Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 26 päivänä marraskuuta 2014 asetuksen (EU N:o 1286/2014) vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita koskevista avaintietoasiakirjoista, joka tuli voimaan 29 päivänä joulukuuta 2014. Tämän asetuksen kansalliseksi täytäntöön panemiseksi hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi Finanssivalvonnasta annettua lakia ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua lakia.
Talousvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja vähäisin teknisin muutoksin.
Käsillä oleva esitys on annettu keväällä 2016. Esityksen antamisen jälkeen eduskunta on käsitellyt useita hallituksen esityksiä (HE 65/2016 vp — TaVM 14/2016 vp, HE 70/2016 vp — TaVM 16/2016 vp, HE 77/2016 vp — TaVM 17/2016 vp, HE 123/2016 vp — TaVM 23/2016 vp, HE 201/2016 vp — TaVM 26/2016 vp), joiden johdosta nyt muutettaviksi esitettyihin säädöksiin tulee tehdä teknisiä korjauksia yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selvitetyllä tavalla.
Uudella sääntelyllä tavoitellaan erilaisten sijoitustuotteiden neutraalin vertailtavuuden parantamista sekä sen myötä sijoitustuotteiden sisämarkkinan vahvistamista säätämällä velvoite tarjota sijoitustuotteen ostajalle standardoitu dokumentti (avaintietoasiakirja), joka kertoo selkeästi ja yhteismitallisesti sijoituksen riskit ja kustannukset.
Talousvaliokunta toteaa, että vaikka suomalainen kuluttajansuoja sijoitustuotteista annettavan tiedon ja niiden myynnin menettelytapojen osalta on jo nykyisellään hyvällä tasolla ja suomalaisten kuluttajien luottamus sijoitustuotteiden tarjoajiin on säilynyt finanssikriisinkin jälkeen vankalla pohjalla, erityisesti paketoitujen sijoitustuotteiden tarjolla oleva informaatio on usein vaikeasti vertailtavissa. Sijoitusinstrumentin tuotto-odotus voidaan esittää monin eri tavoin ja silti pitää kiinni tiedon oikeellisuuden vaatimuksesta. Tiedon esittämistapa vaikuttaa merkittävästi sijoittajalle syntyvään vaikutelmaan sijoituksen odotettavissa olevasta kehityksestä.
Valiokunta katsoo, että käsillä oleva sääntely on sijoitustuotteen ostajan päätöksenteon edellytyksiä parantava. Standardimuotoisen asiakirjan voidaan arvioida lisäävän kuluttajien luottamusta sijoitustuotteisiin ja -markkinoihin ja siten lisäävän sijoittamista. Tarjoajan näkökulmasta uuden sääntelyn ennakoidaan auttavan asiakkaalle lisäarvoa tuottavien ratkaisujen markkinaosuuksien lisääntymisessä ja toisaalta ajavan huonoja sijoitustuotteita pois markkinoilta. Säännösten noudattamiskustannusten lisääntymisestä huolimatta taloudellisten kokonaisvaikutusten on arvioitu olevan myönteisiä läpinäkyvyyden, tehokkuuden, tasapuolisten toimintamahdollisuuksien ja luottamuksen kasvun seurauksena. EU:n rahoitusmarkkinoiden kansainväliseen kilpailukykyyn vaikuttaa myös se, kuinka uskottavasti oikeusjärjestelmä kykenee turvaamaan sijoittajien asemaa.
Yksittäisenä kysymyksenä talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin ehdotetun sääntelyn soveltamisala. Talousvaliokunta pitää perusteltuna hallituksen esityksessä omaksuttua linjaa, jonka mukaan eläketuotteita ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää käsillä olevan sääntelyn soveltamisalaan.
Soveltamisalaan liittyy myös kysymys siitä, mitä tahoja ehdotetulla sääntelyllä pyritään suojaamaan. Pääomasijoitusrahastojen ei-ammattimaisten sijoittajien EU-määritelmän piiriin kuuluu myös kokeneita sijoittajia, kuten pienempiä eläkerahastoja, omaisuudenhoitoyhteisöjä, säätiöitä ja muita yleishyödyllisiä yhteisöjä, yhtiöiden sijoitustoimintoja, kuntia sekä korkeakouluja. Tämäntyyppiset pääomasijoittajat ovat pääsääntöisesti kokeneita enkelisijoittajia tai muutoin sijoitustoiminnan ammattilaisia, jolloin PRIIPS-sääntelystä pääomasijoitustoimialalla on kokonaisuudessaan arvioiden verraten vähän etuja. Tässä arvioinnissa tulee kuitenkin huomioida lainsäätäjän perusongelma liittyen tasapainoon sääntelyn ja markkinoiden vapaan toiminnan sallimisen välillä: raskas sääntely, jolla pyritään turvaamaan kuluttajien luottamusta rahoitusmarkkinoihin, voi vaikeuttaa sääntelyn kohteena olevaa toimintaa epäoptimaalisella tavalla. Vastaavasti liian kevyt sääntely voi johtaa sijoittajien luottamusta rapauttaviin lieveilmiöihin.
Talousvaliokunta katsoo, että ehdotetuilla säännöksillä saavutettaneen niille asetetut, edellä kuvatut sijoittajan asemaa parantavat tavoitteet. Valiokunta kuitenkin muistuttaa, että 2. tason teknisten standardien sisällön ollessa edelleen osin täsmentymättä on ehdotetun sääntelyn tarkoituksenmukaisuus tältä osin avoinna.