VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Ehdotus

Komissio antoi tiedonannon EU:n puhtaan teollisuuden ohjelma: yhteinen tiekartta kohti kilpailukykyä ja vähähiilistymistä 26.2.2025 (COM (2025) 85 final).  

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvoston kantoja puhtaan teollisuuden ohjelman kattamiin politiikkoihin on aiemmin määritetty erityisesti hallituksen EU-avaintavoitteissa (E 58/2023 vp) sekä E-kirjelmässä komission kilpailukykykompassista (E 8/2025 vp). 

Valtioneuvoston lähtökohtana on teknologianeutraali lähestymistapa, jossa puhdas siirtymä toteutetaan markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti luoden EU:lle selkeää kilpailuetua. (E 58/2023 vp) 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että kauppapolitiikan, taloudellisen turvallisuuden toimenpiteiden, innovaatioiden ja kansainvälisten kumppanuuksien avulla vahvistetaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä. 

Valtioneuvosto korostaa, että johdonmukainen ja pitkäjänteinen EU:n ilmastopolitiikka luo pohjan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaville merkittäville ja oikea-aikaisille investoinneille sekä teknologioiden kehittämiselle. Lisäksi sillä voidaan edistää myös EU:n kriisivarautumista ja resilienssiä. (E 49/2023 vp) Valtioneuvosto tukee komission ehdotusta asettaa EU:lle vuodelle 2040 90 %:n nettopäästövähennystavoite, joka kattaa sekä päästöt että poistumat. (E 10/2024 vp) Samalla valtioneuvosto korostaa, että tavoitteen toimeenpanon pääpainon tulisi olla kustannustehokkaissa päästövähennyksissä ja että tavoitetta toimeenpanevassa lainsäädännössä olisi huomioitava maankäyttösektorin nykytilanne ja epävarmuudet. Tavoitteen toimeenpanossa olisi huomioitava myös maatalouden haasteet ja sen ensisijainen ruoantuotantotehtävä. Valtioneuvosto korostaa, että 2040 ilmastotavoitteen toimenpanon mahdollistavan toimintaympäristön tulisi yhdessä EU:n vuoden 2030 jälkeisen ilmasto- ja energia-arkkitehtuurin kanssa muodostaa kokonaisuus, joka perustuu markkinatalouden mekanismien hyödyntämiselle sekä tehokkaalle ja ennakoitavalle sääntelylle. Tämä ohjaisi tekemään ilmastotavoitteiden edellyttämät investoinnit ja päästövähennykset kustannustehokkaasti. (E 10/2024 vp). 

Valtioneuvosto kannattaa komission tavoitetta tehdä EU:sta kiertotalouden johtava alue vuoteen 2030 mennessä. Tavoite tukee niin teollisuuspolitiikan uudistamista kuin ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen aiheuttamien haasteiden ratkaisemista. 

Valtioneuvosto katsoo, että uudistettavassa biotalousstrategiassa päätavoitteena tulisi olla EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen biotaloudessa. Valtioneuvosto korostaa biotalouden arvonlisän nostamista korkean arvonlisän tuotteiden ja palveluiden tuottamisella kestävällä tavalla ottaen huomioon myös EU:n energiaomavaraisuus ja energian huolto- ja toimitusvarmuus. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että uudistetussa biotalousstrategiassa korostettaisiin biotalouden tunnistamista horisontaalisesti eri ohjauskeinoissa ja pyrittäisiin kestävää biotaloutta vauhdittavaan politiikkakoherenssiin. 

EU:n resilienssin vahvistamiseksi biotaloudessa tarvitaan investointeja uudistuvaan biotuotantoon, sivuvirtojen ja biojätteen hyödyntämiseen sekä resurssitehokkuuden ja kiertotalousratkaisujen edistämiseen. Valtioneuvosto pitää tarpeellisena vahvistaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän biomassan ja biopohjaisten tuotteiden tuotantoa myös kasvavan kysynnän tilanteessa. Tämä edellyttää selkeää ja markkinoille pääsyä kannustavaa sääntelyä, ja tasapuolisia vaikutusarviointeja sekä nopeampia hyväksymismenettelyjä biopohjaisille ja biotekniikan avulla tuotetuille tuotteille. 

