Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta ehdotetulla lailla säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentista sekä valtionosuuteen tehtävistä määräaikaisista vähennyksistä ja lisäyksistä vuodelle 2022. Esitys liittyy vuoden 2022 valtion talousarvioesitykseen.
Ehdotuksen mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuus on vuoden 2022 alusta 23,59 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus 76,41 prosenttia. Valtionosuusprosentti alenee 2,08 prosenttiyksikköä nykyiseen verrattuna.
Valtionosuusprosenttiin vaikuttavat erilaiset valtionosuuden lisäykset ja vähennykset. Lisäyksenä on otettu huomioon kuntien uudet ja laajenevat tehtävät, joissa valtionosuusprosentti lain mukaan on 100. Uusina ja laajenevina tehtävinä on huomioitu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla vanhuspalvelulain mukainen hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain uudistus, lastensuojelun jälkihuolto, seulontaohjelman laajennus, lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitus sekä kuntoutustarpeen arviointia koskeva sairausvakuutuslain muutos. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on huomioitu oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen, varhaiskasvatuksen tuki sekä oppivelvollisuuden laajentaminen.
Lisäksi valtionosuutta lisää kehysriihessä tehty päätös erillisestä valtionosuuskorotuksesta 245,7 miljoonaa euroa vuonna 2022.
Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksesta säädettyä menettelyä ehdotetaan täsmennettäväksi kuntien talouden ennustettavuuden parantamiseksi. Laskentatavan tarkennuksella pyritään minimoimaan kustannustenjaon tarkistuksen suuret vuosittaiset vaihtelut. Uudella laskentatavalla vuoden 2019 toteutuneiden kustannusten ja valtionosuuden perustana olevien laskennallisten kustannusten erotuksen perusteella tehtävän kustannustenjaon tarkistuksen vaikutus on noin 564 miljoonaa euroa. Esityksessä ehdotetaan valtionosuuteen tehtäväksi tätä vastaava vähennys, koska kuntataloutta on tuettu voimakkaasti vuonna 2020 ja koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset kompensoidaan kunnille myös vuonna 2021.
Valtionosuusprosentin muutoksessa on huomioitu vuosien 2016, 2018 ja 2019 indeksikorotuksiin liittyvien vähennysten ja kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen muuttaminen määräaikaisista vähennyksistä pysyviksi vähennyksiksi. Vuonna 2021 kiky-vähennystä ei ole tehty, millä on tuettu kuntia koronapandemiasta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten vuoksi.
Valtionosuusprosentin alentaminen ei kuitenkaan tosiasiallisesti pienennä valtionosuuksia nykyiseen tasoon nähden. Valtionosuusprosentin alentamisesta huolimatta kuntien peruspalvelujen valtionosuudet ovat vuonna 2022 kokonaisuudessaan yhteensä 7 971 500 000 euroa, mikä on noin 300 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Esityksessä ehdotetaan valtionosuudesta tehtäväksi nykyistä vastaavat määräaikaiset pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennykseen, lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseen ja kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen liittyvät vähennykset vuonna 2022. Valtionosuuksiin ehdotetaan lisättäväksi vuonna 2022 yhteensä kaksi miljoonaa euroa, joka liittyy kuntien velvollisuuteen osallistua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun. Peruspalvelujen valtionosuuksiin ei vuonna 2022 enää tehdä määräaikaisia lisäyksiä koronavirusepidemiasta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten vuoksi, kuten kahtena aikaisempana vuotena.
Lisäksi lakiin ehdotetaan eräitä teknisluonteisia muutoksia, jotka liittyvät kotikuntakorvauksen maksuvelvollisuuden määräytymiseen, valtionosuuspäätösten tiedoksiantoon ja oikaisumenettelyyn.
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Kunnat ovat suurten muutosten äärellä. Vuonna 2022 kunnat saavat viimeistä kertaa rahoitusta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vuoden 2023 alusta sote-uudistus siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kuntien harteilta. Syksyllä 2021 laaditun kuntatalouden kehitysarvion mukaan kuntien tulojen ja menojen välinen epäsuhta ei kuitenkaan poistu. Myös kuntien taloudellisen eriytymisen arvioidaan jatkuvan. Valiokunta painottaa, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää tulee arvioida ja kehittää ottaen huomioon uudistuvien kuntien tarpeet ja toimintaympäristön muutokset. Kuntien tehtävistä säädettäessä on huolehdittava siitä, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua velvoitteistaan.