Viimeksi julkaistu 24.9.2025 8.18

Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp HE 190/2024 vp Perustuslakivaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta (HE 190/2024 vp): Asia on saapunut perustuslakivaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty tarkastusvaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Lausunto

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

  • tarkastusvaliokunta 
    TrVL 1/2025 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • erityisasiantuntija Elina Rissanen 
    oikeusministeriö
  • apulaisprofessori Anu Mutanen 
  • professori Olli Mäenpää 
  • ministeri Lauri Tarasti 

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • tietosuojavaltuutetun toimisto
  • johtaja Markku Jokisipilä 
    eduskuntatutkimuksen keskus, Turun yliopisto
  • Suomen Keskusta r.p.
  • Vasemmistoliitto r.p.
  • Vihreä liitto r.p.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annettua lakia, puoluelakia, vaalilakia sekä kansalaisaloitelakia. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2025. 

Esitykseen sisältyy jakso lakiehdotuksen suhteesta perustuslakiin ja säätämisjärjestyksestä. Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

(1) Esityksessä ehdotetaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain (jäljempänä vaalirahoituslaki) ja puoluelain muutoksia, joilla selkeytetään ja täsmennetään nykyistä sääntelyä ja sitä kautta lisätään vaali- ja puoluerahoituksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Vaalilakiin ehdotetaan tehtäväksi muutos, jolla luovutaan puolueiden pakollisesta jäsenäänestyksestä eduskuntavaaleissa. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisluonteisia täsmennyksiä. Kansalaisaloitelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että eurooppalaista kansalaisaloitetta voisi kannattaa 16 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen. 

(2) Perustuslakivaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä selostetulla tavalla muutettuna. 

Vaalirahoituslaki

(3) Vaalirahoituslakiin sisältyy useampia niin sanottuja ilmoitusrajoja koskevia säännöksiä. Esimerkiksi vaalirahoituslain 6 §:n 2 momentin mukaan erikseen on ilmoitettava kukin yksittäinen tuki ja sen antaja, jos tuen arvo on kuntavaaleissa vähintään 800 euroa taikka eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa, aluevaaleissa tai europarlamenttivaaleissa vähintään 1 500 euroa. Nyt käsillä olevassa hallituksen esityksessä kyseinen säännös ehdotetaan siirrettäväksi osin muutettuna uuteen 6 a §:ään. Voimassa olevan säännöksen rajoja ilmoituksen tekemiselle ei hallituksen esityksessä kuitenkaan ehdoteta muutettaviksi. 

(4) Voimassa olevat vaalirahoituslain ilmoitusrajat ovat säilyneet muuttumattomina lain säätämisestä vuonna 2009. Kun vaalirahoituslaissa säädetyille ilmoitusrajoille lasketaan vuodesta 2009 vuoden 2024 loppuun arvo Tilastokeskuksen laatiman elinkustannusindeksin pistetaulukon mukaisesti (https://stat.fi/tilasto/khi#tables), olisi indeksillä korjattu ilmoitusraja kuntavaaleissa 1 078,38 euroa ja muissa vaaleissa 2 022,0 euroa. Näiden arvojen eroa vaalirahoituslaissa säädettyihin voidaan pitää varsin merkittävänä. 

(5) Vaalirahoituslakia koskevan hallituksen esityksen perustelujen mukaan ilmoitusrajojen toimivuutta tulisi jatkuvasti seurata tutkimuksen keinoin, myös rahanarvon muutosten vuoksi (HE 13/2009 vp, s. 24/I). Perustuslakivaliokunta on nykyistä vaalirahoituslakia edeltäneestä laista ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta tekemässään mietinnössä pitänyt aiheellisena, että lain säännöksiä esimerkiksi yksittäisen tuen ilmoittamisesta tarvittaessa aikanaan täsmennetään lain soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella (PeVM 8/2000 vp, s. 1). Erityisesti oli valiokunnan seurattava rahamääräisten raja-arvojen toimivuutta lain tavoitteiden kannalta. 

(6) Perustuslakivaliokunta pitää tämän valiokunnan aiemman kannankin valossa perusteltuna tarkistaa ilmoittamisen rajoja elinkustannusten nousua vastaavasti. Ilmoitusrajojen reaalinen arvo pysyy muutosten jälkeen samana suhteessa vuonna 2009 säädettyihin rajoihin. Kyseiset ilmoitusrajat on perustuslakivaliokunnan mielestä selkeyden vuoksi syytä pyöristää siten, että kuntavaaleissa ilmoitusrajaksi tulisi 1 100 euroa ja muissa vaaleissa 2 000 euroa. Tämän mukaisesti perustuslakivaliokunta ehdottaa, että 1. lakiehdotuksen 6 §:n 2 momenttia sekä 6 a §:n 1 momenttia ja 4 momenttia muutetaan näitä arvoja vastaavasti. Lisäksi valiokunta ehdottaa näitä arvoja vastaavasti muutettavaksi myös voimassa olevan vaalirahoituslain 4 §:n 5 momentissa säädettyjä rajoja. 

