Työllisyyden vahvistaminen ja kasvun tukeminen tarvitsevat aktiivisia toimia

Suhdannetilanne on vihdoin kohentunut, ja vuonna 2015 alkanut noususuhdanne näyttäisi vauhdittuvan kuluvana vuonna viennin vetämänä. Kasvu on myös muuttunut laajapohjaisemmaksi. 

Maailmankaupan kasvu, investointien piristyminen euroalueella, kevyt rahapolitiikka ja tehdyt työmarkkinaratkaisut näkyvät nyt selvästi myös Suomen vienti- ja kasvuluvuissa. Vienti hyötyy varsinkin euroalueen kasvun rakenteen muuttumisesta Suomen vientiä tukevaksi: kysynnän kasvu euroalueella on saanut myös investointeihin vauhtia, mikä näkyy suomalaisen vientiteollisuuden tuotteiden kasvaneena kysyntänä. Osaltaan tähän on vaikuttanut kireän finanssipolitiikan asteittainen keveneminen euroalueella. 

Voimistuneen talouskasvun myötä työllisyystilanne on kohenemassa hiljalleen. Hallitus ei siitä huolimatta ole saavuttamassa työllisyystavoitettaan, vaan työllisyysaste on jäämässä ennusteiden mukaan reiluun 70 prosenttiin hallituskauden lopulla.  

Työllisyyspolitiikassa ei voida jäädä odottamaan tilanteen korjaantumista itsestään. Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ovat yhä liian korkealla tasolla. Työllisyyspolitiikan laiminlyönti on johtanut monien ihmisten työttömyysjaksojen pitkittymiseen, mikä on syventänyt rakenteellista työttömyyttä ja alentanut mahdollisuuksia löytää työpaikka edes suhdannetilanteen kohentuessa. 

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan syyskuussa 2017 oli työttömänä 214 000 henkeä. Tämä on 10 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä oli 2 000 enemmän kuin vuosi sitten. Piilotyöttömiä on nyt 155 000, mikä on 3 000 enemmän kuin vuosi sitten. Yhtäjaksoinen pitkäaikaistyöttömyys on työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan alentunut noin 27 000 henkeä vuoden takaiseen, mutta tämä ei tarkoita sitä, että henkilöt olisivat työllistyneet. Viranomaiskäytäntöjen muutoksen myötä TEMin rekistereistä poistuu ihmisiä, jotka tosiasiassa eivät ole olleet työttömiä työnhakijoita aiemminkaan, ja tiukentuneen karenssipolitiikan vuoksi ihmisiä putoaa työmarkkinoiden ulkopuolelle. Osa ihmisistä on päässyt kertaluonteisesti eläketuelle, mikä sinänsä on positiivista. Osa on luopunut työnhausta, osa taustaltaan ulkomaalaisista on saattanut muuttaa maasta ilmoittamatta väestörekisteriin. Osa on saattanut menettää TE-toimistojen verkkopalvelujen kankeuden vuoksi työttömän työhakijan statuksen. Pieni osa voi olla Kelan perustulokokeiluun siirrettyjä entisiä työmarkkinatuen saajia. 

Me allekirjoittaneet yhdymme valiokunnan lausunnossa esitettyyn huoleen mm. rakennetyöttömyydestä ja sen alentamisen tärkeydestä. Emme kuitenkaan näe hallituksen nyt tai aiemmin esittämien toimien riittävän hallitusohjelmassa tavoiteltuun 72 prosentin työllisyysasteeseen. Osa hallituksen ratkaisuista vie jopa ojasta allikkoon. 