Valtioneuvosto pitää tarpeellisena meri- ja lentoliikenteen kestävien polttoaineiden tuotannon, käytön ja infrastruktuurin edistämistä. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että ajoneuvojen sähköla-tausinfran kehittämistarpeisiin kiinnitetään huomioita. Samalla on tärkeää varmistaa kannusteet erityisesti raskaan tieliikenteen puhtaan siirtymän edellyttämälle laajan puhtaiden käyttövoimien valikoiman, niitä käyttävien ajoneuvojen sekä jakeluinfran kehittämiselle. 

Kohtuuhintainen energia

Valtioneuvosto katsoo, että puhtaan energian investointeja tulee edelleen edistää. Entistä nopeampi EU:n riippuvuuden vähentäminen fossiilisten polttoaineiden tuonnista vahvistaisi EU:n strategista autonomiaa ja kokonaisturvallisuutta. Samalla tulisi vahvistaa ja hajauttaa kriittisten mineraalien toimitusketjuja sekä vähentää liiallista riippuvuutta niiden tuonnista. (E 8/2025 vp) 

Valtioneuvoston näkemyksen mukaan energiatehokkuustavoitteiden tulisi ensisijaisesti palvella päästöjen vähentämistä kulutuksen rajoittamisen sijaan. Lisäksi tulee tasavertaisesti huomioida jäsenvaltiokohtaiset puhtaaseen siirtymään tarvittavat teknologiat. Valtioneuvosto edistää vahvasti ydinenergian roolia hiilidioksidipäästöttömänä energiamuotona puhtaan siirtymän mahdollistamisessa. (E 58/2023 vp) 

Valtioneuvosto pitää tervetulleena, että komissio kiinnittää huomiota sähköverkkojen kehittämiseen ja niiden tärkeään rooliin puhtaan siirtymän mahdollistamisessa. Energiainfrastruktuurin investoinnit ovat luonteeltaan pitkäaikaisia ja niiden takaisinmaksuaika on pitkä. Jotta EU voi saavuttaa asettamansa ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet, tulisi sähköverkkoja kehittää johdonmukaisesti ja pitkäjännitteisesti. Samalla tulee huomioida verkon kehittämisestä asiakkaille koituvat kustannukset. (E 60/2023 vp) 

Valtioneuvosto kannattaa energiaverodirektiivin uudistuksen keskeisiä tavoitteita sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi, päästöohjauksen tehostamiseksi ja verotuottojen turvaamiseksi. Valtioneuvosto katsoo, että päätös verotasosta kuuluu jäsenvaltioiden verosuvereniteetin piiriin. Valtioneuvosto korostaa, että korkeiden energiahintojen kompensointi voidaan tarvittaessa toteuttaa muilla toimilla huomattavasti tehokkaammin kuin yleisiä energiaverokantoja alentamalla. 

Edelläkävijämarkkinoiden luominen

Julkiset hankinnat

Valtioneuvosto kannattaa puhtaan teollisuuden ohjelman tavoitetta luoda edelläkävijämarkkinoita uusille kestäville tuotteille hyödyntämällä julkisia hankintoja ja tuotekohtaisia kestävyysmerkintöjä sekä tarkistamalla julkisten hankintojen lainsäädäntöä. Valtioneuvosto pitää lisäksi tärkeänä, että EU:n puhtaan teollisuuden ohjelmaa, kriisinsietokykyä ja taloudellista turvallisuutta arvioidaan myös unionin hankintasäännöksiä uudistettaessa. Eurooppalaisten tuotteiden suosimista koskevien kriteerien tarkoituksenmukaisuutta tulisi arvioida huolellisesti suhteessa muihin politiikkakeinoihin. Uudistamistyössä tulisi kiinnittää huomiota huolelliseen vaikutustenarviointiin, sisämarkkinoiden ja kilpailun toimivuuteen, eri kokoisten yritysten osallistumismahdollisuuksiin, unionin kansainvälisiin velvoitteisiin, ml. WTO-sopimukset ja EU:n kauppasopimukset, sekä hallinnolliseen taakkaan. (E 8/2025 vp) Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:ssa tullaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota kysyntäpuolen kannustimiin luotaessa vähähiilisen talouden edelläkävijämarkkinoita. Tässä tulisi hyödyntää tehokkaasti jo nykyisin käytettävissä olevia toimenpiteitä ja välineitä. 

Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti vaatimuksiin, jotka voisivat heikentää kilpailua sisämarkkinoilla ja johtaa kolmansien maiden vastatoimiin heikentäen EU:ssa toimivien yritysten markkinoillepääsyä. Strategisia aloja ja sektoreita arvioitaessa on tärkeää ottaa huomioon säännösten riittävä selkeys ja täsmällisyys, talouden uudistumiskyvyn tukeminen ja teknologianeutraalius. Myös pehmeämpien ohjauskeinojen käyttöä tulisi edistää. Valtioneuvosto pitää myönteisenä, että sektorilainsäädäntöön sijoitettuja julkisia hankintoja koskevia säännöksiä, sekä niiden selkeyttämistä, sovellettavuutta ja yhteensovittamista hankintasäännösten kanssa parannetaan. 

Valtioneuvosto korostaa tarvetta toimia Maailman kauppajärjestö WTO:n syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti. 

Valtioneuvosto katsoo, että teollisuustuotteiden tuotemerkintöjen olisi oltava mahdollisimman vähän kansainvälistä kauppaa rajoittavia ja niiden tulisi olla linjassa WTO:n kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen velvoitteiden kanssa. 

Teollisuuden vähähiilistymistä nopeuttava säädös

Valtioneuvosto pitää tärkeänä energiaintensiivisen teollisuuden vähähiilistymisen vauhdittamista. Samalla on kuitenkin huolehdittava tasaveroisista toimintaedellytyksistä eri teollisuudenalojen ja teknologioiden kesken. Tulevan teollisuuden vähähiilistymistä nopeuttavan säädöksen lupamenettelyitä koskevan sääntelyn tulisi olla mahdollisimman pitkälle linjassa jo hyväksytyn EU-sääntelyn (mm. uusiutuvan energian direktiivi, kriittisten raakaaineita koskeva asetus ja nettonollasäädös) kanssa. Samalla tulisi välttää lupajärjestelmän haitallista monimutkaistumista yksityiskohtaisilla sektorikohtaisilla säännöillä. Säädöksen yhteydessä esiteltävät resilienssi- ja kestävyyskriteerit edellyttävät huomiota jatkotyössä. 

Vähähiilinen kaasujärjestelmä, puhdas vety ja pienet modulaariset reaktorit

Valtioneuvosto pitää tärkeänä vähähiilisen kaasujärjestelmän edistämistä. Puhtaan vedyn ja siitä tuotettavien polttoaineiden markkinat voivat olla tulevaisuudessa suomalaisille toimijoille potentiaalisesti olennaisen tärkeät tuotannon ja kaupan kehittyessä. Vetyinvestointien helpottamiseksi on tarpeen luoda kriteerit vetymarkkinoiden sääntelylle. Valtioneuvosto kuitenkin painottaa, että vasta kehittymässä olevien vetymarkkinoiden osalta tulee pyrkiä välttämään ylimitoitettuja sääntelyratkaisuja, jotka loisivat perusteettomia esteitä uuden toimialan kehittymiselle. (U 17/2022 vp) 

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti pienten modulaaristen reaktoreiden (SMR) kehittämisen ja käyttöönoton nopeuttamiseen. 

