän osaamisen nopeista kehittämistarpeista sekä myös keskipitkän ja pitkän aikavälin koulutustarve-ennakointitietoa. Tiedot työikäisten osaamispalveluista tulee koota yhteiselle digitaaliselle alustalle eri asiakasryhmien saataville. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiirehtii digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämistyötä ja sen riittävää resursointia.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tähdentää työllisyyspalveluiden työntekijöiden hyvää osaamista asiakkaiden palveluohjauksessa. Asiakaspalvelussa on kyettävä tunnistamaan asiakkaiden koulutustarpeet ja tukemaan heidän yksilöllisiä koulutuspolkujaan. Lisäksi on huolehdittava siitä, että palveluun ohjaaminen viranomaispäätöksellä ei aiheuta työttömälle ennakoimattomia taloudellisia tilanteita kuten karensseja tai etuuden menettämistä muusta syystä.