Huomio pitkän aikavälin kasvun edellytyksiin

Vaikka suhdannetilanne on kohentunut, pidemmän aikavälin kasvunäkymät pysyvät vaisuina. Vuoden 2017 pyrähdyksen jälkeen kasvun ennustetaan jatkuvan seuraavana vuonna vielä kohtalaisena, mutta kasvun odotetaan tämän jälkeen hidastuvan. Keskipitkällä aikavälillä kasvu jää 1—1,5 prosentin tuntumaan, mikä on kaukana finanssikriisiä edeltäneistä lukemista. Myös julkisen talouden näkymät pysyvät haastavana. Talouskasvu ei yksin korjaa julkisen talouden tilannetta. Tässä tilanteessa talouspolitiikan päähuomion tulisi olla kahdessa asiassa: työllisyyden vahvistamisessa ja pitkän aikavälin kasvun edellytysten vahvistamisessa. Kaikkein tehokkain keino julkisen talouden kohentamiseksi on työllisyysasteen nostaminen. Yhden prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa parantaa julkisen talouden tasapainoa noin 800 miljoonaa euroa. Kasvun edellytysten vahvistaminen taas edellyttää erityisesti panostuksia koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen, toimivaan infrastruktuuriin ja asuntorakentamiseen sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa. 

Työllisyyden merkittävä paraneminen edellyttää työllisyyttä tukevia rakenneuudistuksia ja tehokkaampaa aktiivista työvoimapolitiikkaa. Kaikki rakenteelliset uudistukset on toteutettava oikeudenmukaisella tavalla niin, että ne vahvistavat ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa, vähentävät turvattomuutta ja epävarmuutta ja luovat uskoa tulevaan. Kaikki on pidettävä mukana. 

Pitkän aikavälin kasvulle on välttämätöntä tuottavuuden kasvu, ja sen ytimessä korkea osaaminen. Hallituksen nyt esittämät korjausliikkeet koulutukseen ja tutkimukseen tulevat tarpeeseen, mutta ne ovat määräaikaisia ja aivan eri mittaluokkaa kuin samoihin kohteisiin tehdyt pysyvät leikkaukset. Hallituksen päättämät lisäpanostukset eivät käännä isoa kuvaa tutkimus- ja kehitysmenojen laskevasta trendistä. Tämän kehityksen kääntäminen olisi tulevaisuuden kasvun edellytysten vahvistamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Määräaikaisten ja korvamerkittyjen panosten sijaan pitkällä aikavälillä suurin merkitys on vakaalla, riittävällä ja ennakoitavalla perusrahoituksella. 

Osaamiseen satsaaminen on välttämätöntä

Hallituksen mittavat koulutusleikkaukset varhaiskasvatuksesta korkeimpaan koulutukseen uhkaavat Suomen menestystä osaamiseen perustuvana maana.  

Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa on paljon positiivisia piirteitä, mm. työelämälähtöisyys, mutta uudistuksen rahoitusmalli uhkaa johtaa siihen, että vaikeimmassa asemassa olevat nuoret eivät pääse lainkaan koulutukseen. Opiskelusta on lisäksi tulossa hyvin omaehtoista, mikä uhkaa tiputtaa heikoimmassa asemassa olevat opiskelijat, jotka tarvitsevat enemmän ohjausta ja ammattitaitoisen opettajan tukea. 

Sipilän hallituksen toimikauden aikana on nuorten, alle 30-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys noussut 3 000 hengellä. Yhteiskunnan on perusteltua kantaa erityistä huolta nuorten työllistymisen edellytyksistä. Vuodelle 2018 hallitus on päättänyt kuitenkin lopettaa nuorten aikuisten osaamisohjelman, sen hyvistä tuloksista huolimatta. Nuorten oppimispoluista ja kiinnittymisestä työelämään on pidettävä kiinni. Edellytämme, että nuorten aikuisten osaamisohjelmaa jatketaan ja siihen osoitetaan riittävä rahoitus.  

Hallitus suunnittelee työttömyysturvalla tapahtuvan omaehtoisen koulutuksen helpottamista. Tämä on positiivinen asia. Tulevassa uudistuksessa on huolehdittava, että ihmisillä on aidosti mahdollisuus suorittaa tutkintonsa loppuun. Omaehtoinen koulutus suuntautuu aktiivisimmille työttömille ja heille, joilla on koulutuspaikka.  

