Yleistä
(1) Valiokunta pitää tärkeänä lakia datan hallinnan ja jakamisen valvonnasta, jonka tavoitteena on toimeenpanna joulukuussa 2023 annettu EU:n data-asetus. EU:n data-asetus on EU-säädös, joka luo yhtenäiset säännöt datan saatavuudelle ja käytölle kaikilla sektoreilla. Sen tarkoituksena on edistää datan jakamista ja käyttöä reilummin, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia datan avulla ja parantaa kilpailua. Valiokunta pitää asetuksen tavoitteita keskeisinä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisen ja paremman toimivuuden kannalta.
Yksityisen viestin luottamuksellisuus tarkastuksen yhteydessä
(2) Saadun selvityksen mukaan Liikenne- ja viestintäviraston tarkastusoikeutta on perustuslain 10 §:n turvaaman kotirauhan suojan osalta asianmukaisesti ja selkeästi rajattu 1. lakiesityksen 7 §:n 1 momentissa täsmentämällä, että Liikenne- ja viestintäviraston pääsy- ja tarkastusoikeus ei koske pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviä tiloja.
(3) Liikenne- ja viestintäviraston tarkastusoikeuden ulkopuolelle on 1. lakiesityksen 7 §:n 2 momentissa rajattu yksityisluonteiseksi katsottava kirjeenvaihto ja viestintä sitä kautta, että tarkastusoikeus koskee epäiltyyn rikkomukseen liittyvän valvontatehtävän kannalta tarpeellista liikekirjeenvaihtoa. Liikekirjeenvaihdolla tarkoitetaan hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa todetulla tavalla tarkastuksen kohteen elinkeinotoimintaan liittyvää viestintää viestintävälineestä riippumatta. Vaikka on sinänsä selvää, että yksityisluonteiset luottamukselliset viestit eivät ole liikekirjeenvaihtoa, valiokunta katsoo, että jos tarkastuksen ulottaminen yrityksen tai sen työntekijöiden viestintään on tarpeen tarkastuksen asianmukaiseksi suorittamiseksi, tarkastusta ei saa kohdistaa työntekijöiden eikä yrityksen vastuuhenkilöiden omaan luottamuksellisen viestin suojaan kuuluvaan viestintään. Valiokunta pitää tätä mainintaa tarkastusmenettelyä selkeyttävänä, koska valmistelussa on tunnistettu, että yksityisluonteiseksi katsottavaa viestintää voidaan tehdä samoilla välineillä kuin tarkastuksen piiriin mahdollisesti kuuluvaa liikekirjeenvaihtoa.
(4) Tarkastusoikeutta on rajattu hallituksen esityksessä muun muassa niin, että tarkastuksia saa suorittaa vain epäillyn asetukseen tai kansallisen lakiin perustuvan velvoitteen rikkomisen selvittämiseksi. Tarkastus voi kohdistua vain kyseisen rikkomuksen selvittämiseen liittyvään materiaaliin. Tarkastus on poikkeuksellinen tutkintatapa, jota voidaan käyttää, kun rikkomuksen tai tarkastettavan toiminnan luonteen vuoksi tietopyyntö ei ole viranomaiselle riittävä keino epäillyn rikkomuksen selvittämiseksi ja viranomaispäätökseen tarvittavan näytön hankkimiseksi. Tarkastusten oikeasuhtaisuutta varmistaa osaltaan hallintolain (434/2003) 6 §, jonka mukaan viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan hyväksyttäviin tarkoituksiin ja toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden sekä hallintolaista ilmenevät hyvän hallinnon periaatteet, joiden mukaan tarkastettavien asiakirjojen tulee olla tarpeen valvonta-asian kannalta ja tutkittavaksi pyydetyn aineiston laajuuden tarpeellista ja oikeassa suhteessa tarkastuksella tavoiteltavaan päämäärään nähden.
Sanktiointi
(5) Asiantuntijakuulemisessa on katsottu, että julkisen sektorin toimijoiden jättäminen seuraamusmaksujen soveltamisalan ulkopuolelle luo yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden välille epätasapainon. Seuraamusmaksu tulisi valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan voida määrätä viranomaiselle. Asiantuntijakuulemisessa on vedottu parhaillaan lausuntokierroksella olevaan oikeusministeriön esitysluonnokseen (VN/26120/2023-OM-100), jossa ehdotetaan mahdollistettavaksi hallinnollisten seuraamusmaksujen määrääminen viranomaisille ja julkishallinnon elimille tietosuojalainsäädännön rikkomisesta.
(6) Liikenne- ja viestintäministeriö on korostanut, että perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä on toistaiseksi katsottu, että Suomessa viranomaisille tai muille julkisille elimille ei lähtökohtaisesti voida määrätä hallinnollisia seuraamusmaksuja. Esityksen valmistelussa on tämän vuoksi katsottu, että data-asetuksen melko yleisluonteinen seuraamussääntely jättää kansallista liikkumavaraa viranomaisille määrättävien seuraamusmaksujen suhteen. Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntö puoltaa sitä, että esityksessä suljetaan pois mahdollisuus määrätä seuraamusmaksuja viranomaisille ja muille julkisille elimille silloin, kun se on kansallisen liikkumavaran puitteissa mahdollista. Asiaa on käsitelty useassa kohtaa hallituksen esitystä (ks. esim. s. 74, 115—116, 138—139 ja 145). Myös Oikeuskanslerinvirasto on katsonut valiokunnalle toimittamassaan lausunnossa, että ratkaisu on perustuslakivaliokunnan käytännön mukainen.
