Pelastusalan ammattikorkeakoulutuksen koulutusvastuun siirto Poliisiammattikorkeakoululle

Esityksessä ehdotetaan, että ammattikorkeakoulututkintoon johtavan pelastustoimen päällystökoulutuksen koulutusvastuu ja tutkinnonanto-oikeus siirretään Savonia-ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle 1.1.2017 lukien. Tavoitteena on sisäasiainhallinnon alaan liittyvän koulutuksen kehittäminen, suunnittelu ja taloudenpidon tehostaminen eheämpänä kokonaisuutena sekä sisäisen turvallisuuden oppilaitosten välisten synergiaetujen löytäminen. Hallintovaliokunta pitää tavoitteita kannatettavina ja katsoo, että sekä Pelastusopistossa että Poliisiammattikorkeakoulussa on asiantuntemusta ja kokemusta, johon tukeutuminen on tärkeää pelastusalan ammattikorkeakouluopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja tulevaisuuden kehittämisessä. 

Saadun selvityksen mukaan pelastustoimen päällystökoulutuksen kustannukset ovat pysyneet noin kolmessa miljoonassa eurossa vuositasolla. Rahoituksesta osan on maksanut Savonia-ammattikorkeakoulu, ja loppuosa kustannuksista on maksettu pelastustoimen toimintamenoista. Savonian rahoitusosuus on ollut viime vuosina laskeva, ja vuosina 2016—2019 osuuden on arvioitu laskevan edelleen. Valtion talousarvioesityksessä pelastustoimen päällystökoulutukseen tarkoitettuina varoina palautettaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta 1 202 miljoonaa euroa sisäministeriön pääluokkaan pysyvänä siirtona. Pelastusalan ammattikorkeakoulutuksen rahoitus tapahtuu siten jatkossa kokonaisuudessaan pelastustoimen toimintamenoista. Valiokunta pitää tätä perusteltuna pelastustoimen koulutuksen turvaamiseksi. Poliisin määrärahoja ei kohdenneta pelastustoimen päällystökoulutukseen. Tärkeää on myös, että pelastustoimen koulutuksesta ei siirretä taloudellisia resursseja poliisin puolelle. 

Esityksen mukaan sisäministeriö päättää vuosittain pelastusalan ammattikorkeakoulutukseen tarkoitettujen määrärahojen käytöstä kuultuaan Pelastusopistoa, Poliisihallitusta ja Poliisiammattikorkeakoulua. Pelastustoimen toimintamenoista on tarkoitus kattaa myös ne hallintokulut, jotka Savonia-ammattikorkeakoululle aiheutuvat niistä opiskelijoista, jotka siirtymäsäännöksen mukaisesti suorittavat loppuun tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimikkeellä insinööri (AMK) heinäkuun loppuun 2023 mennessä. 

Valiokunta tähdentää Pelastusopiston keskeistä asemaa opiskelijavalinnoissa sekä koulutuksen suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Pelastusopistolla on substanssiosaamisen lisäksi toimivat verkostot työelämään ja muihin toimialan keskeisiin toimijoihin, mikä osaltaan on turvannut työelämälähtöisen koulutuksen suunnittelun ja kehittämisen. Tulevaisuudessa toimintaympäristön ja työelämän muutokset asettavat uudenlaisia vaatimuksia muun muassa viranomaisyhteistyölle. Valiokunta katsoo, että Poliisiammattikorkeakoulun kanssa on saatavissa synergiahyötyjä esimerkiksi moniviranomaisyhteistyön ja johtamiskoulutuksen osalta. Samalla valiokunta tähdentää poliisin ja pelastusviranomaisen erilaisia rooleja sisäisen turvallisuuden viranomaisina, minkä vuoksi niiden toimivaltuudetkin ovat erilaisia. Roolien selkeänä pitäminen on pelastusalan toimijoiden työturvallisuuden ja toimintaedellytysten kannalta tärkeää. 

Koulutusvastuun siirtämisen vuoksi myös Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen kokoonpanoa laajennetaan. Jäseniksi tulee mukaan yksi Pelastusopiston edustaja, yksi pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden edustaja sekä yksi pelastuslaitosten edustaja. Tämän tarkoituksena on huomioida pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvän asiantuntemuksen edustavuus Poliisiammattikorkeakoulun hallituksessa. 

Pelastustoimen ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa päällystökoulutusta annetaan Suomessa nykyisin ainoastaan Pelastusopistolla. Pelastusopistolla on Kuopiossa pelastusalan koulutukseen suunnitellut tilat, simulaatioympäristöt ja harjoitusalue, jota voidaan pitää eurooppalaisestikin tarkasteltuna korkealaatuisena. Pelastusopiston opettajat opettavat kaikissa tutkinnoissa, toisin sanoen hätäkeskuspäivystäjä-, pelastaja-, alipäällystö- ja päällystötutkinnoissa, sekä täydennyskoulutuksessa, mikä on turvannut tutkintojen välisen koulutuksellisen jatkumon sekä resurssien näkökulmasta kustannustehokkaan toimintatavan. Päällystöopiskelijoiden on tärkeää myös päästä harjoittelemaan esimerkiksi pelastajatutkintoa opiskelevien kanssa. Kuopioon on käytännössä syntynyt eräänlainen pelastusalan osaamiskeskittymä. Myös kriisinhallintakeskus CMCFinland sijaitsee Pelastusopiston yhteydessä. Edellä todetut seikat huomioon ottaen valiokunta pitää erittäin tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena koulutuksen säilymistä Kuopiossa myös jatkossa. 

Hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutoksia pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opintososiaalisiin etuihin. Ammattikorkeakouluopiskelijoihin sovellettaisiin vastaisuudessakin Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 23 §:ssä tarkoitettuja opintososiaalisia etuja silloin, kun opiskelija osallistuu tutkintoon kuuluvaan opetukseen Pelastusopistossa. Lain 23 §:n nojalla ruokailu ja majoitus Pelastusopiston asuntolassa ovat maksuttomia, kun opiskelu tapahtuu Pelastusopistolla tai sen järjestämissä toimitiloissa. Tämän lisäksi pelastusalan opiskelijat ovat oikeutettuja opintotukilainsäädännön mukaiseen opintotukeen (opintoraha ja opintolainan valtiontakaus), opintotuen asumislisään silloin, kun maksuton majoitus ei ole käytettävissä, sekä valtioneuvoston asetuksessa korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista (54/2012) tarkoitettuun tuettuun ateriaan Kansaneläkelaitoksen hyväksymässä opiskelijaravintolassa. Opintotuki on tarveharkintainen, joten opiskelijan tulot otetaan huomioon tukea myönnettäessä. Valiokunta pitää hallituksen esitystä myös opintososiaalisia etuja koskevilta osin perusteltuna. 

Pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon koulutettaville asetettavat lisävaatimukset

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös muun muassa pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon koulutettaville asetettavista lisävaatimuksista (2. lakiehdotuksen 24 a §). Valiokunta pitää perusteltuna esitystä, että pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon koulutettavalta edellytetään tiettyjen terveydellisten ja toimintakykyyn liittyvien vaatimusten täyttämistä, jotta hän selviytyy opiskelusta, kuten käytännön tehtävistä ja harjoittelusta. Valiokunnalle toimitetun selvityksen mukaan pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon koulutettavalta on tarpeen edellyttää lisäksi myös rehellisyyttä ja luotettavuutta, jota arvioidaan hakijasta tehdyn turvallisuusselvityksen perusteella. Vastaava edellytys koskee voimassa olevan lain mukaan Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoita. 

Opiskelijavalintaan liittyvästä turvallisuusselvityksestä säädetään Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) 25 §:ssä. Hallituksen esityksen HE 64/2013 vp mukaan (s. 24—25) "säännös antaisi Poliisiammattikorkeakoululle oikeuden asettaa myönteisen valintapäätöksen ehdoksi sen, että koulutukseen hakeutuvasta tehdään ennen opintojen aloittamista turvallisuusselvityksistä annetun lain mukainen turvallisuusselvitys. Ehdollinen valintapäätös tarkoittaisi sitä, että turvallisuusselvityksestä ilmenevien seikkojen perusteella lopullinen valintapäätös voisi olla kielteinen. Ehdotettu säännös koskisi kaikkeen koulutukseen opiskelijoiksi hakeutuvia." 

Edellä mainitusta hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössä (HaVM 23/2013 vp, s. 6) valiokunta on todennut muun muassa, että "poliisikoulutukseen otettavia koskevat korostuneesti rehellisyyden ja luotettavuuden vaatimukset. Esityksen perusteluista ilmenee rehellisyyden tarkoittavan sitä, että opiskelijaksi otettava ei ole syyllistynyt rikoksiin. Valiokunta katsoo, että aivan vähäisten rikkomusluonteisten tekojen ei tulisi estää koulutukseen valitsemista. Lisäksi on syytä ottaa huomioon opiskelijaksi hakevan ikä rikoksen tekohetkellä, rikoksesta kulunut aika ja sen jälkeinen nuhteeton elämä. Luotettavuudella tarkoitetaan esityksen perusteluissa muuta normien mukaista käytöstä. Luotettavuutta heikentävät esimerkiksi poliisilakiperusteiset kiinniotot. Rehellisyyttä ja luotettavuutta arvioidaan turvallisuusselvitysten perusteella. Rehellisyyden ja luotettavuuden käsitteet sinänsä jo ilmentävät riittävällä tarkkuudella sääntelyn tarkoitusta." 

Vaikka pelastusalan opiskelijoilla on erilainen tehtäväala kuin poliisilla, rehellisyyden ja luotettavuuden vaatimukset on valiokunnan mielestä asianmukaista ulottaa myös pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoa opiskeleviin, joista koulutusvastuun siirron myötä tulee Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoita. Näin ollen valiokunta ehdottaa, että 24 a §:ää täydennetään tätä koskevalla säännöksellä.  

Lisäksi valiokunta ehdottaa, että mainittu 24 a § muotoillaan uudelleen siten, että siihen lisätään asetuksenantovaltuuden mahdollistava perussäännös, ja että asetuksenantovaltuutta täsmennetään yleisesti noudatettuun lakitekniseen muotoon.