Usein työttömän on vaikea päästä opiskelemaan, jolloin työvoimapoliittinen koulutus on ollut hyvä ratkaisu. Se on turvannut myös heille, jotka eivät muiden järjestelmien kautta ole päässeet opiskelemaan, mahdollisuuden parantaa osaamistaan ja kiinnittyä työelämään. Työvoimapoliittisella koulutuksella on tärkeä rooli työmarkkinoiden osaamistarpeisiin ja kohtaanto-ongelmiin vastaamisessa ja se mahdollistaa nopean reagoinnin alueen rakennemuutoksiin. Hallitus on vähentänyt työvoimapoliittisen koulutuksen määrää. Suunnan pitää olla päinvastainen. Ammatillisen työvoimapoliittisen koulutuksen määrää on lisättävä. 

Kaiken kaikkiaan työttömien joustava koulutukseen pääsy ja tarvittavat tukitoimet on turvattava. Resursseja on varattava riittävästi kesken vuoden nouseviin erityistarpeisiin niin positiivisissa kuin negatiivisissakin rakennemuutoksissa. 

Työttömyysturvan aktiivimalli on hylättävä

Hallitus uskoo, että ns. työttömyysturvan aktiivimalli tuo lähes 10 000 ihmisen työllisyyskasvun. Samaan aikaan hallitus arvioi, että toimeentulotukimenot kasvavat 10 miljoonaa euroa ja asumistukimenot 4 miljoonaa euroa. 

Malli perustuu omavastuupäiviin: työttömyyden alussa olevia omavastuupäiviä vähennetään jälleen nykyisestä 7 päivästä 5 päivään. Työttömien aktiivisuutta tarkastellaan 3 kuukauden (65 etuuspäivän) tarkastelujaksoissa. Mikäli henkilö on ollut aktiivinen edellisen 3 kuukauden ajan, hänen työttömyysturvansa säilyy ennallaan. Mikäli henkilö ei täytä aktiivisuusehtoa, hänelle asetetaan yksi omavastuupäivä kuukaudessa seuraavan 3 kuukauden ajan. Omavastuu toteutettaisiin pienentämällä etuutta 4,65 prosenttia maksupäivää kohden. 

Aktiivisuusehto täyttyy, jos henkilö on edellisen 3 kuukauden (65 etuuspäivän) aikana ollut palkkatyössä niin, että tuntimäärä yhden kalenteriviikon aikana riittäisi kerryttämään työssäoloehtoa. Vastaavasti yritystoiminnan ansiotulo edellisen 3 kuukauden aikana yhden viikon sisällä ansaittuna olisi riittävä suhteellinen osuus yrittäjän työssäoloehtoon vaadittavasta euromäärästä. Aktiivisuusehto täyttyy myös, mikäli työttömyysetuuden saaja on edellisen kolmen kuukauden aikana vähintään 5 päivää työllistymistä edistävissä palveluissa tai osoittaisi aktiivisuutensa rekrytointikokeilun tai rekrytointikoulutuksen kaltaisella toiminnalla.  

Me allekirjoittaneet kannatamme työttömän tarpeista lähtevää aktiivista työvoimapolitiikkaa ja sitä, että lyhyiden työsuhteiden tekeminen tulee kannattavammaksi, mutta hallituksen työttömyysturvan aktiivimallia emme voi kannattaa. Malli ei auta työllistymään vaan päinvastoin rankaisee vaikeasti työllistyviä. On vaikea ymmärtää ajatusta, jonka mukaan työttömyysturvaa leikataan, jos työtön ei onnistu löytämään työtä. Työpaikkojen tuottavuusodotukset ovat korkeat, ja siksi työssä suhtaudutaan torjuvasti alentuneeseen työkykyyn. Yli puoli miljoonaa ihmistä arvioi, että heidän vammansa tai pitkäaikaissairautensa heikentää heidän työnsaantimahdollisuuksiaan. Työn tuottavuus ei aina kuitenkaan ole kiinni ihmisen työkyvystä, vaan siitä, että asioita tehdään fiksummin. Iso osa työkyvyn alenemista voidaan kompensoida palveluilla, apuvälineillä, sopivilla työjärjestelyillä, työnkuvan muokkauksella tai kuntoutuksella.  