(7) Liikenne- ja viestintäministeriö on ollut esityksen valmistelun aikana tietoinen käynnissä olevasta oikeusministeriön hankkeesta. Valiokunta korostaa, että esitysluonnoksessa onkin tuotu esiin, että perustuslakivaliokunta saattaa arvioida tulevaisuudessa tätä kysymystä uudelleen (s. 145).
Viranomaisten resurssit
(8) Talousvaliokunta pitää esityksestä antamassaan lausunnossa TaVL 38/2025 vp tärkeänä varmistaa tosiasialliset edellytykset nyt säädettävien viranomaistehtävien hoitamiseen ja seurata ja arvioida tehtävien toteutumista. Talousvaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota tarpeeseen varmistaa tiivis yhteistyö ja tulkintakäytäntöjen yhtenäisyys sääntelyä soveltavien viranomaisten, Liikenne- ja viestintäviraston ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston, välillä.
(9) Talousvaliokunnan tavoin liikenne- ja viestintävaliokunta pitää tarvittavien resurssien turvaamista erittäin tärkeänä kaikkien nyt kyseessä olevien viranomaisten osalta. Valiokunta kiinnittää erityisesti huomiota Liikenne- ja viestintäviraston resursseihin. Valiokunta on eri hallitusten esitysten kohdalla kiinnittänyt huomiota siihen, että uuden lainsäädännön myötä Liikenne- ja viestintävirastolle säädetään uusia tehtäviä. Liikenne- ja viestintävirastolle ei kuitenkaan ole osoitettu resursseja näiden uusien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Liikenne- ja viestintävirasto on todennut joutuvansa priorisoimaan tehtäviään. Tämä johtaa muun muassa siihen, että kyberturvallisuustyön tason on arvioitu laskevan.
(10) Valiokunta on lausunnossaan vuoden 2026 talousarvioesityksestä LiVL 16/2025 vp — HE 99/2025 vp todennut, että kyberturvallisuus on keskeinen osa Euroopan unionin ja Suomen kokonaisturvallisuutta. Kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeää, että Liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksessa toimiva Kansallinen kyberturvallisuuden koordinaatiokeskus saa tarpeellisen rahoituksen. Säästöjä ei viraston näkemyksen mukaan voida kohdentaa toisin, heikentämättä merkittävästi viraston muita lakisääteisiä turvallisuustehtäviä esimerkiksi merenkulun, ilmailun, junaliikenteen tai tieliikenteen vastuualueilla. Tämän vuoksi valiokunta kantaa huolta siitä, onko Liikenne- ja viestintäviraston mahdollista hoitaa kaikkia lakisääteisiä tehtäviään asianmukaisella tavalla.
Seuranta
(11) Talousvaliokunta on lausunnossaan todennut, että vaikka komissio seuraa data-asetuksen vaikutuksia, myös kansallisesti on perusteltua seurata ja arvioida sääntelyn vaikutuksia erityisesti taloudellisen toiminta- ja innovaatioympäristön kannalta. Talousvaliokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että viime vuosien aikana EU:n tasolla on annettu data-asetuksen lisäksi runsaasti dataa ja digitaalista toimintaympäristöä koskevaa sääntelyä. Näistä keskeisiä ovat erityisesti digimarkkina-asetus, datan hallinta-asetus, digipalveluasetus, tekoälyasetus, sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva UCPD-direktiivi, yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) sekä äskettäin uudistettu yleinen tuoteturvallisuusasetus (GPSR). Vaarana on sääntelyn pirstaloituminen, päällekkäisyys ja lisääntyvä hallinnollinen taakka.
(12) Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille myös, että nyt toimeenpantavaan uuteen sääntelyyn sisältyy epävarmuutta ja tulkinnallisuutta. Komission on yhdessä jäsenmaiden viranomaisten ja teollisuuden kanssa pyrittävä yhdenmukaistamaan säädöksen tulkintaa tarvittavin ohjeistuksin oikeusvarmuuden vahvistamiseksi. Tulkintatyössä on otettava huomioon toimialakohtaiset erityispiirteet ja -tarpeet. Talousvaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota tarpeeseen yksinkertaistaa ja selkeyttää datataloutta koskevaa sääntely-ympäristöä ja pidättäytyä uudesta sääntelystä niin EU-tasolla kuin kansallisesti. Sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa on panostettava erityisesti pk-yritysten riittävään ohjeistukseen ja neuvontaan, selkeiden tulkintojen kehittymiseen sekä ennustettavan ja oikeasuhtaisen valvontatoiminnan muodostumiseen.
(13) Liikenne- ja viestintävaliokunta yhtyy talousvaliokunnan esittämiin huoliin, pitää myös seurantaa sekä kansallisella että EU-tasolla erittäin tärkeänä ja kantaa huolta digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuudesta.