Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että hallituksen esityksen sisältämien ehdotusten hyväksyminen ei ole suomalaisen yhteiskunnan edun mukaista eikä siten perusteltavissa.
Esitystä on perusteltu YK:n TSS-komitean lausunnolla sekä laajemmin tarkemmin yksilöimättömillä Suomen kansainvälisillä velvoitteilla. Jo esityksen perusteluissa kuitenkin todetaan, että valtionvarainministeriö on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei esityksessä täysin aukottomasti ole esitetty, että Suomen nykyinen lainsäädäntö olisi ristiriidassa kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ei ole listattu edellytyksiä, jotka määrittelisivät, minkä tasoiset tai laajuiset terveydenhuollon palvelut toteuttaisivat henkilön oikeutta terveyteen. Täten ei ole valtiovarainministeriön mukaan mahdollista aukottomasti ottaa kantaa siihen, että Suomen nykyinen lainsäädäntö olisi ristiriidassa kansainvälisten velvoitteiden kanssa.
Palveluiden järjestäminen, hoidon kustannusten periminen ja väärinkäytösten mahdollisuus
Vuoden 2023 alussa sote-palveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Valiokunnan useissa asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi, että hyvinvointialueiden rahoituksessa vuodelle 2023 on merkittäviä puutteita, jotka mitataan jopa 1,5 miljardin euron suuruusluokassa. Tilanteessa, jossa Marinin hallitus on laiminlyönyt riittävän rahoituksen järjestämisen edes nykyisen kaltaisiin terveydenhuollon palveluihin niille, jotka osallistuvat verorahoillaan palveluiden kustantamiseen, on epäoikeudenmukaista, ja on edesvastuutonta laajentaa palveluita laittomasti maassa oleskeleville tai sellaisille henkilöille, jotka eivät halua todistaa henkilöllisyyttään. Epäoikeudenmukaisuutta korostaa se, että Marinin hallituksen puutteellisen sote-rahoituksen seurauksena hyvinvointialueilla on paineita nostaa laillisesti maassa oleskelevien henkilöiden asiakasmaksuja, mutta esityksestä ilmenevin tavoin useimmille esityksen tarkoittamille henkilöille järjestettäisiin palvelut maksutta, jos ja kun heidät todettaisiin varattomiksi tai heidän henkilöllisyyttään ja siten esimerkiksi mahdollisuuksia periä hoidon kustannukset heidän kotimaaltaan EU-lainsäädännön mahdollistamalla tavalla ei selvitetä.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) toteaa lausunnossaan, että esityksen perusteluna käytetyn YK:n TSS-komitean lausunnon antamisen jälkeen vuonna 2021 Euroopan ja sen maiden terveydenhuoltojärjestelmien toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti. Suomessa erityispiirteenä on koronapandemian aiheuttaman kuormituksen ja Venäjän hyökkäyksen aiheuttamien vaikutusten lisäksi myös erittäin vaikea työtaistelutilanne, jonka vaikutukset tulevat vaikuttamaan terveydenhuollon organisaatioiden toimintakykyyn vielä hyvin pitkän aikaa. Tähän liittyen on HUSin mukaan erittäin vaikeaa ajatella ja pitää oikeudenmukaisena, että esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan ja siitä seuranneen osittaisen liikekannallepanon vuoksi Suomeen hakeutuvilla tuhansilla Venäjän kansalaisilla olisi välittömästi aivan samat oikeudet myös kiireettömään terveydenhuoltoon kuin Suomen kansalaisella/suomalaisella veronmaksajalla.
Varsinkin tilanteessa, jossa lakisääteiset hoitotakuun mukaiset jonotusajat jo muutenkin ylitetään, päivystykset ovat HUSin mukaan ylikuormittuneita ja koko terveydenhuoltojärjestelmä on tavattoman kuormittunut. Todellisuus on muuttunut Euroopassa, ja tätäkin asiaa tulisi tarkastella näiden uusien realiteettien kautta. Muutos on tämä teeman kannalta olennainen ja sen merkitys korostuu Suomessa, jolla on yli 1 300 km maarajaa sotaa käyvän Venäjän kanssa. HUSin mukaan tosiasiallinen kyky tarjota terveydenhuollon palveluja universaalisti kaikille Suomessa oleskeleville EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolisille (ns. paperittomat) henkilöille ei tule muuttumaan sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden toiminnan aloittamisen myötä, vaan itse asiassa vuoden 2023 rahoituskehys on esimerkiksi HUSin osalta useita kymmeniä miljoonia euroja alijäämäinen.
