Valiokunta pitää hyvänä, että kansalaisaloite on nostanut kesäajasta luopumismahdollisuuden keskusteluun ja antanut valiokunnalle mahdollisuuden pohtia kesäaikaan siirtymisen erilaisia vaikutuksia. Mahdollisuus tuoda kansalaisaloitteella eduskunnan käsiteltäväksi kansalaisten tärkeäksi katsomia asioita täydentää ja tukee osaltaan edustuksellista demokratiaa.
Kesäaikaan siirtymisen vaikutukset
Kesäaikaan siirtymisellä on saadun selvityksen mukaan muun muassa pyritty edistämään ihmisten valveillaoloa valoisaan aikaan ja saamaan aikaan säästöjä energiakustannuksissa.
Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin tuotu esille, että ihmisen sisäisen kellon tahdittama vuorokausirytmi ei pysty mukautumaan ongelmattomasti ja ilman viiveitä kellonaikojen siirtämiseen. Asiantuntijoiden mukaan kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa monille ainakin lyhytkestoisia uniongelmia, vaikuttaa ihmisten vireyteen sekä työtehon ja työn laadun heikkenemiseen ja voi johtaa vakaviinkin terveyshaittoihin. Vaikutukset ovat kuitenkin osin yksilöllisiä, ja joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi nuorilla kesäaikaan siirtyminen saattaa olla joitain muita väestöryhmiä vaikeampaa. Lausuntojen mukaan kellojen siirtäminen myös hankaloittaa erilaisen yritystoiminnan ja muun muassa liikenteen järjestämistä.
Asiantuntijakuulemisessa on painotettu, että koko Euroopan unionissa tulisi noudattaa asiassa yhtenäisiä menettelyjä.
Kesäaikaa koskeva voimassa oleva sääntely
Kellojen siirtämisestä kesäaikaan on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston kesäaikasäännöksistä annetussa direktiivissä 2000/84/EY. Direktiivin mukaan kesäajalla tarkoitetaan vuodenaikaa, jona kelloa on siirretty muuhun vuoteen verrattuna kuusikymmentä minuuttia eteenpäin. Direktiivin mukaan kesäaika alkaa kaikissa jäsenvaltioissa kello 1 aamuyöllä (GMT) maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja päättyy kello 1 aamuyöllä (GMT) lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
Suomessa direktiivin vaatimasta kesäajasta on säädetty valtioneuvoston asetuksella kesäajasta (753/2001).
Edellä mainitussa direktiivissä on säädetty kesäajasta varsin yksiselitteisesti. Valiokunnan käsityksen mukaan direktiivi ei näin ollen anna mahdollisuutta luopua kesäajasta kansallisella päätöksellä. Saadun selvityksen mukaan kesäajasta luopuminen edellyttäisi käytännössä Euroopan komission ehdotusta kyseisen direktiivin kumoamiseksi tai muuttamiseksi.
Valiokunnan johtopäätökset
Liikenne- ja viestintävaliokunta suhtautuu saamansa selvityksen perusteella myönteisesti kellojen kesäaikaan siirtämisestä luopumiseen, sillä asian käsittelyn yhteydessä asiantuntijat ovat varsin yksimielisesti tuoneet esille, että menettelystä aiheutuu selkeästi enemmän haittoja kuin hyötyjä.
Koska kesäajasta kuitenkin on säädetty edellä mainitussa direktiivissä siten, että yksittäinen Euroopan unionin jäsenvaltio ei voi päättää asiasta itsenäisesti, liikenne- ja viestintävaliokunta ei puolla kansalaisaloitteen hyväksymistä.
Kansalaisaloitteen yhteydessä käsitellyissä toimenpidealoitteissa TPA 14/2016 vp ja TPA 15/2016 vp ehdotetaan kesäajasta luopumista ja tuodaan esille kesäaikaan siirtymisen negatiivisia terveys- yms. vaikutuksia. Lisäksi aloitteissa on painotettu muun muassa kesäaikaan siirtymisen vaikutuksia maatilojen ja erityisesti maitotilojen toimintaan. Valiokunta pitää aloitteita oikeansuuntaisina, mutta aloitteissa ehdotetuista toimenpiteistä johtuen valiokunta ehdottaa toimenpidealoitteiden hylkäämistä.
Valiokunta kuitenkin korostaa, että valtioneuvoston tulee ryhtyä vaikuttamaan voimakkaasti ja aktiivisesti EU-tasolla siten, että kellojen kesäaikaan siirtämistä koskevasta kesäaikadirektiivin velvoitteesta luovutaan. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla, että kellojen kesäaikaan siirtämisestä luovutaan yhtenäisesti koko Euroopan unionin alueella.