(7) Vaalirahoituslain 6 §:n 6 momentin mukaan ilmoitusvelvollinen, joka on ollut ehdokkaana samanaikaisesti sekä aluevaaleissa että kuntavaaleissa, tekee yhden ilmoituksen, jossa on tiedot molempien vaalien vaalirahoituksesta. Tällaisessa ilmoituksessa erikseen ilmoitettavan tuen osalta noudatetaan, mitä 2 momentissa säädetään kuntavaaleista. Hallituksen esityksessä säännös siirretään osin muutettuna 6 §:n 3 momentiksi. Tarkastusvaliokunnan esityksestä antamassaan lausunnossa esiin tuoman näkemyksen mukaan yhtenäiset ilmoitusvelvollisuuden alarajat vähentäisivät sekaannuksien mahdollisuutta ja auttaisivat selkeyttämään tilannetta. Perustuslakivaliokunta pitää erityisesti sekaannusten ja muiden ongelmien välttämiseksi perusteltuna muuttaa 1. lakiehdotuksen 6 §:n 3 momentiksi ehdotettua säännöstä siten, että samanaikaisesti sekä aluevaaleissa että kuntavaaleissa ehdolla oleviin ehdokkaisiin sovelletaan samaa aluevaaleja koskevaa ilmoituksen tekemistä koskevaa ilmoitusrajaa. 

Puoluelaki

(8) Myös voimassa olevassa puoluelaissa säädetään useista ilmoittamista koskevista rajoista. Perustuslakivaliokunta pitää perusteltuna vastaavien ilmoitusrajojen tarkistamista koskevien muutosten tekemistä myös puoluelakiin. Valiokunta ehdottaa tämän mukaisesti muutettaviksi 2. lakiehdotuksen 8 c §:n 1 momenttia, 8 d §:n 1 momenttia ja 9 b §:n 4 momenttia sekä voimassa olevan puoluelain 8 b §:n 5 momenttia sekä 9 b §:n 2 momenttia ja 3 momenttia. 

Vaalilaki

(9) Vaalilain 112 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, siten, että jäsenäänestyksen pakollisuus poistetaan. Hallituksen esityksen (s. 24—25) mukaan jatkossakin jäsenäänestyksen on tarkoitus pysyä pääsääntönä, minkä vuoksi 113—118 §:ään jätetään säännökset jäsenäänestyksessä noudatettavasta menettelystä. 

(10) Esityksen (s. 25) mukaan muutoksella joustavoitetaan jäsenäänestystä koskevia sääntöjä ja annetaan puolueiden säännöille ehdokkaiden asettamisessa suurempi painoarvo. Oikeusministeriö käy läpi puolueen päätöksenteon kansanvaltaisuuden turvautumisen sääntötarkastuksessaan, kun puoluetta ollaan rekisteröimässä puoluerekisteriin tai sääntömuutosta hyväksyessään. 

(11) Perustuslakivaliokunta pitää ehdotettua muutosta tarpeellisena ja puolueiden sisäisen järjestäytymisen moninaisuutta tukevana. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että jäsenistön kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet muutoin turvataan puolueen säännöissä ja korostaa tältä osin oikeusministeriön suorittaman sääntötarkastuksen merkitystä tämän seikan varmistamisessa. 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Johtolause.

Johtolauseeseen ehdotetaan tehtäviksi 4 §:n muuttamiseen liittyvät muutokset. 

4 §. Ehdokkaan vaalirahoituksen rajoitukset.

Pykälän 5 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi yleisperusteluista tarkemmin ilmi käyvä muutos. 

6 §. Vaalirahoitusilmoituksen pääasiallinen sisältö.

Pykälän 2 ja 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi yleisperusteluista tarkemmin ilmi käyvät muutokset. 

6 a §. Vaalirahoitusilmoituksen erityinen sisältö.

Pykälän 1 ja 4 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi yleisperusteluista tarkemmin ilmi käyvät muutokset. 

2. Laki puoluelain muuttamisesta

Johtolause.

Johtolauseeseen ehdotetaan tehtäviksi 8 b ja 9 b §:n muuttamiseen liittyvät muutokset. 

8 b §. Tukea koskevat rajoitukset.

Pykälän 5 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi yleisperusteluista tarkemmin ilmi käyvä muutos. 

8 c §. Ajantasainen ilmoitus tuesta.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi yleisperusteluista tarkemmin ilmi käyvä muutos. 

8 d §. Ajantasainen ilmoitus otetuista lainoista.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi yleisperusteluista tarkemmin ilmi käyvä muutos. 

9 b §. Ilmoitettavat tiedot vaalikampanjan kuluista ja rahoituksesta.

Pykälän 2, 3 ja 4 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi yleisperusteluista tarkemmin ilmi käyvät muutokset. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Perustuslakivaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 190/2024 vp sisältyvät 3. ja 4. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 190/2024 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

1. Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain (273/2009) Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 4 §:n 5 momentti ja Muutosehdotus päättyy 6 §,  
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 5 momentti laissa 651/2021 sekä Muutosehdotus päättyy 6 §:n Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi kuin sen  Poistoehdotus päättyyruotsinkielinen sanamuoto Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi on Poistoehdotus päättyy laeissa 684/2010 ja 651/2021 Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ja Muutosehdotus päättyy suomenkielinen sanamuoto laeissa 1689/2015 ja 651/2021, sekä 
lisätään lakiin uusi 6 a § seuraavasti:  
4 § (Uusi) 
Ehdokkaan vaalirahoituksen rajoitukset 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Ehdokkaan, ehdokkaan tukiryhmän ja muun yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimivan yhteisön on huolehdittava, että vaalikampanjaan kuuluvasta tai sitä tukemaan tarkoitetusta maksullisesta mainoksesta käy ilmi mainoksen maksaja. Yksityishenkilön nimeä ei saa kuitenkaan julkistaa ilman hänen nimenomaista suostumustaan, jos hänen maksamansa mainoksen arvo on kuntavaaleissa pienempi kuin Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 1 100 Muutosehdotus päättyy euroa taikka eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa, aluevaaleissa tai europarlamenttivaaleissa pienempi kuin Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2 000 Muutosehdotus päättyy euroa. 
6 § 
Vaalirahoitusilmoituksen pääasiallinen sisältö 
Ilmoitukseen merkitään: 
1) maininta siitä, mitkä vaalit ovat kyseessä; 
2) ehdokkaan nimi ja arvo, ammatti tai tehtävä, hänet asettaneen puolueen nimi tai maininta siitä, että ehdokas on ollut valitsijayhdistyksen ehdokas, sekä eduskuntavaaleissa se vaalipiiri, aluevaaleissa se hyvinvointialue ja kuntavaaleissa se kunta, jossa ehdokas oli ehdolla; 
3) vaalikampanjan kulut yhteensä sekä eriteltyinä vaalimainonnasta sanoma-, ilmaisjakelu- ja aikakauslehdissä, radiossa, televisiossa sekä tietoverkoissa ja muissa viestintävälineissä, ulkomainonnasta, vaalilehtien, esitteiden ja muun painetun materiaalin hankkimisesta, mainonnan suunnittelusta ja vaalitilaisuuksien järjestämisestä aiheutuneisiin kuluihin sekä muihin kuluihin; 
4) vaalirahoitus yhteensä sekä eriteltynä ehdokkaan omiin varoihin, ilmoitusta annettaessa maksamattomina oleviin laskuihin ja muihin ehdokkaan ottamiin lainoihin sekä kaikkeen ehdokkaan, ehdokkaan tukiryhmän tai muun yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimivan yhteisön saamaan tukeen ryhmiteltynä tukeen yksityishenkilöiltä, yrityksiltä, puolueelta, puolueyhdistyksiltä ja muilta tahoilta; 
5) muut ilmoitusvelvollisen tarpeelliseksi katsomat tiedot vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista. 
Ilmoitusvelvollisen, jonka vaalirahoitus kuntavaaleissa jää alle Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 1 100 Muutosehdotus päättyy euron, ei kuitenkaan tarvitse antaa 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Hänen tulee kuitenkin antaa kirjallinen vakuutus siitä, että hänen vaalirahoituksensa ei ole ylittänyt tässä momentissa säädettyä rajaa. 
Ilmoitusvelvollinen, joka on ollut ehdokkaana samanaikaisesti sekä aluevaaleissa että kuntavaaleissa, tekee yhden ilmoituksen, jossa on tiedot molempien vaalien vaalirahoituksesta. Tällaisessa ilmoituksessa erikseen ilmoitettavan tuen osalta noudatetaan, mitä 6 a §:n 1 momentissa säädetään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi aluevaaleista Muutosehdotus päättyy
6 a § 
Vaalirahoitusilmoituksen erityinen sisältö 
Vaalirahoitusilmoituksessa on erikseen ilmoitettava kukin yksittäinen tuki ja sen antaja, jos tuen arvo on kuntavaaleissa vähintään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 1 100 Muutosehdotus päättyy euroa taikka eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa, aluevaaleissa tai europarlamenttivaaleissa vähintään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2 000 Muutosehdotus päättyy euroa. Jos tämä tuki on annettu ostamalla yksilöitäviä tavaroita tai palveluita taikka vastaavalla vastikkeellisella tavalla, erikseen ilmoitettavaksi tueksi luetaan vain sen nettomääräinen arvo. Jos erikseen ilmoitettava yksittäinen tuki sisältää kolmannelta taholta välitettyä tukea vähintään edellä mainitun rahamäärän, tuen saajan on ilmoitettava myös tieto välitetyn tuen antajasta. 
Yksityishenkilön nimeä ei saa ilmoittaa ilman hänen nimenomaista suostumustaan, jos hänen antamansa tuen arvo on pienempi kuin 1 momentissa mainittu rahamäärä. 
Erikseen on myös ilmoitettava ehdokkaan tukemiseksi otetut lainat ja niitä koskevat takaukset ja vierasvelkapantit sekä suunnitelma lainojen takaisinmaksusta. 
Jos lainan myöntäjä on muu taho kuin luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettu luottolaitos ja lainan määrä on kuntavaaleissa vähintään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 1 100 Muutosehdotus päättyy euroa ja muissa vaaleissa vähintään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2 000 Muutosehdotus päättyy euroa, myös lainan myöntäjä tulee ilmoittaa. 
Jos 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu vaalirahoitus ylittää vaalikampanjan kulut, myös ylijäävä vaalirahoitus tulee ilmoittaa. Jos ehdokkaalla ei ole tukiryhmää tai muuta mainitun momentin 2 kohdassa tarkoitettua yhteisöä taikka jos tukiryhmä tai yhteisö ei ole oikeushenkilö, ylijäävä rahoitus siirtyy ehdokkaan omiin varoihin. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki puoluelain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan puoluelain (10/1969) 8 §:n 2 momentin 6 kohta, Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 8 b §:n 5 momentti, Muutosehdotus päättyy 8 c §:n otsikko ja 1 momentti, 9 §:n 1 ja 5 momentti, 9 a §:n 1 momentti, Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 9 b §:n 2 ja 3 momentti, Muutosehdotus päättyy 9 d §:n 1 ja 2 momentti, 9 e §:n 1 momentti sekä 9 f §,  
sellaisina kuin ne ovat, 8 §:n 2 momentin 6 kohta laissa 1214/2023, Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 8 b §:n 5 momentti laissa 1688/2015 Muutosehdotus päättyy, 8 c §:n otsikko ja 1 momentti sekä 9 a §:n 1 momentti Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi sekä 9 b §:n 2 ja 3 momentti Muutosehdotus päättyy laissa 683/2010, 9 §:n 1 ja 5 momentti, 9 d §:n 1 ja 2 momentti sekä 9 e §:n 1 momentti laissa 1688/2015 sekä 9 f § laeissa 683/2010 ja 332/2020, sekä 
lisätään 8 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 650/2021 ja 1214/2023, uusi 7 ja 8 kohta, lakiin uusi 8 d § sekä 9 b §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 683/2010 ja 650/2021, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5 momentti siirtyvät 5 ja 6 momentiksi, seuraavasti:  
8 § 
Tuki puolueelle ja puolueyhdistykselle 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tueksi puolueelle tai puolueyhdistykselle luetaan sen rahana, tavarana, palveluna tai muulla vastaavalla tavalla saamat suoritukset. Tukena ei kuitenkaan pidetä: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
6) 9 §:ssä tarkoitettua valtionavustusta eikä muuta vastaavaa lakiin taikka valtion, hyvinvointialueen tai kunnan talousarvioon perustuvaa avustusta tai valtionosuutta; 
