Suomen kannalta kompromissiehdotuksen keskeiset elementit liittyvät mm. kokonaispainolattian soveltamistasoon, valtionlainojen vakavaraisuuskohteluun, valvontaviranomaisen riippumattomuuden varmistamiseen sekä kolmansien maiden sivuliikkeiden sääntelyyn. Oman toimialansa mukaisesti valtiovarainvaliokunta on arvioinut ehdotusta lähinnä julkisen talouden näkökulmasta.  

Alustava kompromissinäkemys on kokonaisuutena jäämässä Baselin komitean standardeja löysemmäksi, ja komission ehdotuksen mukaisesti se sisältää useita merkittäviä pysyviä tai tilapäisiä huojennuksia Basel III -standardeihin verrattuna. Komission ja neuvoston työryhmän ehdotuksiin sisältyy mm. huojennuksia ns. kokonaisriskipainolattian laskentaan lattian voimaantulon siirtymäaikana. Suomi on neuvotteluissa pyrkinyt lähtökohtaisesti kaventamaan poikkeusten lukumäärää, jotta yhteiset säännöt edesauttavat kansainvälisesti yhdentyneiden rahoitusmarkkinoiden vakautta. Suomi on kuitenkin samalla puolustanut kokonaisriskipainolattian täytäntöönpanon kannalta tarpeellisiksi katsottuja asunto- ja ympäristöluottoja koskevia erillisiä siirtymäaikoja. Valtioneuvoston kirjelmän mukaan talouskasvun edistämisen ja rahoitusvakauden tasapainon näkökulmasta kompromissinäkemystä voidaan kuitenkin pitää kokonaisuutena Suomen keskeisten neuvottelutavoitteiden mukaisena.  

Finanssivalvonnan alustavat laskelmat eivät tukeneet väittämiä siitä, että uudistuksilla olisi merkittäviä vaikutuksia yritys- tai asuntorahoituksen saatavuuteen tai että ne uhkaisivat esim. pankkien kykyä rahoittaa vihreää siirtymää. Finanssivalvonnan elokuussa 2022 päivittämän uuden arvion mukaan suomalaispankkien pääomavaatimusten kasvu jää keskimäärin huomattavasti arvioitua pienemmäksi eli noin kolmeen prosenttiin (1 mrd. euroa). Siirtymäaikana (2025—2032) keskimääräisten vaatimusten arvioidaan jopa laskevan. Uudistus ei siten lyhyellä aikavälilläkään heikennä suomalaisten pankkien luotonmyöntökykyä tai asunto- ja yritysluottojen saatavuutta Suomessa. Valtioneuvoston kirjelmän mukaan suomalaispankkien yhteenlasketut omat varat riittävät kattamaan uudet vaatimukset jo tällä hetkellä, mutta arvioidut vaikutukset vaihtelevat pankkien välillä huomattavasti.  

Valiokunta pitää uudistuksen etenemistä ja toimeenpanoa tärkeänä ja toteaa, että talouden epävakaus, korkea inflaatio ja korkojen nousu korostavat entisestään pankkitoiminnan sääntelyn merkitystä. Pankit ovat toistaiseksi selvinneet suhteellisen vähäisin vaurioin mm. koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista iskuista, mutta talouden näkymiin liittyy maailmanlaajuisesti suurta epävarmuutta. Siksi on erityisen tärkeää jatkaa pankkisääntelyn vahvistamista ja varmistaa, että pankkitoiminta perustuu mahdollisimman pitkälle maailmanlaajuisesti yhdenmukaisesti sovellettaviin yhteisiin sääntöihin. Luottolaitosten vakavaraisuuden vahvistuminen ja pankkikriisien ehkäisy ovat tärkeitä myös julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta ja edellytys talouden kestävälle kasvulle.  

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kompromissiratkaisuun nyt sisältyvät määräaikaiset huojennukset eivät jää pysyviksi. Jatkoneuvotteluissa Suomen tulee suhtautua kriittisesti tilapäisten huojennusten jatkamiseen, sillä huojennusten säätäminen pysyviksi vähentäisi uudistuksella tavoiteltuja hyötyjä. On myös tärkeää, että pankkisääntely ei ole EU:n jäsenmaissa erilaisten huojennusten tai muiden ratkaisujen vuoksi muita maita kevyempää. Valiokunta toteaa, että pankkisektorin häiriöt leviävät helposti rajojen yli ja johtavat pahimmillaan globaaleihin kriiseihin.  

Valtioneuvoston kirjelmän mukaan valtionlainojen riskipainokohtelun merkittävämpi uudistaminen ei ole saanut tässä yhteydessä jäsenvaltioiden kannatusta, vaan niiden riskipainokohtelu säilyisi kompromissiehdotuksen mukaan suhteellisen ennallaan vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi pyrkii jatkoneuvotteluissa edelleen edistämään ratkaisuja, jotka vähentävät valtion velkoihin liittyviä riskejä ja valtioiden ja pankkien välistä kohtalonyhteyttä. Valiokunta toteaa, että pankkien ja valtioiden välisen kohtalonyhteyden vähentäminen on ollut eräs pankkiunionin keskeinen tavoite, jota tulee edelleen määrätietoisesti edistää.  

Valiokunta viittaa asiasta huhtikuussa 2022 antamaansa lausuntoon (VaVL 6/2022 vp) ja korostaa tässäkin yhteydessä ylivelkaantuneiden jäsenvaltioiden ja pankkien ongelmien hoitamista niin, etteivät ne lisää finanssikriisin riskiä euroalueella ja ettei niistä aiheudu merkittäviä kielteisiä seurauksia EU:n rahoitus- ja pääomamarkkinoille.