Hallituksen esityksen tarkoituksena on panna kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivista hallinnointia koskeva direktiivi (2014/26/EU). Direktiivin tavoitteena on luoda oikeudellinen kehys toiminnalle, jossa tekijänoikeuksien yhteishallinnointiorganisaatiot hallinnoivat oikeuksia oikeudenhaltijoiden puolesta. Direktiivi on luonteeltaan minimiharmonisointidirektiivi, joka sallii myös pidemmälle menevää sääntelyä jäsenvaltioissa. Se sisältää säännöksiä muun muassa oikeudenhaltijoiden oikeuksista suhteessa yhteishallinnointiorganisaatioihin ja näiden velvollisuuksista suhteessa oikeudenhaltijoihin sekä yhteishallinnointiorganisaatioiden suhteista käyttäjiin.
Hallituksen esityksen eräs lähtökohta on se, että lakia ei sovelleta opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeuslain nojalla tekemään yhteishallinnointiorganisaation hyväksymispäätökseen ja sen mukaisiin toimiin. Ehdotettu laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista ei hallituksen esityksen mukaan siten vaaranna kansallisen sopimuslisenssijärjestelmän toimivuutta.
Sivistysvaliokunta korostaa, että uudistuksella tavoitellaan yhteishallinnointiorganisaatioiden toimintatapojen yhtenäistymistä sekä yhteishallinnoinnin avoimuuden ja vastuullisuuden lisääntymistä. Tämä osaltaan lisää yleistä luottamusta yhteishallinnointiorganisaatioiden toimintaan. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Sivistysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Talousvaliokunnan lausunto
Talousvaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että lakiehdotuksen 3 §:ssä säädetään lain suhteesta muuhun lainsäädäntöön. Pykälän 2 momentissa on ehdotettu säädettäväksi kilpailulain etusijaisuudesta nyt ehdotettuun lakiin nähden. Toisaalta pykälän 1 momentin mukaan yhteishallinnointiorganisaation ja riippumattoman hallinnointiorganisaation toimintaan sovelletaan ensisijaisesti ehdotetun lain säännöksiä ja täydentäen muuta lainsäädäntöä. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille arvio, ettei etusijan määrittäminen erikseen ole tarpeellista, koska lakiehdotuksella ei ole vaikutusta kilpailulain sisältöön tai soveltamiseen. Talousvaliokunta katsoo, että hallituksen esityksessä ehdotettu kilpailulainsäädännön etusijaa koskeva säännös voisi aiheuttaa epävarmuutta, ja esittää, että sivistysvaliokunta harkitsee sääntelyn selkeyden näkökulmasta pykälän 2 momentin poistamista.
Talousvaliokunta toteaa lausunnossaan, että ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian niiden hyväksymisen jälkeen. Lain voimaantulo merkitsee muutoksia sekä sääntelyn kohteena olevien järjestöjen että viranomaisten tehtävien organisointiin. Direktiivin määräaika kansalliselle täytäntöönpanolle on päättynyt jo 10 päivänä huhtikuuta 2016. Lakien voimaantulon kiireellisyyttä korostavat useat vireillä olevat sopimusneuvottelut. Talousvaliokunta pitää sääntelyn pikaista voimaantuloa tärkeänä, mutta katsoo samalla, että myös järjestöille ja viranomaisille tulee varata riittävä aika toimintansa sopeuttamiseen.
Lakivaliokunnan lausunto
Sivistysvaliokunta on pyytänyt lakivaliokunnan lausuntoa hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 65 ja 66 §:n soveltamisesta kahden sopimuspuolen välisessä sopimuksessa olevaan yksittäiseen ehtoon. Lausunnossaan lakivaliokunta keskittyy näihin säännöksiin sekä niihin läheisesti liittyviin säännöksiin. Lakivaliokunta ehdottaa kyseisiä säännöksiä muutettaviksi tämän mietinnön yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevällä tavalla.
Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on tullut esiin, että markkinaoikeuden ja yleisten tuomioistuinten välinen toimivallan jako ei aina ole aivan yksiselitteinen. Epäselvyyttä liittyy erityisesti siihen, milloin kyse on teollis- ja tekijänoikeudellisesta riita-asiasta, joka kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, ja milloin kyse vuorostaan on yleisten tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvasta muusta riita-asiasta. Lakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että kysymys on nyt käsillä olevaa esitystä laaja-alaisemmasta asiasta. Tämän vuoksi sitä ei ole mahdollista arvioida ja ratkaista tämän esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Lakivaliokunnan kantaan yhtyen sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että yleisten tuomioistuinten ja markkinaoikeuden toimivallan jakoon liittyviä kysymyksiä selvitetään ja arvioidaan myöhemmin erikseen.