7) puolueelle tai puolueyhdistykselle suoritettavia luottamushenkilömaksuja; 
8) Euroopan unionin toimielinten sekä vastaavien kansainvälisten järjestöjen myöntämiä ja niiden talousarvioihin perustuvia suorituksia. 
8 b § (Uusi) 
Tukea koskevat rajoitukset 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Puolueen ja puolueyhdistyksen on huolehdittava, että vaalikampanjaan kuuluvasta tai sitä tukemaan tarkoitetusta maksullisesta mainoksesta käy ilmi mainoksen maksaja. Yksityishenkilön nimeä ei saa kuitenkaan julkistaa ilman hänen nimenomaista suostumustaan, jos hänen maksamansa mainoksen arvo on pienempi kuin Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2 000 Muutosehdotus päättyy euroa. 
8 c § 
Ajantasainen ilmoitus tuesta 
Puolueen, puolueyhdistyksen ja puolueen lähiyhteisön saaman tuen määrästä ja sen antajasta ilmoitetaan valtiontalouden tarkastusvirastolle, jos yksittäisen tuen tai useista samalta tukijalta saaduista suorituksista koostuvan tuen arvo on vähintään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2 000 Muutosehdotus päättyy euroa kalenterivuodessa. Ilmoitusta täydennetään aina, kun ilmoituksen tai sen täydennyksen jälkeen samalta tukijalta saaduista uusista suorituksista koostuvan tuen arvo ylittää edellä mainitun rahamäärän. Tuki ilmoitetaan bruttomääräisenä. Tuki, jota ei ole annettu rahana, arvioidaan ja ilmoitetaan rahamääräisenä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
8 d § 
Ajantasainen ilmoitus otetuista lainoista 
Puolueen, puolueyhdistyksen ja puolueen lähiyhteisön ottamista lainoista ilmoitetaan valtiontalouden tarkastusvirastolle, jos samalta lainanantajalta saadun lainan määrä on vähintään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2 000 Muutosehdotus päättyy euroa kalenterivuodessa. Ilmoituksen yhteydessä on ilmoitettava myös suunnitelma lainojen takaisinmaksusta. Jos lainan myöntäjä on muu taho kuin luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettu luottolaitos ja lainan määrä vähintään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2 000 Muutosehdotus päättyy euroa, myös lainan myöntäjä tulee ilmoittaa. 
Puolue huolehtii ilmoituksen tekemisestä. Ilmoitus tehdään sähköisesti viimeistään lainan vastaanottamista seuraavan kalenterikuukauden 15 päivänä. 
Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa tarkempia määräyksiä ilmoituksen tekemisestä. 
9 § 
Valtionavustus 
Valtion talousarvion rajoissa voidaan eduskunnassa edustettuna olevalle puolueelle myöntää avustusta sen säännöissä ja yleisohjelmassa määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen. Avustus on jaettava puolueiden viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa saamien edustajanpaikkojen lukumäärien osoittamassa suhteessa. Puolueen avustuksesta osa voidaan osoittaa avustuksen käyttötarkoitusta toteuttavan muun yhteisön tai säätiön toiminnan tukemiseen. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Muutoin avustuksen myöntämiseen, maksamiseen, käyttöön, osoittamiseen ja siirtämiseen sekä valvontaan sovelletaan tämän lain ohella, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. 
9 a § 
Kirjanpito 
Puolueen ja avustuspäätöksessä tarkoitetun yhdistyksen kirjanpitovelvollisuuteen, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa ja yhdistyslaissa (503/1989) säädetään. Niiden on lisäksi esitettävä tilinpäätöksen yhteydessä tilitys 9 §:ssä tarkoitetun avustuksen käytöstä sekä ajantasaisiin ilmoituksiin sisältyvät tiedot samoin kuin vaalikampanjan kulut ja rahoitus. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
9 b § 
Ilmoitettavat tiedot vaalikampanjan kuluista ja rahoituksesta 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Erikseen on mainittava jokainen yksittäinen kampanja-aikana saatu tuki ja sen antaja, jos tuen arvo on vähintään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2 000 Muutosehdotus päättyy euroa. Useat samalta tukijalta kampanja-aikana saadut suoritukset lasketaan yhteen ja ilmoitetaan yhtenä tukena. Tuki ilmoitetaan bruttomääräisenä. Tuki, jota ei ole annettu rahana, arvioidaan ja ilmoitetaan rahamääräisenä. Yksityishenkilön nimeä ei saa ilmoittaa ilman hänen nimenomaista suostumustaan, jos hänen antamansa tuen arvo on pienempi kuin Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2 000 Muutosehdotus päättyy euroa. 
Jos tuki sisältää kolmannelta taholta välitettyä tukea vähintään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2 000 Muutosehdotus päättyy euroa, tuen saajan on ilmoitettava myös tieto välitetyn tuen antajasta. 
Erikseen on ilmoitettava puolueen ja avustuspäätöksessä mainitun yhdistyksen vaalikampanjan kulujen kattamiseksi ottamat lainat ja suunnitelma niiden takaisinmaksusta. Jos lainan myöntäjä on muu taho kuin luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettu luottolaitos ja lainan määrä on vähintään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2 000 Muutosehdotus päättyy euroa, myös lainan myöntäjä tulee ilmoittaa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
9 d § 
Tilinpäätösasiakirjojen toimittaminen 
Puolue toimittaa valtiontalouden tarkastusvirastolle puolueen ja avustuspäätöksessä tarkoitetun yhdistyksen tilin- tai toiminnantarkastuskertomuksen, toimintakertomuksen, jos sellainen on laadittu, ja tilinpäätöksen sekä 9 a §:n 1 momentissa tarkoitetut tilitykset ja tiedot. Avustuspäätöksessä tarkoitetun yhdistyksen on tätä varten toimitettava vastaavat asiakirjat ja tiedot asianomaiselle puolueelle. Puolueen asiakirjat ja tiedot toimitetaan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun puolueen tilinpäätös on vahvistettu. Avustuspäätöksessä tarkoitetun yhdistyksen asiakirjat ja tiedot toimitetaan yhden kuukauden kuluessa yhdistyksen tilinpäätöksen vahvistamisesta. Asiakirjat on toimitettava myös sellaiselta tilikaudelta, josta yhdistys on ollut merkittynä puoluerekisteriin vain osan. 
Puolueen lähiyhteisöksi ilmoitettu yhteisö tai säätiö toimittaa valtiontalouden tarkastusvirastolle tilintarkastuskertomuksensa, toimintakertomuksensa, jos sellainen on laadittu, tilinpäätöksensä, 9 a §:n 2 momentissa tarkoitetun erittelyn, 9 c §:n 3 momentissa tarkoitetun lausunnon sekä toiminnantarkastuskertomuksen, jos sellainen on laadittu, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun yhteisön tai säätiön tilinpäätös on vahvistettu. Yhteisö tai säätiö, jonka rahasto on ilmoitettu lähiyhteisöksi, toimittaa vastaavat asiakirjat kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun yhteisön tai säätiön tilinpäätös on vahvistettu. Asiakirjat on toimitettava myös sellaiselta tilikaudelta, josta yhteisö tai säätiö on ollut lähiyhteisönä vain osan. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
9 e § 
Valvonta 
Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo 9 §:ssä tarkoitetun avustuksen käyttöä sekä tämän lain tukea, vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen ilmoittamista sekä näihin liittyvien asiakirjojen ja tietojen laatimista ja toimittamista koskevien säännösten noudattamista puolueen, puolueen lähiyhteisön, avustuspäätöksessä tarkoitetun yhdistyksen ja 9 §:ssä tarkoitetun muun yhteisön tai säätiön ( valvottava ) toiminnassa. Tässä tehtävässään virasto voi tarkastaa valvottavan tilinpitoa ja varojen käyttöä sekä tarvittaessa kehottaa valvottavaa täyttämään tästä laista johtuvat velvollisuutensa.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