Yksin työeläkejärjestelmässä työkyvyttömänä olevien ihmisten työpanoksen menetyksen arvioitiin vuonna 2012 olevan kahdeksan miljardia euroa. Työkykyä kannattaa tukea. Työssä pysymistä kannattaa tukea. Kyse ei ole vain valtiontaloudellisesta hyödystä, vaan osaamisen säilyttämisestä ja ihmisen elämän sisällöstä ja toimeentulosta. 

Työkyvytöntä ihmistä ei tehdä työkykyiseksi hallituksen aktiivimallilla. Työttömät, joiden terveydentila on pitkäaikaisesti heikentynyt, tarvitsevat kuntoutusta sekä tukea terveyden ja toimintakyvyn parantamiseen sekä työpaikan joustavuutta. Siten heidät saadaan parhaiten työelämään takaisin. Mielestämme palvelujärjestelmää tulee yksinkertaistaa, jotta se voi tehokkaasti toimia alentuneen työkyvyn tukena: työvoimapalveluita, kuntoutusta, sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa. Jos oikea tuki ei löydy ajoissa, voidaan aiheuttaa mittaamattomia vahinkoja ihmisen elämälle.  

Jos työtä tai aktiivitoimia ei pysty terveydentilan vuoksi tekemään, leikkaus on kohtuuton. Pitkäaikaissairaus aiheuttaa kuluja lääkkeisiin sekä terveyskeskus- ja sairaalakäynteihin.  

Lyhyiden työsuhteiden vastaanottamisen kannalta on ratkaisevaa se, että työtulo ei viivästytä eikä vaaranna työttömyysetuutta. Vaikka työttömyysturvaan on tullut 300 euron vapaa ansaintaosa, niin sen toimeenpano ontuu. Liian usein työttömyysturvan maksatus katkeaa ja työtön joutuu byrokratialoukkuun. 

Hallituksen mallissa työttömyyden alun omavastuupäivien vähentäminen auttaa lyhyen aikaa työttömänä olevia. Mutta vaikeasti työllistyville, osatyökykyisille, pitkäaikaissairaille uudistus on herkästi vain uusi tapa leikata työttömyysturvaa. Myös ihmisen ammattiala ja asuinpaikka vaikuttavat merkittävästi siihen, miten keikkatyötä tai aktiivitoimia on tarjolla.  

Mielestämme malli on kaiken kaikkiaan kohtuuton ja epäoikeudenmukainen. Se loukkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta, ja siitä on luovuttava. Lisäksi korostamme sitä, että toimeentulotuessa on kaikkein heikoimmat kannusteet ottaa vastaan satunnaisia töitä, joten työhön kannustamisenkin näkökulmasta malli vie ojasta allikkoon. 

TE-toimistot, kunnat ja TYP-laki

Hallituksen esityksessä esitetään TE-toimistojen toimintamenoja leikattavaksi 6 prosentilla, 10,555 miljoonaa euroa vuoden 2017 tasosta. Vähennys tulee näkymään negatiivisesti TE-toimistojen toiminnassa ja työttömien palveluissa. Leikkauksen myötä edes eläköitymisen seurauksena vapautuvia vakansseja ei voida täyttää, vaan leikkaus johtaa merkittäviin henkilötyövuosivähennyksiin.  

Sähköisten palvelujen lisääminen ei voi korvata vaikeimmassa asemassa olevien työttömien palveluita. Muistutamme, että useiden arvioiden mukaan noin 20 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä ei käytä sähköisiä palveluja joko osaamisen puuttuessa tai koska laitteita tai toimivaa verkkoa ei ole saatavilla.  

Monet työttömät ovat kokeneet työttömien kolmen kuukauden välein tehtävien haastattelujen helpottaneen pääsyä työmarkkinoille. Nyt haastatteluja on tehty noin puolelle työttömistä, vaikka ne ovat lakisääteisiä. Henkilöstöresurssin vähennykset uhkaavat haastattelujen toteuttamista, tarvelähtöisestä palvelusta puhumattakaan.  

