Yleistä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia (asiakasmaksulaki) siten, että käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävää enimmäismaksua korotetaan nykyisestä 56,70 eurosta 73,70 euroon. Esityksen tavoitteena on osaltaan tukea hyvinvointialueiden edellytyksiä tarjota riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä osaltaan vahvistaa julkista taloutta.  

Esitys vähentää vuodesta 2026 alkaen valtion talousarvion menoja yhteensä 1,5 miljoonaa euroa, joka vähennetään hyvinvointialueiden yleiskatteisesta valtionrahoituksesta.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esityksen tavoitteita perusteltuina ja kannattaa esityksen hyväksymistä. Esityksessä on arvioitu, että käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävän enimmäismaksun korotus voi osaltaan kannustaa asiakkaita peruuttamaan muutoin käyttämättä jäävät palvelut ajoissa. Tämä voi mahdollistaa osalle asiakkaista nykyistä nopeamman palvelujen piiriin pääsyn.  

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävä maksu

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetyistä käynneistä aiheutuu hyvinvointialueille kustannuksia, joita voidaan osaltaan kompensoida maksulla käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta. Kun henkilö jättää palvelun käyttämättä ja peruuttamatta, ei palveluaikaa pystytä useinkaan hänen sijastaan tarjoamaan välittömästi toiselle henkilölle. Tämä aiheuttaa paitsi tarpeettomia jonoja myös palvelun antamiseen liittyvää valmistautumistyötä sekä jälkikäteistä hallinnollista työtä. 

Voimassa olevan asiakasmaksulain 3 §:n 1 momentin perusteella hyvinvointialue voi periä asiakkaalta maksun käyttämättä jätetystä palvelusta, jos asiakas tai hänen edustajansa on varannut vastaanottoajan terveydenhuollon palveluihin tai sosiaali- tai terveydenhuollon lyhytaikaisen hoito- tai asumispalvelupaikan ja asiakas on ilman hyväksyttävää syytä ja varattua aikaa tai paikkaa ennalta peruuttamatta jäänyt saapumatta varattuna aikana vastaanotolle tai asianomaiseen yksikköön. Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävän maksun saa periä kuitenkin vain, jos maksun perimistä ei ole pidettävä kohtuuttomana ja hyvinvointialue on varauksen yhteydessä ilmoittanut mahdollisuudesta periä kyseinen maksu sekä antanut ohjeet ajan tai paikan peruuttamiseksi ennalta. Annetun informaation täytyy olla asiakkaalle ymmärrettävää. Säännöksen mukaan maksua ei saa periä alle 18-vuotiaalta asiakkaalta. 

Esityksen mukaan käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävä enimmäismaksu nousee nykyisestä 17 eurolla (noin 30 prosentilla) 73,70 euroon. Henkilöltä perittävän kyseisen maksun suuruutta rajoittaa kuitenkin asiakasmaksulain 2 §:n säännös siitä, että maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa korotuksen määrästä tuotiin esiin erilaisia näkemyksiä. 

Valiokunta pitää tärkeänä pyrkiä vähentämään käyttämättä ja peruuttamatta jääviä käyntejä ja sitä kautta palvelujen vajaakäyttöä hyvinvointialueilla. Myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esitykseen suhtauduttiin tältä kannalta pääosin myönteisesti. Valiokunta pitää perusteltuna myös sitä, että käyttämättömistä käynneistä hyvinvointialueille aiheutuvia kuluja voidaan kattaa paremmin esitetyllä enimmäismaksun korotuksella. Nykyisellä enimmäismaksulla voidaan pääsääntöisesti kattaa vain osa käyttämättä ja peruuttamatta jääneiden palvelujen kustannuksista eikä enimmäismaksu pääsääntöisesti kata palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia maksun korottamisen jälkeenkään.  

Valiokunta toteaa, että lähtökohtaisesti henkilö voi omalla käytöksellään vaikuttaa käyttämättä jätetyn palvelun maksun syntymiseen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kuitenkin tuotu esiin huoli siitä, että esitetty maksun korotus kohdistuu etupäässä heikommassa asemassa oleviin henkilöihin, joilla ei ole erilaisista toimintakykyyn tai elämän hallintaan liittyvistä seikoista johtuen kykyä tai mahdollisuutta peruuttaa varattua aikaa. Tähän liittyen valiokunta painottaa, että jos jokin edellä todetuista asiakasmaksulain 3 §:ssä tarkoitetuista maksun perimisen edellytyksistä ei täyty, hyvinvointialue ei voi periä maksua käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta.  

Valiokunta toteaa, että asiakasmaksulain 3 §:ssä tarkoitettuja hyväksyttäviä syitä varatun ajan peruuttamatta jättämiselle ovat asiakasmaksulain esitöiden (HE 129/2020) mukaan ainakin sellaiset äkilliset olosuhteisiin liittyvät syyt, jotka ovat asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella ja jotka eivät ole olleet asiakkaan tai tämän edustajan tiedossa, kun aikaa on varattu (esim. äkillinen sairastuminen tai tapaturma, muu äkillinen kriisi kuten läheisen menetys, pitkäkestoisen sairauden tai vamman pahenemisvaihe, vammaisen henkilön kuljetuspalvelun myöhästyminen tai hänen käytössään olevan apuvälineen rikkoutuminen). Heikommassa asemassa olevien henkilöiden osalta valiokunta kiinnittää erityisesti huomiota hyvinvointialueen velvollisuuteen jättää maksu perimättä, jos maksun perimistä on pidettävä kohtuuttomana. Maksun periminen on asiakasmaksulain esitöiden (HE 129/2020) mukaan kohtuutonta aina silloin, jos asiakkaalla ei olosuhteidensa vuoksi ole käytännössä ollut mahdollisuutta toimia asiassa toisin. Kohtuuttomuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti, ja arvioinnissa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi asiakkaan nuori ikä, pitkittynyt vaikea elämäntilanne, kehitysvammaisuus, muistisairaus, neuropsykiatriset häiriöt tai mielenterveysongelmat. 