9 f § 
Ilmoitusrekisteri ja sen tietojen julkisuus 
Puoluerahoituksen ilmoitusrekisteriin talletetaan 8 c ja 8 d §:ssä tarkoitettuihin ilmoituksiin, 9 a §:n 2 momentissa ja 9 b §:ssä tarkoitettuihin erittelyihin sekä 9 d §:ssä tarkoitettuihin asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Valtiontalouden tarkastusvirasto on puoluerahoituksen ilmoitusrekisterin rekisterinpitäjä. Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentissa säädetään, jokaisella on oikeus saada rekisteristä jäljennöksiä sekä tietoja yleisen tietoverkon kautta. 
Ajantasaisen ilmoituksen ja ennakkoilmoituksen sekä ilmoitusrekisteriin talletettujen muiden tietojen säilyttämisestä sekä niiden saamisesta säädetään muutoin arkistolaissa (831/1994) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki  vaalilain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan vaalilain (714/1998) 11 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 271/2013,  
muutetaan 11 §:n 1 momentti, 16 §:n 3 momentti, 29 §:n 1 momentti, 42 §:n 1 momentti, 53 §:n 1 momentti, 60 §:n 2 momentin johdantokappale, 99 §:n otsikko ja 2 momentti, 112 §, 143 §:n 4 momentti sekä 143 l §:n 3 momentin 2 kohta,  
sellaisina kuin niistä ovat 11 §:n 1 momentti laissa 271/2013, 16 §:n 3 momentti laissa 361/2016, 29 §:n 1 momentti laissa 1132/2019, 42 §:n 1 momentti laissa 431/2010, 99 §:n otsikko ja 2 momentti laissa 1404/2009 sekä 143 l §:n 3 momentin 2 kohta laissa 649/2021, sekä 
lisätään 99 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1404/2009, uusi 3 momentti sekä 185 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 649/2021, uusi 2 momentti seuraavasti:  
11 § 
Vaalipiirilautakunta 
Aluehallintoviraston on hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja asetettava jokaiseen 5 §:ssä tarkoitettuun vaalipiiriin vaalipiirilautakunta. Sen toimikausi kestää, kunnes uusi lautakunta on valittu. Lautakunnan asettaa se aluehallintovirasto, jonka alueeseen vaalipiiri tai suurin osa siitä maantieteellisesti kuuluu. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
16 § 
Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan työskentely 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Vaalilautakunta nimeää vaalipäivän äänestystä varten yhden tai useamman vaaliavustajan. Vaaliavustajasta säädetään 73 §:ssä. Vaalilautakunta voi ottaa avustavaa henkilöstöä äänestyslippujen laskemista ja järjestämistä varten sekä 77 §:ssä tarkoitettua äänioikeusrekisterin ja muiden oikeusministeriön tietojärjestelmien käyttämistä varten. Vaalitoimikunta voi ottaa avustavaa henkilöstöä äänioikeusrekisterin käyttämistä varten. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
29 § 
Äänioikeusrekisterin käyttö 
Äänioikeusrekisteriin merkitään sen mukaan kuin 5 ja 6 luvussa säädetään, milloin ja missä äänioikeutettu on äänestänyt. Merkinnän voi tehdä yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija tai vaalitoimikunta taikka vaalilautakunta tai kunnan keskusvaalilautakunta tai keskusvaalilautakunnan pyynnöstä Digi- ja väestötietovirasto. Jos merkintä havaitaan virheelliseksi, sen voi korjata vain kunnan keskusvaalilautakunta tai sen pyynnöstä Digi- ja väestötietovirasto. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
42 § 
Presidentinvaalin ehdokasluettelot 
Helsingin vaalipiirilautakunta laatii 38. päivänä ennen vaalipäivää pidettävässä kokouksessaan presidentinvaalin ehdokasluettelon, johon sovelletaan, mitä ehdokaslistojen yhdistelmästä 41 §:ssä säädetään. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
53 § 
Asiakirjojen ja vaalileimasimien toimittaminen 
Oikeusministeriön on hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista lähetettävä kuntien keskusvaalilautakunnille ennakkoäänestyksessä käytettäviä asiakirjoja. Keskusvaalilautakuntien on toimitettava asiakirjat edelleen yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille, kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille sekä vaalitoimikunnille. Näitä asiakirjoja on lähetettävä myös ulkoministeriölle toimitettaviksi ennakkoäänestyspaikkoina oleville Suomen edustustoille ja suomalaisten laivojen päälliköille. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
60 § 
Ennakkoäänestyksen päättämistoimet 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Silloin kun äänioikeusrekisteri on käytössä ennakkoäänestyspaikassa, vaalitoimitsija tai vaalitoimikunta: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
99 § 
Asiakirjojen säilyttäminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Vaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen äänestysliput ja kappale ehdokaslistojen yhdistelmää tai presidentinvaalin ehdokasluetteloa on pantava päällykseen, joka sinetöidään oikeusministeriön määräämällä tavalla. Ne on säilytettävä, kunnes lähinnä seuraavat vastaavat vaalit on toimitettu. Vaalipiirilautakunta luovuttaa edellä tarkoitetut asiakirjat säilytettäviksi aluehallintovirastolle. 
Vaalipiirilautakunnan pöytäkirjat liitteineen säilytetään pysyvästi oikeusministeriön määräysten mukaisesti. 
112 § 
Jäsenäänestys 
Ehdokkaiden asettamista varten puolueen on toimitettava vaalipiirissä salainen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva jäsenäänestys, johon ovat oikeutettuja ottamaan osaa vaalipiirissä asuvat puolueen ja sen perusjärjestöjen henkilöjäsenet. 
Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen on nimetty enintään niin monta henkilöä kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita vaalipiirissä. Jäsenäänestystä ei tarvitse järjestää myöskään, jos puolue säännöillään muulla tavoin huolehtii siitä, että vaalipiirissä asuvan jäsenistön kansanvaltaiset mahdollisuudet vaikuttaa ehdokkaiden asettamiseen toteutuvat. 
143 § 
Presidenttiehdokkaan tai presidentiksi valitun pysyvä estyneisyys tai kuolema 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Ehdokkaan asettamisesta ja ehdokashakemuksen jättämisestä tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan, mitä 129–134 §:ssä säädetään. Ehdokasta, jonka puolue tai valitsijayhdistys oli aikaisemmin säädetyssä järjestyksessä asettanut, pidetään kuitenkin ilman uutta hakemusta edelleen puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaana, jollei puolue tai valitsijayhdistys ole peruuttanut aikaisempaa hakemustaan tai ehdokkaaksi asetettu 133 tai 134 §:ssä tarkoitettua suostumustaan. Hakemuksen tai suostumuksen peruutus on tehtävä Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään 47. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. 
143 l § 
Vaalien tuloksen vahvistaminen aluevaaleissa 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Aluevaalilautakunnan on tuloksen vahvistamisen jälkeen viipymättä: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
2) annettava luettelo valtuutetuiksi valituista ja heidän varajäsenistään aluevaltuustolle ja tiedotettava siitä sillä tavalla kuin hyvinvointialueen ilmoitukset saatetaan tiedoksi; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
185 § 
Vaaliviranomaisen rikosoikeudellinen vastuu 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös vaalipiirilautakunnan, aluevaalilautakunnan ja kunnan keskusvaalilautakunnan ottamaan henkilöstöön. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

4. Laki kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan kansalaisaloitelain (12/2012) 10 §, sellaisena kuin se on laissa 1276/2019, seuraavasti:  
10 § 
Eurooppalainen kansalaisaloite 
Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tuenilmauksen voi allekirjoittaa 16 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen. 
Eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/788 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen Suomessa on Liikenne- ja viestintävirasto. 
Edellä 2 momentissa mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen Suomessa on Digi- ja väestötietovirasto. Digi- ja väestötietovirasto toimii toimialallaan mainitun asetuksen 4 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuna yhteyspisteenä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 23.5.2025 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Heikki Vestman kok 
 
varapuheenjohtaja 
Vilhelm Junnila ps 
 
jäsen 
Fatim Diarra vihr 
 
jäsen 
Petri Honkonen kesk 
 
jäsen 
Hannu Hoskonen kesk 
 
jäsen 
Teemu Keskisarja ps 
 
jäsen 
Mira Nieminen ps 
 
jäsen 
Karoliina Partanen kok 
 
jäsen 
Onni Rostila ps 
 
jäsen 
Ville Skinnari sd 
 
jäsen 
Johannes Yrttiaho vas 
 
varajäsen 
Maaret Castrén kok (osittain) 
 
varajäsen 
Ville Valkonen kok 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Johannes Heikkonen 
 

Vastalause

Perustelut

Hallituksen esityksen 3. lakiehdotukseen sisältyvä vaalilain 112 §:n mukaisen jäsenäänestyksen pakollisuuden poistaminen laista heikentäisi perustuslain takaaman kansanvaltaisuuden toteutumista. Esitys on heikosti perusteltu ja täysin tarpeeton. Esitän, että tällaista muutosta ei tehdä, vaan kyseinen muutos poistetaan esityksestä ja vaalilain 112 § pidetään nykyisellään. 