Ei-kaupallinen käyttö
Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 7 §:ssä säädetään oikeudenhaltijan itsenäisestä oikeudesta myöntää lisenssi. Sen mukaan oikeudenhaltijalla on antamansa 5 §:ssä tarkoitetun valtuutuksen estämättä oikeus myöntää lisenssi valitsemallaan tavalla teosten tai muiden suojan kohteiden ei-kaupalliseen käyttöön. Hallituksen esityksen mukaan säännöksessä on keskeisesti kysymys sellaisten toimintatapojen luomisesta yhteishallinnointiorganisaatiossa, jotka mahdollistavat teosten itsehallinnoinnin ilman, että oikeudenhaltija joutuu sen takia peruuttamaan valtuutuksensa yhteishallinnointiorganisaatiossa.
Eräät asiantuntijat ovat katsoneet, että ei-kaupallisen käytön merkitystä ei olisi tullut täsmentää lain 7 §:ssä ja sen perusteluissa. Toisaalta on esitetty, että oikeudenhaltijan on saatava määritellä, mitkä teokset ovat itsehallinnoinnin piirissä.
Sivistysvaliokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että säännöksen perimmäinen tarkoitus on oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeuden toteuttaminen ja aivan erityisesti sen perusperiaatteen korostaminen, että tekijänoikeuden yhteishallinnointi on toissijainen suhteessa oikeuksien suoraan lisensiointiin. Asiantuntijaselvityksen mukaan komissio on säännöksellä halunnut varmistaa, että oikeudenhaltijoilla on mahdollisuus julkaista teoksiaan open source- tai creative commons -lisenssillä. Tämä lisensiointitapa perustuu oikeudenhaltijan etukäteiseen vastikkeettomaan käyttölupaan tietyin lisenssissä tarkemmin määritellyin ehdoin.
Valiokunta korostaa, että säännöstä on mahdollista soveltaa yksinkertaisesti siten, että valtuutuksella ei siirretä tekijänoikeuksia yhteishallinnointiorganisaatioille yksinoikeudella, vaan sallitaan oikeudenhaltijan itse lisensioida teoksiaan. Valiokunta ei ehdota tältä osin muutoksia lakiehdotuksiin.
Sidonnaisuuslausuman sisältö
Eräissä asiantuntijalausunnoissa on ehdotettu, että 1. lakiehdotuksen 10 §:ää tulee muuttaa siten, että hallituksen jäsenen sidonnaisuuslausuman yhteydessä ei tarvitsisi ilmoittaa yhteishallinnointiorganisaatiolta saatuja tuloja, käytännössä tekijänoikeuskorvauksia. Ilmoitusvelvollisuuden pelätään haittaavan mahdollisuuksia rekrytoida hallitusjäseniä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu 10 § perustuu direktiivin (2014/26/EU) 10 artiklan 2 kohtaan, joka edellyttää, että hallituksen jäsenen tulee ilmoittaa sidonnaisuuslausumassaan muun muassa yhteishallinnointiorganisaatiolta saamansa korvaukset. Säännöksen tavoitteena on varmistaa, että mahdolliset eturistiriidat voidaan havaita. Erityisesti tilanteessa, jossa ehdotettu yhteishallinnointilaki sallii korvausten jakamisen stipendien muodossa tai muussa yhteishallinnointiorganisaation erillispäätökseen perustuvassa järjestyksessä, johon hallituksen jäsenellä voi olla suoraa tai välillistä vaikutusvaltaa, on selvityksen mukaan tarpeen huolehtia riittävästä läpinäkyvyydestä. Selvityksessä korostetaan lisäksi, että Suomessa verotettavaa tuloa koskevat tiedot ovat julkisia. Sivistysvaliokunta yhtyy talousvaliokunnan lausunnossaan esittämään arvioon, että direktiivin tavoitteena oleva avoimuus tulee yksinkertaisimmin turvatuksi hallituksen esityksen mukaisella sääntelytavalla.
Tekijänoikeuskorvauksen kohtuullisuus
Lisenssiehtoja koskevista vaatimuksista ehdotetaan säädettäväksi 1. lakiehdotuksen 35 §:ssä. Pykälän 2 momentissa edellytetään muun muassa, että yksinoikeuksien ja korvausoikeuksien hintojen on oltava kohtuullisia. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon:
- oikeuksien käytön taloudellinen arvo liiketoiminnassa teosten ja muiden suojan kohteiden käytön luonne ja laajuus huomioon ottaen;
- yhteishallinnointiorganisaation tarjoaman palvelun taloudellinen arvo;
- muut korvauksen kohtuullisuuteen vaikuttavat seikat.
Lausunnonantajat eivät ole ehdottaneet konkreettisia muutoksia pykälätekstiin, mutta perustelujen osalta on toisaalta toivottu väljempää määrittelyä ja toisaalta toivottu perustelujen syventämistä ja täsmentämistä. Saadun selvityksen mukaan hallituksen esitys pitäytyy tältä osin varsin tarkkaan direktiivissä ja direktiivin taustalla olevien kilpailuoikeudellisten asioiden ratkaisukäytännössä tehdyissä linjauksissa. Hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa ei ole tuotu esiin ehdotettua pykälämuotoa tarkempaa kriteeristöä.
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa aktiivisesti tekijänoikeuskorvauksen kohtuullisuutta määrittelevän 35 §:n soveltamista käytäntöön ja siitä syntyvää oikeuskäytäntöä. Valiokunta yhtyy selvityksessä esitettyyn käsitykseen, että tarkemman kriteeristön luomiselle ei tässä vaiheessa ole edellytyksiä.