Korostamme työvoimahallinnon henkilöstöresurssien riittävyyttä ja henkilökunnan työhyvinvointia. Hallinnon henkilöstö on kohtuuttomien paineiden kohteena yhtäältä resurssipulan vuoksi ja toisaalta jatkuvien hallintorakenteiden ja työvoimapoliittisten edestakaisin tapahtuvien lakimuutosten vuoksi. 

Hallitus on maakuntauudistuksessa rakentamassa markkinaehtoista tilaaja-tuottajamallia ja yksityistämässä valtaosan julkisista työvoimapalveluista. Mielestämme mm. moniammatillinen palvelu vaarantuu markkinaehtoisessa palvelumallissa ja tämä johtaa kiistatta vaikeimmassa asemassa olevien työttömien palveluiden heikentymiseen. Hallitus aikoo purkaa moniammatillisia työvoiman palvelukeskuksia koskevan ns. TYP-lain mutta samaan aikaan vakinaistaa hyvänä käytäntönä nuorille suunnatun ohjaamotoiminnan, joka on hengeltään juuri TYP-lain mukainen palvelukokonaisuus. Haluamme säilyttää kunnilla selkeän roolin erityisesti pitkäaikaistyöttömien palveluista emmekä hyväksy TYP-lain purkamista.  

Edellä esitetyn lisäksi esitämme, että nykyistä kuntakokeiluaikaa jatketaan, koska maakuntauudistuksen mahdollisesti toteutuessa ei ole järkevää siirtää kokeilukuntien työttömiä lyhytaikaisesti valtion vastuulle ja pian taas maakuntiin. 

Palkkatuki on monen vaikeasti työllistyvän ainoa mahdollisuus palkkatyöhön

TE-toimistojen palkkatukeen käytettävää ns. 51-momentin määrärahaa hallitus esittää leikattavaksi 96,703 miljoonalla eurolla, josta osa kompensoituu OKM:n ja STM:n menoluokkiin tehtävinä siirtoina. Ratkaisu vähentää aktiivisen työllisyyden hoidon rahoitusta merkittävästi. Erityisesti työvoimapoliittisen koulutuksen määrä on alentunut viime vuosina, vaikka osaavasta työvoimasta on tietyillä toimialoilla jo pulaa.  

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui vuonna 2016 arviolta 41 700 henkilöä. Vuonna 2013 vastaava luku oli arviolta 24 200 henkilöä, eli lisäys on noin 73 prosenttia. Eniten kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen lisääntyi yli 25-vuotiailla. Kuntouttavan työtoiminnan maine on kärsinyt, koska siihen ohjautuu pakolla ihmisiä, joilla ei ole kuntoutuksen tarvetta. Ilmiön taustalla on väärä palveluohjaus, mutta myös palkkatukirahojen vähäisyys. 

Kolmannen sektorin toimijoiden 100 %:n palkkatuen 3 000 hengen kiintiö on johtanut siihen, että järjestöt eivät enää työllistä yhtä paljon vaikeimmassa asemassa olevia kuin ennen. Se, että palkkatuettua työtä ohjataan enemmän yrityksiin, on positiivista, koska niillä on parhaat tulokset jatkotyöllistymisestä. Mutta se, että samaan aikaan ajetaan alas järjestöjen työllistämistä, johtaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien palkkatyön tekemismahdollisuuksien kaventumiseen ja merkittävää yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävän järjestötyön alasajoon. 

Tämän vuoksi esitämme, että järjestöjen 100-prosenttisen palkkatuen katosta luovutaan ja työvoimapolitiikan resursseja lisätään. 

Tasa-arvotyön resurssit turvattava

Tasa-arvolakiin on tehty 2000-luvulla useita merkittäviä ja valvontaa lisääviä uudistuksia ilman, että tasa-arvovaltuutetun toimiston henkilöresursseja olisi lisätty. Toimistossa työskentelee yhteensä kymmenen henkilöä, kuten jo vuonna 2005. Pidämme tärkeänä, että tasa-arvovaltuutetulle varataan riittävät resurssit. 

Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Naisjärjestöt Yhteistyössä — Kvinnor organisationer i Samarbete NYTKIS ry ovat sukupuolten välistä tasa-arvoa, naisten oikeuksia ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia edistävien naisjärjestöjen kattojärjestöjä. Monika-Naiset liitto ry on monikulttuurinen kattojärjestö, joka kehittää ja tarjoaa erityispalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille. Naisjärjestöjen toimintaa rahoitetaan budjettivaroin. Naisjärjestöjen valtionavustus on muihin kansalaistoiminnan kansallisiin kattojärjestöihin verrattuna pieni, ja viime vuosina se on laskenut merkittävästi ollen nyt 43 000—126 000 euroa. Edellytämme, että tasa-arvotoimijoiden resursseista huolehditaan niin miesjärjestöjen kuin naisjärjestöjen kohdalla. 

Oppisopimuskoulutus aidosti käyttöön

Hallitus on puhunut oppisopimuksista ja oppisopimuskoulutuksen parantamisesta. Toimet ovat jääneet kuitenkin varsin vähälle. Katson, että oppisopimuskoulutusta tulee käyttää runsaammin hyödyksi. Se on oivallinen väylä pätevöityä moniin ammatteihin. Oppisopimuskoulutus antaa myös paremmat mahdollisuudet työllistymiseen sellaisille henkilöille, joille ei parhaalla tavalla sovellu teoriapainotteinen koulutus. Oppisopimuskoulutus voisi olla vastaus myös koulupudokkaiden kouluttamiseksi. Maassa on tällä hetkellä suuri määrä alle 30-vuotiaita koulupudokkaita, joilta puuttuu tyystin ammatillinen koulutus ja ammatti. 

Yrittäjyys uudelleen kunniaan

Samoin kuin hallitus, kannan huolta Suomen työllisyydestä, yrittäjyydestä ja talouskasvusta. Toisin kuin hallitus on toimillaan osoittanut, haluan kuitenkin taata maamme asukkaille kohtuullisen toimeentulon ja asumisen sekä elämisen mahdollisuudet kaikissa elämäntilanteissa. Nyt istuva hallitus on lähes täysin unohtanut köyhät ja työssäkäyvät sekä yrittäjälapsiperheet. Tästä syystä, minä, Perussuomalaiset-eduskuntaryhmän jäsen, parantaisin yrittäjyyden kannusteita nostamalla alv:n alaisen liiketoiminnan alarajan nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon. Tämä on yksi keino yrittäjyyteen kannustamisessa ja etenkin harmaan talouden torjunnassa. Panostaisin näin myös hallitusta enemmän harmaan talouden torjuntaan. Lisäksi haluaisin ottaa yrittäjäpuolella käyttöön ns. Viron yritysveromallin, josta hallitus on toki puhunut, mutta ei ole tehnyt asialle mitään konkreettista. Nimenomaan Viron yritysveromallissa yrittäjä pystyisi hyödyntämään yrityksensä voitot esimerkiksi työllistämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen, mikä puolestaan loisi lisää uusia työpaikkoja.  

Nuoret ja kokeneet työntekijät tulee saada työmarkkinoille

Toisin kuin hallitus, panostaisin Perussuomalaiset-valiokuntaryhmän jäsenenä voimallisemmin työttömyyden hoitoon ja työllisyysasteen nostamiseen. Tämä on erityisen tärkeää, koska työllisyyden ja talouden kasvun kautta yhteiskunta elpyy ja kasvaa. Näin myös hyvinvointi lisääntyy. Olen myös huolissani nuorisotyöttömistä. Lisäisin vahvasti toimia nuorten ja yli 55-vuotiaiden työllisyyden edistämiseen. Tällä hetkellä Suomessa on aivan liikaa työikäisiä, työhaluisia ja työkykyisiä ihmisiä vailla työtä. Ylipäänsä alan vaihtajat on huomioitava poliittisissa päätöksissä paremmin. Perussuomalaiset-valiokuntaryhmän jäsenenä olen sitä mieltä, että ns. hiljainen tieto on saatava paremmin hyötykäyttöön ja mahdollisuutta työssäoppimiseen lisättävä. Tämän johdosta esitän jälleen kerran voimavarojen lisäyksiä ns. mestari-kisällimallin toimintaan ja toteuttamiseen. Alueellista liikkuvuutta tarvitaan myös nykytilanteessa entistä enemmän. Asuntopoliittisilla ratkaisuilla on helpotettava työvoiman alueellista liikkuvuutta. Täten toimimalla pystytään vastaamaan paremmin myös työmarkkinoilla esiintyvään kohtaanto-ongelmaan.  