Lisäksi vastustan perustuslakivaliokunnan mietinnössään 1. ja 2. lakiehdotukseen lisäämää muutosta, jolla vaalirahoituslaissa säädettyjä vaalirahoituksen ilmoitusrajoja sekä puoluelaissa säädettyjä puolueen saaman tuen ilmoitusrajoja nostettaisiin elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. Vaalirahoituksen avoimuutta tulisi parantaa nykyisestä, ei heikentää. Esitän, että tällaisia muutoksia ei tehdä vaan lakiehdotukset hyväksytään näiltä osin hallituksen esityksen mukaisessa muodossa. 

Muilta osin yhdyn valiokunnan mietintöön. 

Vaalirahalain ja puoluelain ilmoitusrajojen nosto

Perustuslakivaliokunta ehdottaa mietinnössään 1. lakiehdotuksen muuttamista siten, että vaalirahoituksen ilmoitusrajoja nostettaisiin elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. Lisäksi perustuslakivaliokunta ehdottaa vastaavasti 2. lakiehdotuksen muuttamista siten, että puolueen saaman tuen tai puolueen ottaman lainan ilmoitusrajoja nostetaan. 

Vaalirahoituslain (273/2009) tarkoituksena on muun muassa lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista. Kuten oikeusministeriö on valiokunnalle antamassaan selvityksessä katsonut, lain tarkoitus huomioiden rajojen nostamista ei voida pitää lain hengen eikä vaalirahoituslainsäädännön aikaisemman kehityksen mukaisena, vaan muutoksen myötä mentäisiin asiassa taaksepäin. 

Muutos olisi myös täysin vastakkainen toimenpide siihen nähden, mitä valvova viranomainen on esittänyt lainsäädännön muutostarpeena. Valtiontalouden tarkastusvirasto on esittänyt kertomuksissaan eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta (eduskuntavaalit 2023, eurovaalit 2024, presidentin vaali 2024) sekä puoluerahoituksen valvonnasta (2023 ja 2024), että erikseen ilmoitettavan tuen alarajaa tulisi laskea tai poistaa se kokonaan oikeushenkilöiltä. Valvontakäytännön perusteella alarajan laskeminen kuitenkin toisi paljon lisää avoimuutta sekä poliittisen rahoituksen lähteisiin että siinä esiintyviin sääntöjenvastaisuuksiin. 

Tarkastusvirasto on esittänyt huolensa siitä, että pitkälti vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä ei ole kannustanut riittävästi avoimuuteen, ja lain alkuperäisiä tavoitteita ei ole saavutettu. Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2023 ulkopuolisesta tuesta 57 prosenttia vastaanotettiin ilmoitusrajan alle jäävinä summina. Tarkastusviraston mukaan ilmoitusvelvolliset pitävät kiinni oikeudestaan olla julkaisematta alle 1 500 euron suuruisten tukien antajia, vaikka laki mahdollistaisikin suuremman läpinäkyvyyden. 

Oikeusministeriö ei ole nähnyt perusteita rajojen nostamiselle. Lisäksi oikeusministeriö on painottanut, että lainsäädännöllisille muutoksille tulisi joka tapauksessa varata riittävä aika huolelliseen lainvalmisteluun, kattavaan vaikutusten arviointiin ja kuulemisprosessiin. 

Yhdyn asiassa oikeusministeriön esittämiin näkemyksiin ja vastustan valiokunnan 1. ja 2. lakiehdotukseen esittämiä muutoksia. 

Jäsenäänestys ehdokasasettelussa

Esityksessä ehdotetaan vaalilain 112 §:n muuttamista siten, että puolueiden ehdokasasetteluun eduskuntavaaleissa liittyvä pakollinen jäsenäänestys poistettaisiin. 

Perustuslain 2 §:n mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy pykälän mukaan yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Perustuslain 25 §:n mukaan oikeus asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleissa on rekisteröidyillä puolueilla ja laissa säädetyllä määrällä äänioikeutettuja. Puoluelain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan rekisteröidyn puolueen sääntöjen on turvattava kansanvaltaisten periaatteiden noudattaminen yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa. Poliittisen puolueen toiminnan keskeinen tarkoitus on asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleissa. 

Eduskuntavaalien ehdokasasetteluun liittyvästä pakollisesta jäsenäänestyksestä säädetään vaalilain (2.10.1998/714) 112 §:ssä, jonka mukaan "puolueen on toimitettava vaalipiirissä salainen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva jäsenäänestys". Äänioikeus tässä jäsenäänestyksessä on "vaalipiirissä asuvilla puolueen ja sen perusjärjestöjen henkilöjäsenillä". 

Jäsenäänestys on kiistatta kansanvaltainen päätöksentekomuoto. Sellaisenaan se osaltaan toteuttaa perustuslain 2 §:ssä tarkoitettua kansanvaltaisuutta. 