Lausuntokierroksen aikana muun muassa Kansaneläkelaitos, Kuntaliitto ja Tampereen kaupunki ovat nostaneet esiin esitykseen liittyvän ilmeisen väärinkäytösriskin. Kela toteaa, että esityksen mukaan riittäisi, että paperittomat henkilöt ilmoittavat hakeutuessaan hoitoon kuuluvansa lakiehdotuksen mukaiseen henkilöpiiriin. Koska hoito-oikeustodistusta ei tarvita, voidaan tähän arvioida sisältyvän jonkinasteinen riski väärinkäytöksiin. On mahdollista, että hoitoa tarvitseva, jolla ei ole mukanaan hoito-oikeustodistusta (esim. toisen maan myöntämä eurooppalainen sairaanhoitokortti), voisi sanoa kuuluvansa sote-järjestämislain 56 a §:n mukaiseen henkilöryhmään. Tämä taas johtaisi siihen, että kustannuksia ei saataisi laskutettua toiselta jäsenvaltiolta, koska henkilön peruste saada hoitoa on alun perin arvioitu virheellisesti.
Lakia ei ole esityksen mukaan tarkoitettu sovellettavaksi Suomeen lyhyeksi aikaa tulleisiin henkilöihin (turistit). Kelan mukaan julkisen terveydenhuollon voi olla kuitenkin vaikea erottaa, kuinka pitkään henkilö on Suomessa ja kuka on Suomessa ns. turistina ja kuka ns. paperittomana/pidempään maassa oleskelevana. Sen todentaminen, mihin henkilöryhmään henkilö mahdollisesti kuuluu, on haasteellista. Uuden 20 §:n mukaan julkisen terveydenhuollon ei tarvitse periä kustannuksia henkilöltä ennen valtion korvauksen hakemista, mikäli on selvää, että henkilöllä ei ole taloudellisia edellytyksiä suoriutua maksusta. Esityksestä ei ilmene, miten julkinen terveydenhuolto määrittää henkilön maksukyvyttömyyden. Kela käytännössä luottaa siihen, että julkinen terveydenhuolto on perinyt kustannuksia henkilöltä, mikäli siihen on edellytykset.
Kuntaliitto toteaa, että ehdotetun 56 a §:n henkilöllisestä soveltamisalasta on hallituksen esityksen mukaan rajattu pois henkilöt, jotka saapuvat Suomeen hakeutuakseen terveydenhuollon palveluun. Ehdotus ei kuitenkaan sisällä säännöstä, jonka nojalla hyvinvointialueet voisivat tunnistaa ja rajata hoitoon pääsyn piiristä pois vain terveydenhuollon palvelujen takia Suomeen saapuneita henkilöitä tai tilapäisesti Suomessa oleskelevia henkilöitä.
Myös Tampereen kaupunki katsoo ongelmaksi sen, miten hoitoa annettaessa pystytään määrittelemään henkilön oikeus saada palveluita eli "henkilön status". Käytännössä terveydenhuollon ammattilainen hoitoa järjestäessään nojaa siihen, mitä terveyspalveluihin hakeutunut kertoo, mikäli hänen tietonsa eivät ole DVV:n rekisterissä. Terveyspalveluissa ei ole mahdollista selvittää aukottomasti esimerkiksi palveluihin EU-alueelta hakeutuvan todellista tilannetta tai oleskelun kestoa. Osa tässä laissa tarkoitetuista henkilöistä saattaa myös salata henkilöllisyytensä.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esitys johtaa tilanteeseen, jossa kenen tahansa terveydenhuollon palveluita tarvitsevan ulkomaalaisen kannattaa salata henkilöllisyytensä ja tekeytyä varattomaksi. Terveydenhuollon järjestäjillä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta selvittää, onko henkilö tullut Suomeen pelkästään terveyspalveluita hakemaan, sen enempää kuin arvioida hänen maassa olonsa edellytyksiä, oleskelun kestoa tai hänen varallisuuttaan. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä arvioi, että esitys on omiaan entisestään heikentämään suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kantokykyä, heikentää hyvinvointialueiden taloudellista asemaa entisestään ja lisää painetta laillisesti maassa olevilta perittävien asiakasmaksujen korotuksiin.
Vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen
Kuntaliiton mukaan ilman laillista oleskeluoikeutta oleskelevien, tilapäisen oleskeluluvan nojalla oleskelevien sekä EU/ETA-maasta tulevien oman maansa sosiaalivakuutuksen ulkopuolella olevien henkilöiden määrä Suomessa on toistaiseksi verrattain pieni, mutta tilanne voi muuttua nopeasti tai pysyvästi esimerkiksi uusien pakolais- tai muuttoliikkeiden seurauksena. Venäjän sota Ukrainassa sekä Venäjän tilanne aiheuttavat jo nyt Suomessa laillisesti oleskelevien henkilöiden maksukyvyttömyyttä sekä laajaa maahanmuuttoa. Ehdotusta tuleekin Kuntaliiton mukaan arvioida myös terveydenhuoltojärjestelmän varautumisen, häiriöiden sekä kriisinsietokyvyn kannalta pitkällä aikavälillä, jotta hoitoon pääsyn laajuus ja henkilöllinen soveltamisala eivät yhdessä aiheuta terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn vaarantumista äkillisissä ja odottamattomissa tilanteissa.
HUS nostaa lausunnossaan esiin riskin pakolaisuuden ja siirtolaisuuden lisääntymisestä entisen Neuvostoliiton alueilla: mikäli kaikkien näiden maiden kansalaisille turvattaisiin lähtökohtaisesti laajat terveydenhuoltopalvelut samoin ehdoin kuin mitä Suomen kansalaisillekin, niin tämä saattaisi avata myös yhden hybridivaikuttamisen keinon, jossa terveydenhuoltojärjestelmää kuormitetaan tahallisesti osana laajempaa hybridioperaatiota (vrt. valmiuslain 3 §:n uusi 6 kohta). Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten kohdalla tämä hybridivaikuttamisen riski korostuu. Perusteluissa sivulla 21—22 todetaan, että paperittomat hakeutuvat pääkaupunkiseudulle. Tämä on hybridivaikuttamisen näkökulmasta tärkeä havainto, sillä juuri pääkaupunkiseutu on maamme poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon keskus. Sivulla 22 arvioidaan, että paperittomia on Suomessa 3 000—6 000 henkilöä. On vaikeaa tietää, milloin arvio on tehty, mutta 24.2.2022 Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen tilanne Euroopassa on muuttunut perustavalla tavalla eikä HUSin mukaan ko. arviolla voida katsoa olevan ennustearvoa tulevasta kehityksestä. Edellä mainituin perustein hallituksen esityksen sivulla 23 esitetty perustelu, miksi paperittomat henkilöt rinnastuvat väliaikaista suojelua hakeviin tai pakolaisstatuksella maassamme oleviin henkilöihin, ei ole HUSin mukaan kestävä.
Sisäministeriö toteaa lisäselvityksessään, että esityksen vaikutusta kokonaisturvallisuuteen ei voida kokonaan poissulkea. Väestön toimintakyky ja palvelut on yksi yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa mainituista elintärkeistä toiminnoista. Terveydenhuoltojärjestelmämme kärsii rakenteellisista ongelmista, ja nämä ongelmat voivat nopeasti kärjistyä tilanteessa, jossa sen kantokykyyn kohdistuisi ulkoinen shokki, kuten merkittävä asiakasmäärän kasvu. Sisäministeriön mukaan Euroopan heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen ja sen ennakoimattomiin vaikutuksiin varautumiseksi voisikin olla aiheellista seurata tarkkaan paperittomien ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa olevien määrän kehitystä erityisesti Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.
Suojelupoliisin mukaan esityksen mahdollisena riskinä voi olla, että se voisi lisätä Suomen houkuttelevuutta maana, jonne sota- tai terrorismirikoksiin lähtöalueilla syyllistyneet hakeutuvat päästäkseen terveyspalveluiden piiriin. Joissakin tapauksissa tästä voisi olla haittaa myös Suomen kansainvälisille suhteille.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esityksen vaikutuksia kansalliselle turvallisuudelle ei ole asianmukaisesti selvitetty eikä valiokunnan kuulemisissa saaduista selvityksistä välitetty. Saadun selvityksen perusteella on ilmeisen selvää, että esitys toteutuessaan mahdollistaa Suomen terveydenhuoltojärjestelmän ylikuormittamiseen tähtäävät hybridioperaatiot ja johtaa myös tilanteisiin, joissa sota- tai terrorismirikoksiin syyllistyneet voivat tulla Suomeen hoitoon. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa, että esitys mahdollistaa myös muiden kuin sotarikollisten piileskelyn Suomessa, koska heille tarjotaan varattomuusolettaman perusteella maksuttomia sote-palveluita ilman henkilöllisyyden todistamista. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esitys tekee toteutuessaan Suomesta rikollisten turvasataman.
Lopuksi
Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa vastineessaan, että esityksen pääasiallisena tavoitteena on parantaa Suomessa jo pitempiaikaisesti oleskelevien ja haavoittuvassa asemassa olevien paperittomien ja paperittomien kaltaisessa tilassa olevien henkilöiden oikeuttaa saada terveydenhuollon palveluita sen ajan, kun he ovat Suomessa. STM:n mukaan esityksellä ei vaikuteta siihen, miten vältetään, että sääntöjen vastaisesti Suomessa oleskelevien henkilöiden oleskelu muuttuu pitkäaikaiseksi, vaan nämä kysymykset ratkaistaan ulkomaalaislainsäädännön perusteella.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että STM:n näkemyksestä poiketen esitys nimenomaisesti mahdollistaa pitkäaikaisen oleskelun Suomessa ilman oleskelulupaa ja laajat terveyspalvelut toimivat vetovoimatekijänä laittomaan oleskeluun nimenomaan Suomessa, koska useimmat maat eivät tarjoa esitetyn kaltaisia palveluita. Marinin hallitus on käytännön toiminnallaan pyrkinyt vesittämään ulkomaalaislainsäädännön sekä oleskeluluvan merkityksen ja pyrkinyt luomaan tilanteen, jossa kuka tahansa Suomeen kerran päässyt henkilö voi jäädä Suomeen sekä käyttää veronmaksajien kustantamia yhteiskunnan palveluita riippumatta siitä, onko hänellä laillista oikeutta siihen vai ei.
Edellä mainituin perustein perussuomalaisten valiokuntaryhmä esittää, että esitys hylätään.