Yksi hyvä väylä nuorisotyöttömyyden hoitoon ja nuorten ammatilliseen koulutukseen saamiselle on edellä mainittu oppisopimus. Hallituksen voimallisesti esiin nostama ammattikorkeakoulu-uudistus on jäänyt lähes kauttaaltaan vielä vaikutuksettomaksi. 

Lopuksi, työllisyyspolitiikkaan on kuuluttava olennaisena osana tehtyjen toimien ja päätösten vaikutusten huolellinen arviointi. Tämä on nykyään puutteellista kautta linjan. Myös osatyökykyiset työntekijät on otettava nykyistä paremmin huomioon ja tarjottava heille sellaista työtä, mitä he pystyvät tekemään. Tämä voisi myös auttaa piilotyöttömyyteen. Vierastan kuitenkin jossain määrin myös hiljakkoin tehtyä ns. aktiivimallin esitystä, koska sillä leikataan kohtuuttomasti työttömien perusturvaa. Toisaalta näen erityisenä ongelmana sen, että voi olla niin tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, että työnhakija ei aktiivisesta työnhaustakaan huolimatta saa työpaikkaa työmarkkinoilta. Tällöin katson, että nyt esitetty ns. aktiivimalli rankaisee liikaa niitä henkilöitä, jotka esimerkiksi asuvat vähäväkisessä maakunnassa tai muualla maaseudulla. 

Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut

Vaikka työllisyys on talouden kasvun myötä parantunut ja työttömyys helpottanut, on kausitasoitettu työttömyys TEM:n tilastojen mukaan edelleen 7,5 prosenttia. Heinäkuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli edelleen 329 000. Näistä pitkäaikaistyöttömiä oli 106 000, nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 46 000 ja yli 50-vuotiaita 15 700. Työvoiman ulkopuolella olevista oli piilotyöttöminä 132 000 henkilöä. 

Vaikka työttömyys on jonkin verran helpottanut, tarvitsemme lisää panostusta mm. työvoimakoulutukseen, työllisyyspoliittisiin avustuksiin, palkkatukeen ja starttirahaan. Harjoittaaksemme aktiivista ja tuloksellista työvoimapolitiikkaa tarvitsemme osaamisen parantamista ja päivittämistä. Työvoimapolitiikalla voidaan osaltaan helpottaa myös rakennemuutoksessa syntyvää kohtaanto-ongelmaa.  

Hallitus on tehnyt työttömyysturvaan monia heikennyksiä ja leikkauksia: palkkatuen enimmäiskestoa on lyhennetty ja tukikuukausia on vähennetty. Myös työvoimapoliittista koulutusta on vähennetty. Nyt ehdotettu määrärahan lisäys ei riitä vastaamaan käsillä olevaan haasteeseen eikä paikkaamaan aiempia leikkauksia.  

Kasvava maahanmuuttajien joukko asettaa uusia haasteita myös työvoimapolitiikalle. Usein ensimmäinen askel työelämään on kielitaidon oppiminen. Kotouttamiseen sijoittaminen on paitsi inhimillisesti oikein myös hyvä investointi yhteiskunnalta.  

