(3) 3 a §. Eräiden henkilötietojen käsittely ja tietojensaanti.
Laissa säädettäväksi ehdotettu oikeus saada ja käsitellä henkilötietoja arvonimiasioita käsiteltäessä koskee tietoja rikoksista ja rikkomuksista aiheutuneista seuraamuksista ja epäillyistä rikoksista. Tietoja voidaan saada ja käsitellä arvonimen saajaksi ehdotetun henkilön nuhteettomuuden selvittämiseksi. Tietojen saamista ei ole säännöksessä sidottu tarpeellisuus- tai välttämättömyysedellytykseen.
(4) Perustuslakivaliokunta on arvioinut viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta ja kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen. Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojen luovuttamismahdollisuus ovat voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus "tietojen välttämättömyydestä" jonkin tarkoituksen kannalta (ks. esim. PeVL 17/2016 vp, s. 2—3 ja siinä viitatut lausunnot). Valiokunta on antanut erityistä merkitystä luovutettavien tietojen luonteelle arkaluonteisina tietoina arvioidessaan täsmällisyyttä ja sisältöä. Erityisesti tilanteessa, jossa ehdotetut säännökset tietojen luovutuksesta ovat kohdistuneet myös arkaluonteisiin tietoihin, on tavallisen lain säätämisjärjestyksen käyttämisen edellytyksenä ollut sääntelyn täsmentäminen selostetun perustuslakivaliokunnan viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä koskevan käytännön mukaiseksi (ks. esim. PeVL 15/2018 vp, s. 39). Valiokunta on antanut merkitystä luovutettavien tietojen luonteelle arkaluonteisina tietoina arvioidessaan myös tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevan sääntelyn kattavuutta, täsmällisyyttä ja sisältöä (ks. esim. PeVL 14/2018 vp, s. 5). Valiokunnan mukaan tällaisia lähtökohtia voidaan soveltaa myös tietojen saamiseen ja luovuttamiseen yksityiseltä esimerkiksi pankkisalaisuuden estämättä (PeVL 48/2018 vp, s. 5).
(5) Perustuslakivaliokunta on painottanut toistuvasti, että erottelussa tietojen saamisen tai luovuttamisen tarpeellisuuden ja välttämättömyyden välillä on kyse tietosisältöjen laajuuden ohella myös siitä, että tietoihin oikeutettu viranomainen omine tarpeineen syrjäyttää ne perusteet ja intressit, joita tiedot omaavaan viranomaiseen kohdistuvan salassapidon avulla suojataan. Mitä yleisluonteisempi tietojensaantiin oikeuttava sääntely on, sitä suurempi on vaara, että tällaiset intressit voivat syrjäytyä hyvin automaattisesti. Mitä täydellisemmin tietojensaantioikeus kytketään säännöksissä asiallisiin edellytyksiin, sitä todennäköisemmin yksittäistä tietojensaantipyyntöä joudutaan käytännössä perustelemaan. Myös tietojen luovuttajan on tällöin mahdollista arvioida pyyntöä luovuttamisen laillisten edellytysten kannalta. Tietojen luovuttaja voi lisäksi kieltäytymällä tosiasiallisesti tietojen antamisesta saada aikaan tilanteen, jossa tietojen luovuttamisvelvollisuus eli säännösten tulkinta saattaa tulla ulkopuolisen viranomaisen tutkittavaksi. Tämä mahdollisuus on tärkeä tiedonsaannin ja salassapitointressin yhteensovittamiseksi (ks. esim. PeVL 48/2017 vp, s. 5 ja siinä viitatut lausunnot).
(6) Tiedonsaantioikeuden piiriin kuuluvat tiedot ehdotetaan 3 a §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa määriteltävän sinänsä varsin täsmällisesti. Momentin 3 kohdan säännös on jossakin määrin tulkinnanvarainen. Ehdotettu tiedonsaantioikeus kohdistuu lisäksi nuhteettomuuden selvittämiseen. Nuhteettomuuden perusteita ei määritellä lainsäädännössä, eikä nuhteettomuuden merkityssisältöä voida pitää yksiselitteisenä tai tarkkarajaisena (ks. myös PeVL 33/2017 vp, s. 4). Salassa pidettäviin henkilötietoihin kohdistuva tiedonsaantioikeus muodostuu siten osin varsin väljäksi. Sääntelyyn on valtiosääntöoikeudellisista syistä sisällytettävä vaatimus tietojen välttämättömyydestä. Perustuslakivaliokunta ehdottaa välttämättömyysedellytyksen lisäämistä 1 momenttiin. Valiokunta ehdottaa lisäksi sanajärjestyksen muutosta sen selventämiseksi, että salassapidosta poikkeaminen koskee tietojen saamista.
(7) Ehdotetun 3 a §:n 1 kohdan mukaan tiedonsaantioikeuden piiriin kuuluvat sakkorekisteriin merkittyjen sakkoja ja rikesakkoja koskevien tietojen lisäksi myös rekisteriin merkityt tiedot liikennevirhemaksuista. Liikennevirhemaksut ovat hallinnollisia seuraamusmaksuja (ks. PeVL 9/2018 vp), joihin ennen muuta tieliikennelain seuraamusjärjestelmä vakavimpia tekoja lukuun ottamatta perustuu. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan liikennevirhemaksun määrääminen henkilölle ei ainakaan yleisesti ottaen voine merkitä, ettei tämä täytä arvonimen saamiselta edellytettyä nuhteettomuusvaatimusta. Liikennevirhemaksuja koskevien tietojen saamista on siten vaikea perustella henkilön nuhteettomuuden selvittämistarpeella. Perustuslakivaliokunta ehdottaa, että säännöksestä poistetaan maininta tiedonsaantioikeuden ulottumisesta liikennevirhemaksuja koskeviin tietoihin.
(8) Tasavallan presidentti päättää julkisen arvonannon osoituksista annetun lain 2 §:n mukaan yksittäistä arvonimeä tai muuta julkisen arvonannon osoitusta koskevasta asiasta, jollei päätöksen tekoa ole säädetty muun viranomaisen tehtäväksi. Valtioneuvoston kanslian yhteydessä oleva arvonimilautakunta arvioi arvonimiasetuksen mukaan arvonimiesitykset ja puoltaa esityksiä tasavallan presidentin hyväksyttäviksi, jos arvonimen myöntämisen yleisten edellytysten arvioidaan täyttyvän. Perustuslakivaliokunta ehdottaa, että 3 a §:stä poistetaan maininnat tasavallan presidentin kansliasta, jonka tehtäväksi arvonimiasioiden valmistelua ei ole säännösperusteisesti osoitettu.
(9) Esityksessä on tehty selkoa arvonimiasetuksen sääntelystä, joka koskee arvonimen saajaksi ehdotetulta henkilöltä pyydettävää kirjallista suostumusta häntä koskevien tietojen pyytämiseen eri viranomaisilta hyvämaineisuuden ja nuhteettomuuden selvittämiseksi. Suostumuksen on ilmeisesti tarkoitettu olevan tietosuoja-asetuksen mukainen henkilötietojen käsittelyn suojatoimi.
(10) Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että suostumuksesta tietojen saantiin on asianmukaista säätää laissa. Valiokunta ehdottaa tässä tarkoituksessa uuden 3 momentin lisäämistä 3 a §:ään.