Julkiset ja yksityiset investoinnit sekä niiden rahoittaminen

EU-rahoitus

Valtioneuvoston ennakkovaikuttamiskantoja tulevaan EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen on linjattu valtioneuvoston selvityksessä E 31/2024 vp, jossa todetaan mm. seuraavasti; Hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto katsoo, että EU-budjetin taso tulee säilyttää kohtuullisena välttäen Suomen nettomaksuosuuden kasvua. 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että tulevaa rahoituskehystä tarkastellaan kokonaisuutena. Tarkastelun keskiössä ovat erityisesti rahoituskehyksen kokonaistaso, kansalliset erityiskysymykset ja valitut strategiset prioriteettialat. 

Valtioneuvosto katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen tulisi säilyä ensisijaisena vastauksena EU-tason rahoitustarpeisiin. 

Suomelle keskeistä on, että EU:n kilpailukykyä tukevalla rahoituksella edistetään mahdollisimman tehokkaasti sisämarkkinoiden toimivuutta, teollisuuden uudistamista ja Euroopan houkuttelevuutta investointikohteena. Tehokkailla ja markkinaperusteisilla yksityistä rahoitusta edistävillä EU-tason rahoitusvälineillä vastataan EU:n kilpailukykyhaasteisiin. 

Valtioneuvosto ottaa erikseen tarkemmin kantaa EU:n tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen, kun komissio on antanut ehdotuksensa heinäkuussa 2025. 

Yksityinen rahoitus

Valtioneuvosto pitää nykyistä lainatakauksiin perustuvaa InvestEU-välinettä tarkoituksenmukaisena sen hyödyttäessä erityisesti suomalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja katsoo, että sen rahoitustakauksen osuutta kehyksessä tulisi kasvattaa merkittävästi riittävän yksityisen rahoituksen vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi. Sen sijaan valtioneuvosto suhtautuu kriittisesti mahdollisiin ehdotuksiin uusien avustusmuotoisten investointivälineiden perustamiseksi (E 31/2024 vp). Valtioneuvosto kannattaa mallia, jossa EU:n takausrahoituksen avulla kasvatettaisiin EIP-ryhmän kapasiteettia tukea Tech EU -ohjelmaan kuuluvaa puhtaan teknologian takausjärjestelyä. 

Valtiontuet

Valtioneuvosto suhtautuu erittäin kriittisesti uuden valtiontukikehyksen viiden vuoden voimassaoloaikaan sekä mahdollisuuteen jatkaa valmistavan teollisuuden tukia pitkäjänteisesti. Valtiontuet tulisi lähtökohtaisesti kohdentaa markkinoiden toimintapuutteisiin vähiten kilpailua vääristävällä tavalla, jotta säilytetään yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla. 

Valtioneuvosto pitää kannatettavana Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) menettelyiden sujuvoittamista. IPCEI-hankkeiden määrittelyn periaatteista, kuten markkinoiden toimintapuute, suuri innovaatioaste ja lisäarvo TKI-toiminnalle sekä rajaus ensimmäiseen teolliseen käyttöönottoon, tulisi pitää edelleen kiinni. Huomioiden tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla, valtioneuvosto kiinnittää kriittistä huomiota IPCEI:den mahdolliseen laajentamiseen kanavoida valtiontukea kaupalliseen toimintaan ja massatuotannon tukemiseen. 

Valtioneuvosto suhtautuu verokannustimiin pidättyväisesti, sillä toteuttaessaan tavoitteitaan ne samalla rapauttavat veropohjaa ja monimutkaistavat verojärjestelmää. Valtioneuvosto korostaa, että kasvun ja kilpailukyvyn kannalta hyvä verojärjestelmä on mahdollisimman neutraali eli laajaan veropohjaan ja riittävän matalaa verokantaan perustuva. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan verojärjestelmän kautta toteutettavat investointikannustimet tulee nähdä vain yhtenä vaihtoehtoisena kannustinmuotona, ja jäsenvaltioiden pitäisi itse pystyä määrittämään, onko verotuksen kautta toteutettava kannustin asianmukaisin tukimuoto. 