Valiokunta korostaa, että maksun perimisen edellytyksenä on lisäksi se, että asiakkaalla on hyvinvointialueen mahdollistama tosiasiallinen mahdollisuus peruuttaa käyttämättä jäävä palvelu ennalta. Myös asiakasmaksulain esitöissä (HE 129/2020 vp) korostetaan sitä, että hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että ajan tai paikan peruuttaminen voi tosiasiallisesti ja teknisesti toteutua ohjeistetussa määräajassa. Lisäksi valiokunta painottaa hyvinvointialueen velvollisuutta antaa asiakkaalle ajanvarauksen yhteydessä ohjeet ajanvarauksen peruuttamiseksi sekä velvollisuutta ilmoittaa asiakkaalle ajanvarauksen yhteydessä mahdollisuudesta periä maksu käyttämättömästä ja peruuttamattomasta ajasta.  

Valiokunta korostaa sitä, että hyvinvointialueiden tulee kehittää menetelmiään ajanvarauksista muistuttamiseksi (esim. tekstiviestimuistutukset), jotta käyntejä jäisi mahdollisimman vähän käyttämättä ja peruuttamatta. Lisäksi valiokunta korostaa painokkaasti sitä, että hyvinvointialueiden tulee mahdollistaa asiakkaille varatun ajan peruuttaminen mahdollisimman helposti ja erilaisin menetelmin sekä saavutettavilla tavoilla (esim. puhelimitse, jättämällä viesti puhelinvastaajaan, digitaalisesti). 

Asiakasmaksulain soveltamisen osalta valiokunta pitää tärkeänä sitä, että sosiaali- ja terveysministeriö ja valvontaviranomaiset antavat hyvinvointialueille riittävää ohjausta, jotta käyttämättömästä ja peruuttamattomasta käynnistä perittävää maksua koskevia säännöksiä sovelletaan hyvinvointialueilla yhdenvertaisesti. 

Asiakasmaksulainsäädännön jatkokehittämistarpeiden osalta valiokunta viittaa aiemmassa mietinnössään (StVM 39/2020 vp) toteamaansa asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistuksen tarpeeseen. Valiokunta korostaa erityisesti mainitussa mietinnössä toteamaansa siitä, että asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä tulee tavoitella maksukaton seuraamisen siirtämistä yksittäisiltä asiakkailta viranomaiselle sekä selvittää terveydenhuollon maksukaton sekä sairausvakuutuslain mukaisen lääkekaton ja matkakaton yhdistämistä paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien asiakkaiden aseman helpottamiseksi. 

Taloudelliset vaikutukset

Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävän maksun korottamisen on arvioitu esityksen mukaan mahdollistavan hyvinvointialueille vuodesta 2026 alkaen noin 1,5 miljoonan euron lisätulot kyseisistä maksuista ja samansuuruisen valtionrahoituksen vähennyksen hyvinvointialueiden yleiskatteisesta rahoituksesta. Rahoitusmuutosta arvioitaessa on hyödynnetty hyvinvointialueiden maksukertymien mediaaniarvoa, joka tuottaa maltillisemman laskelman kuin keskiarvon hyödyntäminen. Hyvinvointialueet saavat sosiaali- ja terveysministeriön käytössä olleiden tietojen perusteella tehdyn arviolaskelman mukaan nykyisellä maksulla kerättyä vuosittain noin 3—13 miljoonaa euroa maksutuloja, kun yksittäisen alueen perimiä maksuja tarkastellaan koko maan tasolla.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin, että asiakasmaksujen korotusten maksutuottoja nostava vaikutus on epävarmaa, sillä asiakasmaksuihin liittyy riskejä ja luottotappioita, minkä vuoksi asiakasmaksumuutosten ei tulisi vaikuttaa hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ennakoivasti. Valiokunta pitää ennakollista rahoitusmuutosta kuitenkin perusteltuna ottaen huomioon hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 9 §:n sääntelyn siitä, että valtion rahoitusta korotetaan tai alennetaan hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvasta tehtävästä perittävän asiakasmaksun tasoon, perusteisiin tai alaan säädetyn muutoksen perusteella, jos muutoksen vaikutus rahoitukseen voidaan etukäteen arvioida ja ottaa huomioon hyvinvointialueiden rahoituksen turvaavalla tavalla. Valiokunta viittaa lisäksi sosiaali- ja terveysministeriöltä saamaansa selvitykseen, jonka mukaan hyvinvointialueet voivat kokonaisuutena tarkastellen saavuttaa maksukorotuksen seurauksena myös arvioitua jonkin verran suuremmat lisämaksutuotot rahoitusmuutokseen verrattuna. Maksukertymää koskevissa arviolaskelmissa on huomioitu myös hyvinvointialueille luottotappioista laskennallisesti arvioitu maksutulojen vähennys. 

Vaikka suhteessa hyvinvointialueiden kokonaisrahoitukseen 1,5 miljoonan euron vähennys koko valtakunnan tasolla on yksittäisen hyvinvointialueen kannalta suhteellisen vähämerkityksinen, valiokunta pitää tärkeänä seurata lainmuutoksen vaikutuksia hyvinvointialueiden talouteen. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä seurata maksukorotuksen vaikutuksia asiakkaiden maksukykyyn.