Ehdotuksen tausta ja tavoitteet
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vähämerkityksisen tuen myöntäjän velvollisuudesta toimittaa tukea koskevat tiedot unionin tason keskusrekisteriin. Ehdotuksen mukaan tuen myöntäjä vastaa myös vähämerkityksistä tukea koskevien tietojen säilyttämisestä sekä tukea koskevien yksittäisten edellytysten, kuten raportointivelvoitteiden ja tuen enimmäismäärää koskevien seurantavelvoitteiden, täyttymisestä. Rekisteröintivelvoitetta aletaan soveltaa 1.1.2026 alkaen. Ehdotetun sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että vähämerkityksisten tukien myöntäminen voi Suomessa jatkua vuoden 2025 jälkeisenä aikana.
Ehdotukset perustuvat vuonna 2023 uudistettuihin vähämerkityksistä tukea koskeviin komission asetuksiin (yleinen de minimis -asetus (EU)2023/2831 ja SGEI de minimis - asetus (EU)2023/283).
Vähämerkityksisen tuen rekisteröinti- ja seurantavelvoitteesta ehdotetaan säädettäväksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain uudessa 2 b §:ssä. Lisäksi valmisteverotuslakiin, virvoitusjuomaverosta annettuun lakiin ja eräiden juomapakkausten valmisteverosta annettuun lakiin sekä lakiin verotietojen julkisuudesta ja salassapidosta tehtäisiin tarpeelliset täydennykset ja täsmennykset vähämerkityksisen tuen seurantaa ja raportointia koskevien velvollisuuksien toteuttamiseksi. Myös oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen tarkistus.
Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna ja kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:
Keskeisten ehdotusten arviointia
Vähämerkityksisellä eli de minimis -tuella tarkoitetaan yksittäiselle yritykselle myönnettävää julkista tukea, jonka kokonaismäärä ei ylitä 300 000 euroa kolmen vuoden aikana. Vastaavasti SGEI de minimis -tuella tarkoitetaan vähämerkityksistä julkista tukea, joka myönnetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklassa tarkoitettuihin yleisin taloudellisiin tarkoituksiin. Komissio on määritellyt, että näin pienet tuet eivät vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, eivätkä vääristä tai uhkaa vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Yleisestä säännöstä poiketen vähämerkityksisiä tukia ei myöskään tarvitse ilmoittaa ennakkoon komissiolle.
Aiempi vähämerkityksistä tukea koskeva EU-sääntely ei edellyttänyt vähämerkityksisten tukien ilmoittamista rekisteriin. Suomessa ei myöskään ole kansallista kaikkia Suomessa myönnettyjä vähämerkityksisiä tukia kattavaa rekisteriä, vaan yrityskohtaisten tukien enimmäismääriä on seurattu tuensaajayrityksiltä saatujen tietojen perusteella. Talousvaliokunta pitää perusteltuna ehdotusta, jonka mukaan vähämerkityksisiä tukia myöntävien tahojen on merkittävä tuet EU:n keskusrekisteriin uuden EU-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Näin Suomi kykenee täyttämään 1.1.2026 sovellettavaksi tulevat vähämerkityksisen tuen rekisteröintiä ja tukien enimmäismäärien seurantaa koskevat EU-sääntelyn mukaiset velvoitteensa. Lisäksi ehdotus tehostaa vähämerkityksisen tuen enimmäismäärien seurantaa ja tekee seurannasta aiempaa läpinäkyvämpää.
Hallituksen esityksen mukaan Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) toimii vähämerkityksistä tukea koskevien EU-asetusten edellyttämänä toimivaltaisena viranomaisena ja hoitaa unionin tason keskusrekisterin pääkäyttäjähallintoa Suomessa. Lisäksi KEHA-keskuksen tehtävänä on toimia rekisterin teknisenä tukena ja yhteyspisteenä Euroopan komission ja rekisterin suomalaisten pääkäyttäjien välillä. Sen tehtäviin ei kuitenkaan kuuluisi antaa neuvontaa tai ohjausta loppukäyttäjille. Valtionhallinnossa neuvontaa antaa ensisijaisesti kutakin tukiviranomaista ohjaava taho. Muiden julkisten toimijoiden, kuten kuntien ja hyvinvointialueiden sekä niiden yhtymien tulee järjestää neuvontansa itse. Valiokunta pitää ehdotusta perusteltuna erityisesti ottaen huomioon ehdotetun sääntelyn tiukka aikataulu sekä hallituksen esityksen linjaus, jonka mukaan KEHA-keskuksen uudet tehtävät hoidetaan olemassa olevien resurssien puitteissa. Samalla valiokunta kiinnittää huomiota asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan KEHA-keskus tarvitsisi tehtävän hoitamista varten kahden henkilötyövuoden lisäresurssin.
Tukien rekisteröintiin liittyvät velvollisuudet tulevat lisäämään tuen myöntäjien hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Vähämerkityksisiä tukia myönnetään Suomessa laajasti julkishallinnon eri tasoilla. Hallituksen esityksen mukaan yksittäisiä tukipäätöksiä tehdään vuosittain kymmeniä tuhansia. Esimerkiksi useat Business Finlandin, Finnveran, ELY-keskusten ja kuntien myöntämät avustukset, investointituet, lainat ja takaukset myönnetään vähämerkityksisenä tukena.
Valiokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa kiinnitetään huomiota erityisesti kunnille aiheutuvaan hallinnolliseen taakkaan ja kustannuksiin sekä todetaan, että vähämerkityksinen tuki on kuntien yleisin tapa myöntää tukea taloudelliseen toimintaan. Kuntien vähämerkityksistä tukea koskevat päätökset ovat entisestään lisääntyneet vuoden 2025 alussa voimaan tulleen TE-uudistuksen seurauksena, koska muun muassa starttirahojen ja palkkatuen myöntäminen siirtyi kuntien tehtäväksi. Asiantuntijalausunnossa korostetaan rekisterin helppokäyttöisyyden, selkeän ja mahdollisimman yksinkertaisen raportoinnin sekä lähellä tukiviranomaista toteutettavan ohjauksen ja neuvonnan merkitystä tuen myöntäjien hallinnollisen taakan ja kustannusten hillitsemiseksi. Lisäksi pidetään tärkeänä, että EU:n keskusrekisterissä olisi tekninen rajapinta (ns. API-rajapinta), jonka kautta tukiviranomaiset voisivat tallentaa sinne tietoja automaattisesti omista rekistereistään. Talousvaliokunta toteaa, että jatkossa EU:n keskusrekisteriä sekä sen kansalliseen hyödyntämiseen liittyviä ominaisuuksia tulisi pyrkiä kehittämään selkeämmiksi ja helppokäyttöisemmiksi niin, että tukiviranomaisille asetuksen mukaisista velvoitteista aiheutuva hallinnollinen taakka ja kustannukset olisivat mahdollisimman vähäiset.
Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä ja sen viivytyksetöntä voimaan saattamista välttämättömänä, jotta vähämerkityksisten tukien myöntäminen voi jatkua keskeytyksettä vuoden 2025 jälkeen. Tällä on keskeinen merkitys yritystoiminnan ennustettavuuden ja sujuvan toiminnan näkökulmasta. Lisäksi EU:n laajuinen rekisteröintivaatimus tehostaa vähämerkityksisten tukien kasautumisen valvontaa sekä ehkäisee tukien väärinkäytöstä aiheutuvia kilpailun vääristymiä ja haitallisia vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan.