Ehdotuksen tausta ja lähtökohdat
Hallituksen esityksen tavoitteena on noudattaa kaasun toimitusvarmuuden turvaamista koskevia toimenpiteitä koskevassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1938 asetettuja velvollisuuksia. Kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklassa vahvistetaan puitteet niin sanotun yhteisvastuumekanismin soveltamiselle viimesijaisena keinona vakavissa kaasun toimitushäiriötilanteissa. Kaasun toimitusvarmuusasetuksen mukaisesti toisiinsa suoraan maakaasuputkella liitettyjen jäsenvaltioiden on sovittava keskenään tekniset, oikeudelliset ja rahoitukseen liittyvät järjestelyt, jotka on kuvattava niiden hätäsuunnitelmissa.
Suomen ja Viron maakaasuverkot yhdistävä Balticconnector-maakaasuputki otettiin käyttöön 1.1.2020. Kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklasta seuraava velvoite yhteisvastuusopimuksen tekemiseksi Viron kanssa on siten koskenut Suomea 1.1.2020 alkaen. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomi on jo 15.5.2020 vastaanottanut Euroopan komissiolta virallisen huomautuksen, jossa on katsottu, ettei Suomi ole noudattanut asetuksen mukaista velvollisuutta tehdä yhteisvastuusopimus.
Suomi on laatinut kaasun toimitusvarmuutta koskevan hätäsuunnitelman lokakuussa 2019. Sitä on päivitetty lokakuussa 2020 sekä sen liitettä toimitusvarmuuden osalta lokakuussa 2022. Suomen ja Viron välinen yhteisvastuusopimus kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi allekirjoitettiin Viron puolesta 4.4.2022 ja Suomen puolesta 25.4.2022.
Talousvaliokunta pitää hallituksen esitystä perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa siinä tarkoitetun sopimuksen ja hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomina.
Keskeisten ehdotusten arviointia
Kaasun toimitusvarmuusasetuksen tavoitteena on yhteisvastuun hengessä toteutettava alueellinen yhteistyö, jossa ovat mukana sekä viranomaiset että maakaasualan yritykset. Yhteisvastuun katsotaan kaasun toimitusvarmuusasetuksessa olevan viimeinen mahdollinen keino, johon turvaudutaan ainoastaan hätätilanteessa ja vain rajoitetuin ehdoin.
Suomen ja Viron välisen sopimuksen tarkoituksena on noudattaa kaasun toimitusvarmuusasetuksen asettamia velvollisuuksia: sopimuksessa määrätään teknisistä, oikeudellisista ja rahoitukseen liittyvistä järjestelyistä asetuksessa tarkoitetun yhteisvastuumekanismin soveltamiseksi. Sopimuksen mukaisilla toimenpiteillä pyritään lieventämään vakavan hätätilanteen vaikutuksia ja turvaamaan kaasunsaanti suojatuille asiakkaille yhteisvastuumekanismin nojalla.
Suomessa suojattujen asiakkaiden piiriä on laajennettu kotitalousasiakkaiden lisäksi elintarviketeollisuuden toimijoihin sekä terveydenhuoltoon, keskeiseen sosiaalihuoltoon, hätätilanteeseen, turvallisuuteen, koulutukseen tai julkishallintoon liittyviin palveluihin vastikään hyväksytyllä maakaasumarkkinalain muutoksella (HE 232/2022 vp — EV 236/2022 vp). Talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella maakaasumarkkinalakiin tehdyt muutokset selkeyttävät varautumista mahdollisiin hätätilanteisiin ja yhdenmukaistavat määritelmiä Suomen ja Viron välillä. Nyt käsiteltävä sopimus täydentää tätä kokonaisuutta.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että yhteisvastuusopimuksen mukaisiin yhteisvastuutoimenpiteisiin kuuluu myös kaasun toimitus kaasujärjestelmään nesteytetyn maakaasun terminaalista. Nykyisessä tilanteessa Suomella on käytössään suuren kokoluokan kelluva LNG-terminaali Inkoossa ja pienempi kaasujärjestelmään liitetty LNG-terminaali Haminassa. Talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella tällä voi olla merkitystä yhteisvastuusopimuksen kannalta vakavissa kaasun toimitushäiriötilanteissa, mikäli Viro pyytää Suomelta yhteisvastuutoimenpiteen soveltamista.
Nyt tarkasteltavan sopimuksen mukainen yhteisvastuupyyntö on tarpeen vain silloin, kun pyynnön esittäneen osapuolen markkinat eivät enää pysty turvaamaan suojattujen asiakkaiden kaasunsaantia. Kaiken kaikkiaan suojattujen asiakkaiden kaasun kulutus Suomessa on verrattain vähäistä. Talousvaliokunta pitää keskeisenä, että myös vakavat kaasun toimitushäiriötilanteet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti markkinapohjaisten toimenpiteiden avulla.