Puhevallan rajoittaminen suhteessa valvontaviranomaiseen
Valvonta-asian vireille tulosta ehdotetaan säädettäväksi 1. lakiehdotuksen 56 §:ssä. Patentti- ja rekisterihallitukselle saadaan tehdä toimenpidepyyntö yhteishallinnointiorganisaation menettelystä tai laiminlyönnistä, joka on vastoin tämän lain säännöksiä. Asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu niiden henkilöiden tai yhteisöjen piirin rajoittamista, jotka voisivat esittää toimenpidepyynnön. Toimenpidepyyntöön oikeutettujen piiriä on pidetty poikkeuksellisen laajana. Pelkona on, että valitusoikeutta olisi helppo käyttää häiritsemistarkoitukseen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toimenpidepyynnön esittämisoikeuden rajaaminen ehdotetulla tavalla olisi ristiriidassa direktiivin vaatimusten kanssa ja vakavasti vaarantaisi niiden etujen ja intressien toteutumisen, joihin koko direktiivi pohjautuu. Direktiivissä on nimenomaisesti vaadittu, että viranomaisvalvonta tulee toteuttaa niin, että kaikkien, joiden intressejä direktiivissä suojataan eli käyttäjien, oikeudenhaltijoiden, jäsenien, toisten yhteishallinnointiorganisaatioiden ja muiden asianomaisten, tulee voida kääntyä valvontaviranomaisen puoleen.
Sivistysvaliokunta arvioi, että ehdotettu säädös toteuttaa direktiivin vaatimuksen tehokkaista oikeusturvakeinoista ja tehokkaasta viranomaisvalvonnasta. Valiokunta korostaa myös, että lain 57 §:ssä valvontaviranomaisena toimivalle Patentti- ja rekisterihallitukselle on luotu poikkeuksellisen laaja harkintavalta sen suhteen, puuttuuko se yhteishallinnointiorganisaation toimintaan. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että jatkossa seurataan lain tarkoituksen toteutumista ja mahdollisten haitantekotarkoituksessa tehtyjen toimenpidepyyntöjen vaikutusta valvontaviranomaisten ja yhteishallinnointiorganisaatioiden toimintaan.
Vaihtoehtoinen riidanratkaisu
Asiantuntijakuulemisessa ovat tekijänoikeuksien käyttäjätahot esittäneet sovittelumenettelyn vahvistamista yhteishallinnointidirektiiviä implementoitaessa. Ehdotuksen tekijöiden mukaan tekijänoikeusmarkkinoilla on tarve tuomioistuin- ja välimiesmenettelyn täydentämiselle vaihtoehtoisella riidanratkaisumenettelyllä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen tekijänoikeusmarkkinoilla on pitkittyneisiin tariffiriitoihin liittyviä ongelmia. Käyttäjät toivovatkin nykyistä tuomioistuinmenettelyä tehokkaampia, nopeampia ja kevyempiä menettelyitä esimerkiksi tariffiriitojen ratkaisemiseksi.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lakiehdotuksen valmistelussa on päädytty siihen, että riitojen määrä ja laatu, erityisesti huomioiden markkinoilla jo olevien vaihtoehtoisten riitojenratkaisumenettelyjen olemassaolo, ei puolla uusien riitojenratkaisuelimien perustamista. Uusien riitojenratkaisumenettelyjen perustaminen valtion kustantamana ei valtiontalouden nykyisen vakavan tilanteen takia ole mahdollista.
Sivistysvaliokunta korostaa, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan kaikki riidat, joissa sovinto on mahdollinen, voidaan ratkaista vaihtoehtoisessa riitojenratkaisumenettelyssä. Yleisimmät menettelyt ovat sovintomenettely ja välimiesmenettely. Vaihtoehtoinen riidanratkaisu perustuu aina osapuolten väliseen sopimukseen. Sovintomenettelyä on jo saatavilla monipuolisesti, esimerkiksi Suomen Asianajajaliiton ja Keskuskauppakamarin tarjoamina. Vaihtoehtoiseksi riitojenratkaisumenettelyksi osapuolet voivat nykyään valita myös julkisen sektorin ylläpitämän tuomioistuinsovittelun.
Sivistysvaliokunta korostaa, että hallituksen esitykseen sisältyvä mahdollisuus käsitellä tekijänoikeusmarkkinoiden toimivuuteen liittyviä rakenteellisia tai muutoin periaatteellisesti tärkeitä seikkoja yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunnassa edistää vaihtoehtoista riidanratkaisua. Valiokunta toivoo, että riitojen ratkaisu painottuu tulevaisuudessa yhä enemmän tuomioistuinkäsittelyn sijaan vaihtoehtoisiin riidanratkaisumenettelyihin ja erityisesti sovintomenettelyyn ja että tätä vaihtoehtoa edistetään myös viranomaistoimin. Valiokunta ei kuitenkaan pidä mahdollisena tässä vaiheessa säätää erityisestä sovittelumenettelystä.