Kiertotalous: pääsy materiaaleihin ja resursseihin

Valtioneuvosto pitää kriittisten raaka-aineiden toimitusvarmuuden edistämiseen liittyviä toimenpiteitä kannatettavina. Entistä nopeampi EU:n riippuvuuden vähentäminen fossiilisten polttoaineiden tuonnista vahvistaisi EU:n strategista autonomiaa ja kokonaisturvallisuutta. Samalla tulisi vahvistaa ja hajauttaa kriittisten mineraalien toimitusketjuja sekä vähentää liiallista riippuvuutta niiden tuonnista. (E 8/2025 vp) 

Valtioneuvosto näkee varmuusvarastointiin liittyvät toimet lähtökohtaisesti kannatettavana, mutta tunnistaa käytännön toteutukseen liittyvät suuret haasteet. Valtioneuvosto korostaa, ettei unionin tason yhteinen varautuminen kriiseihin korvaa tai rajoita jokaisen jäsenvaltion vastuuta omasta kansallisesta varautumisestaan. 

Valtioneuvosto tukee komission linjausta, jonka mukaan kiertotaloudesta tulisi tehdä yksi keskeisistä tavoitteista Euroopan teollisuuden uudistamisessa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen rinnalla. Kiertotaloudella on merkittävä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, riippuvuuksien vähentämisessä ja kestävän teollisuuspolitiikan edistämisessä. 

Valtioneuvosto katsoo, että kiertotalouden edistäminen ja talouskasvun ja ympäristöhaittojen irtikytkentä edellyttävät vaikuttavia politiikkatoimia, yhteistyötä sekä innovaatioita ja uusia liiketoimintamalleja tukevia kannustimia. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että kiertotalouden siirtymän edistämiseksi ja ennakoitavan toimintaympäristön luomiseksi laadittaisiin pitkän aikavälin kiertotalousvisio, jossa olisi selkeät tavoitteet ja toimenpiteet niin EU-tasolla kuin jäsenvaltioissakin. Tässä visiossa olisi syytä kohdistaa toimenpiteitä energian ja teollisuuden lisäksi mm. kiertotalouden kannalta olennaisten palveluiden ja digitaalisten ratkaisujen edistämiseen sekä keskeisten sektoreiden kuten ruokajärjestelmän, tekstiilien ja rakentamisen sektorin kiertotalouden mahdollisuuksiin. Jäsenvaltioita tulisi kannustaa laatimaan kiertotalousstrategioita, jotka edistävät kestävää kasvua, strategista omavaraisuutta ja luonnonvarojen vastuullista käyttöä 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että tiedonanto tunnistaa ravinteiden kierrätyksen osana kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi on varmistettava paikallisten ja alueellisten toimintamallien tarkoituksenmukainen toteutuminen. Kierrätyslannoitteiden kehittäminen ja tuotannon edistäminen on tärkeää myös strategisten riippuvuuksien vähentämisen näkökulmasta. 

Valtioneuvosto tukee aloitteita, joilla parannetaan kiertotaloustuotteiden ja kierrätysmateriaalien laatua sekä lisätään niiden kysyntää EU:n sisämarkkinoilla. Kiertotalouden vaikutusten maksimoimiseksi on tärkeää arvioida, mitkä toimenpiteet tulisi toteuttaa EU-tasolla ja mitkä kansallisella tasolla. Esimerkiksi ekosuunnittelu, kierrätysmateriaalien raaka-aineiden käyttövelvoitteet ja "jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien" -kriteerien ja menettelyjen kehittäminen edellyttäisivät EU-tason linjauksia. Jätettä, tuotteita ja kemikaaleja koskevan lainsäädännön yhteensovittaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys voidaan varmistaa kiertotalousperiaatteiden mukaisesti ilman tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Kriittisiä raaka-aineita sisältävän jätteen sisämarkkinoiden kehittäminen on erityisen tärkeää huoltovarmuuden ja strategisen omavaraisuuden kannalta. 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että komissio tukee aktiivisesti kiertotaloutta koskevan sääntelyn toimeenpanoa sekä panostaa riittävästi toimeenpano-ohjeisiin ja varmistaa, että säädökset ovat selkeitä yrityksille ja muille toimijoille, eikä sääntely lisää yritysten hallinnollista taakkaa. 