Tavoitteena pitää olla laadukas ja toimiva kieliopetus, johon pääsee nopeasti ja joka tuottaa tuloksia. Se vaatii myös taloudellista resursointia. Yksi vaihtoehto olisi tarjota maahanmuuttajille koulutusseteleitä, joiden avulla maahanmuuttaja voi hankkia itselleen sopivassa vaiheessa kielikoulutusta. Mahdollisuutta kieliopintoihin ei tule rajoittaa maassaoloajan tai työmarkkina-aseman perusteella, jotta esimerkiksi myös kotona lapsia hoitavat vanhemmat pääsevät kieliopintojen piiriin. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 on kokonaisuudessaan laadittu monipuolisesti. Lausunnossa on nostettu esille työllisyyttä parantavia toimenpiteitä ja määrärahankohdennuksia, mutta tuotu kriittisesti esille myös monia valiokunnan hallinnonalan kannalta huolestuttavia asioita, jotka edellyttäisivät enemmän resursseja ja lisätoimenpiteitä. Enemmiltä osin pystyn näin ollen yhtymään valiokunnan lausuntoon. Haluan kuitenkin nostaa muutamia asiakokonaisuuksia enemmän esille, minkä vuoksi jätän asiassa eriävän mielipiteen.  

Vaikka Suomen työllisyystilanteessa on nähtävissä positiivisia piirteitä, kuten lausunnossa todetaan, on tilanne kuitenkin edelleen heikko. Hallituksen työllisyyspaketin mukanaan tuomat uudistukset ja lisämäärärahat ovat tervetulleita. Uudet hankkeet ja niiden rahoitus eivät kuitenkaan korvaa työllistämistoimiin tällä hallituskaudella kohdistettuja leikkauksia kokonaan, vaan edelleen tarvitaan panostuksia työllisyyden nostamiseksi. Lisämäärärahan tarve koskee erityisesti palkkatukia ja aloittaville yrittäjille myönnettäviä starttirahoja. Työttömyyden pitkittämisen sijaan tulee tukea aktiivisia toimia, joilla madalletaan kynnystä itsensä työllistämiseen yritystoiminnan kautta tai mahdollistamalla palkkatuen turvin työelämään pääsy tai paluu pitkän työttömyyden tai muun syyn vuoksi. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä onkin esittänyt 30 miljoonan euron lisäystä julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin. Palkkatukeen ja starttirahoihin kohdennettu lisäpanostus mahdollistaisi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden aktiivisemman roolin vuoden 2018 aikana. Panostukset aktiivisiin toimiin vähentäisivät passiivisten työttömyysturvatukien määrää ja työttömyyttä.  

Valiokunnan lausunnossa todetaan, että yhdistykset ja säätiöt työllistävät niitä pitkäaikaistyöttömiä, jotka tarvitsevat työllistyäkseen erityistä tukea ja henkilökohtaista ohjausta ja joiden mahdollisuudet saada töitä avoimilta työmarkkinoilta ovat heikot. Kolmas sektori painottaa työllistämistoiminnassaan sosiaalisia näkökulmia, ja julkisin varoin tuettu työllistämistoiminta antaa niille mahdollisuuden joustaa tuottavuus- ja tulosodotuksissa. Tämän lisäksi lausunnossa todetaan, että palkkatukea on alettu kohdentaa yrityksiin, koska niistä työllistytään paremmin avoimille työmarkkinoille kuin kolmannelta sektorilta. Näen huonona suuntana sen, että palkkatukea on lisätty yrityksille kolmannen sektorin kustannuksella. Meillä on edelleen iso joukko työttömiä, jotka tarvitsevat työn ohessa nimenomaan kolmannen sektorin tarjoamaa sosiaalista näkökulmaa. Tästä johtuen katson, että hallituksen tulisi kohdistaa lisämäärärahaa yritysten käytettävissä olevien palkkatukien lisäämiseksi säilyttääkseen kolmannen sektorin käytössä olevien palkkatukien tason. Näiden tahojen, eli kolmannen sektorin ja yritysten, ei tulisi kilpailla tässä asiassa keskenään. 

Valiokunnan lausunnossa todetaan, että tilastoissa havaittu pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen selittyy osin sillä, että pitkäaikaistyöttömät eivät ole työllistyneet, vaan he ovat siirtyneet kokonaan pois työmarkkinoilta. Tämän näen erityisen huolestuttavana asiana ja katson, että hallituksen tulee puuttua tähän ongelmaan paremmin ja pyrkiä löytämään monimuotoisia ratkaisuja.