Nykyistä vaalilain 112 §:ä vastaava säännös jäsenäänestyksestä lisättiin lainsäädäntöön vuonna 1975 kansanedustajain vaaleista annettuun lakiin tehdyllä muutoksella (319/1975). Asiasta säädettiin, jotta puolueen keskusjohdon sijasta puolueen jäsenet vaalipiirissä saisivat päättää eduskuntavaalien ehdokasasettelusta. Muutoksella haluttiin turvata se, että eduskuntavaalien ehdokasasettelussa noudatettaisiin edellä mainittua puoluelain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan periaatetta, jonka mukaan rekisteröidyn puolueen sääntöjen on turvattava kansanvaltaisten periaatteiden noudattaminen yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa. 

Jäsenäänestystä koskeva sääntely on ollut voimassa 50 vuotta. Sääntelyn muuttamista perustellaan hallituksen esityksessä lähinnä jäsenäänestystä koskevien sääntöjen joustavoittamisella ja suuremman painoarvon antamisella puolueiden säännöille ehdokkaiden asettamisessa. Perustelut eivät selvästikään pohjaa kansanvaltaisuusperiaatteen toteuttamiseen vaan ehkä muihin seikkoihin puolueiden käytännön toiminnan organisoimisessa. Esityksessä tai valiokunnan saamassa selvityksessä ei ole tuotu esiin mitään ongelmia nykysääntelyssä. 

Esityksen mukaan jäsenäänestystä ei tarvitsisi järjestää, jos puolue säännöillään muulla tavoin huolehtii siitä, että vaalipiirissä asuvan jäsenistön kansanvaltaiset mahdollisuudet vaikuttaa ehdokkaiden asettamiseen toteutuvat. Säännöksen toteutumista pyrittäisiin varmistamaan siten, että oikeusministeriö kävisi läpi puolueen päätöksenteon kansanvaltaisuuden turvaamisen sääntötarkastuksessaan puolueen sääntöjä rekisteröitäessä tai niitä muutettaessa. 

Puoluelain 2 §:ssä edellytetään nykyisinkin, että puolueen säännöt, jotka oikeusministeriö tarkistaa, turvaavat kansanvaltaisten periaatteiden noudattamisen yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa. Käytännössä säännöstä kansanvaltaisuudesta on tässä yhteydessä pidetty lähinnä ohjelmallisena. Oikeusministeriössä on kiinnitetty siihen lisääntyvää huomiota lähinnä viime aikoina. Kysymys sääntöjen kansanvaltaisuudesta on noussut esiin Sinimusta Liike ry:n rekisteröintiin liittyen. Korkein hallintooikeus purki oikeusministeriön omasta hakemuksesta puolueen rekisteröintiä koskeneen päätöksen, koska se perustui erehdykseen ja yleinen etu vaati päätöksen purkamista, eikä yhdistyksen sääntöjen voitu katsoa turvaavan kansanvaltaisten periaatteiden noudattamista yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa. (KHO:2024:63) 

Hallituksen esityksen perustelut tai valiokunnan kuulemisissa saatu selvitys eivät juurikaan anna osviittaa siitä, millaisia kirjauksia sääntöihin konkreettisesti edellytettäisiin tai millä tavoin oikeusministeriö käytännössä arvioisi ehdokasasettelua koskevien sääntömääräysten riittävyyttä kansanvaltaisuuden turvaamisen näkökulmasta. 

Käytännössä eduskuntavaaliehdokkaiden asettaminen on suomalaiseen vaalijärjestelmään liittyvistä syistä ollut historiallisesti lähes kokonaan puolueiden hallussa, kun tarkastelun lähtökohdaksi otetaan läpi päässeet ehdokkaat. Vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen läpi ei ole päässyt ainoatakaan ehdokasta rekisteröityjen puolueiden listojen ulkopuolelta. Tämä tosiasia korostaa kansanvaltaisten periaatteiden noudattamisen tärkeyttä puolueiden ehdokasasettelussa. Lisäksi on myös yhdenvertaisten osallistumisoikeuksien kannalta perusteltua, että kansanvaltaisten periaatteiden toteutumisesta säädetään laissa eikä eri tavoin eri puolueiden säännöissä. 

Myös yhdistyslaki vaatii rekisteröidyltä yhdistykseltä ja siis myös puolueelta tiettyä kansanvaltaisuutta, tai pikemminkin jäsenvaltaisuutta, mitä ilmentää muun muassa jäsenten yhdenvertaisuuden periaate ja se, että lähtökohtaisesti kaikilla jäsenillä tulee olla yhdistyksessä äänioikeus. 

Ehdokasasettelussa päätösvaltaa on nykytilanteessa kolmella eri tasolla: keskusorganisaatiolla, piirijärjestöllä ja perusjärjestöllä. Kansanvaltainen menettely edellyttää, että ehdokasasettelusta vastaavat vaalipiirissä asuvat puolueen ja sen perusjärjestöjen jäsenet. Vaalilain tarkoituksena ei ole ollut antaa määräysvaltaa eri vaalipiirien ehdokkaista puolueen keskusorganisaatiolle. Jäsenäänestys eduskuntavaalien ehdokasasettelussa on tehokkaasti varmistanut päätösvallan hajautuksen jäsenille. Jos pakollisuus poistetaan, on todennäköistä, että valta eduskuntavaalien ehdokasasettelussa keskittyy puolueissa huomattavasti nykyistä voimakkaammin. 

Katson, että vaalilain jäsenäänestystä koskevaa sääntelyä ei ole perusteltua muuttaa hallituksen esityksessä ja valiokunnan mietinnössä esitetyllä tavalla. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että 1., 2. ja 4. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja että 3. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena, mutta 112 § poistetaan. 
Helsingissä 23.5.2025
Johannes Yrttiaho vas