Valtioneuvosto on huolissaan EU:n ulkopuolisen heikkolaatuisen tavaran kaupan kasvun aiheuttamista ympäristö- ja tuoteturvallisuusongelmista. Valtioneuvosto korostaa voimassa olevan lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Valtioneuvosto pitää olennaisena, että ongelman ratkaisemiseksi tehdään EU:n laajuista yhteistyötä. Lisäksi tulisi arvioida toimia sääntelyn kehittämiseksi, jotta EU:n ulkopuolella toimivat yritykset saadaan tehokkaammin EU-lainsäädännön piiriin. 

Valtioneuvosto tuo esiin, että kierrätettyjen raaka-aineiden markkinoita voitaisiin tukea verokohtelua tarkistamalla, tuote- ja materiaalitiedon digitalisaatiolla ja kiertotalouslain ja kemikaalisääntelyn sekä rahoitusta ohjaavien toimen, kuten taksonomian vaatimusten yhtenäistämisellä. Muutoksia tulee tehdä läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. 

Globaalit markkinat ja kansainväliset kumppanuudet

Valtioneuvosto korostaa avoimen, sääntöperustaisen ja vastuullisen kansainvälisen kaupan merkitystä Euroopan kilpailukyvylle. EU:n on aktiivisesti avattava uusia markkinoita kauppasopimuksia neuvottelemalla ja vahvistettava kansainvälisen kaupan sääntöpohjaa. Valtioneuvosto tukee jo käynnissä olevien EU:n kauppasopimusneuvotteluiden ripeää päätökseen saamista ja sopimusten voimaansaattamista. (E 58/2023 vp). Valtioneuvosto tukee uusien puhtaan kaupan ja puhtaiden investointien (CTIP) kumppanuuksien muodostamista. Valtioneuvosto tukee toimitusketjuyhteistyön vahvistamista samanmielisten kumppanien kanssa. 

Valtioneuvosto on kannattanut ulkomaisista tuista annettua asetusta (Foreign Subsidies Regulation, FSR) asetusehdotuksen julkaisemisesta lähtien (U 31/2021 vp). Valtioneuvoston näkemyksen mukana asetus tuo ennakoitavuutta ja toimintaolosuhteiden varmuutta yrityksille samalla kun se edistää tasapuolisia toimintaolosuhteita. Valtioneuvosto tukee asetuksen soveltamista ja FSR-asetusten käsitteitä selventävien suuntaviivojen antamista viimeistään tammikuussa 2026. 

Osaaminen ja laadukkaat työpaikat

Valtioneuvoston näkemys on, että kilpailukykyä tukevia osaamistavoitteita voidaan kokonaisvaltaisesti edistää laadukkaalla koulutuksella, tasa-arvoisilla mahdollisuuksilla elinikäiseen oppimiseen, liikkuvuuden sujuvoittamisella ja kansainvälistä osaamista hyödyntämällä, hyvällä työelämän laadulla sekä digitalisaation tukemana. 

Valtioneuvosto näkee, että työmarkkinoiden ja yhteiskunnan tarpeisiin vastaavaa koulutusta ja taitoja voidaan tuottaa toimeenpanemalla eurooppalaisessa korkeakouluyhteistyössä josovittuja toimia sekä tukemalla ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja eurooppalaista korkeakouluyhteistyötä, välttäen uusien rakenteiden luomista ja EU-rahoituksen sirpaloitumista. Jatkuvat panostukset Erasmus+:n kaltaisiin ohjelmiin tukevat osaamistavoitteita. 

On Suomen tavoitteiden mukaista, että EU:ssa edistetään hyvää työelämän laatua. Valtioneuvosto korostaa, että laadukkaita työpaikkoja koskevan etenemissuunnitelman pitää kunnioittaa kansallista työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaa. 

Valtioneuvoston näkemys on, että Euroopan oikeudenmukaisen siirtymän osaamiskeskus vahvistaa tietoon pohjautuvan päätöksenteon edellytyksiä. Se ei saisi lisätä jäsenmaihin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa.