Ehdotuksen tausta ja lähtökohdat
Ehdotettu sääntely muodostaa jatkon aiemmille covid-19-pandemiaan liittyville tukitoimille, joilla on pyritty helpottamaan yritysten tilannetta vuoden 2020 keväästä alkaen. Yksi keskeisistä tuki-instrumenteista on yritysten kustannustuki, jonka kolmas hakukierros nyt ehdotetulla sääntelyllä on tarkoitus mahdollistaa. Viruspandemian ja sen aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien pitkittyessä on edelleen arvioitu olevan tarve kustannustuen kaltaiselle yleiselle ja määräaikaiselle tuelle, joka kohdistuu yritysten vaikeasti sopeutettavien kulujen korvaamiseen.
Ehdotukseen liittyy hallituksen esitys HE 37/2021 vp, joka on aikataulullisista syistä annettu erillisenä, hallituksen esitystä HE 27/2021 vp täydentävänä hallituksen esityksenä. Tässä täydennetään alkuperäistä hallituksen esitystä säännöksillä, jotka koskevat covid-19-pandemiaan liittyvien toimitilojen sulkemisesta aiheuttavien menetysten kohtuullista korvaamista yrityksille.
Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä lähtökohdiltaan perusteltuna ja puoltaa hallituksen esityksiin sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä yhdistettyinä seuraavin perusteluin ja yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyin muutoksin.
Toimintaympäristön kehitys
Yritysten toimintaedellytykset ovat vallitsevan pandemian vuoksi heikentyneet voimakkaasti ja pitkäkestoisesti. Tähän ovat vaikuttaneet sekä rajoitus- ja suositustoimenpiteet että kulutuskäyttäytymisen muutokset. Useilla toimialoilla yritysten liikevaihto on romahtanut. Samalla yritysten on myynnin laskusta huolimatta huolehdittava jatkuvaluonteisista velvoitteistaan, kuten tilavuokristaan ja henkilöstökuluistaan. Erityisesti tätä ongelmaa pyritään helpottaamaan kustannustukijärjestelmällä.
Vallitseva pandemia ja siihen liittyvien rajoitustoimien kokonaisuus on ollut myös yritystoiminnan suunnittelun näkökulmasta uudenlainen ja vaikeasti ennakoitava kriisi. Tällaisessa tilanteessa uhkana on aineellisen ja aineettoman pääoman tuhoutuminen esimerkiksi konkurssien, työttömyyden ja alihankintaketjujen katkeamisen myötä. Tämä tuotantokapasiteetin vaurioituminen voi pahimmillaan merkitä pitkäkestoista markkinoiden toimivuuden ja kuluttajien hyvinvoinnin heikkenemistä.
Vaikka epidemiatilanne on edelleen vaikea, toimintaympäristö on sekä yritysten että niitä koskevien tukijärjestelmien arvioinnin kannalta osin muuttunut viimekeväisestä. Yrityksillä on ainakin jossain määrin ollut mahdollisuus suunnata ja sopeuttaa toimintaansa muuttunutta markkinatilannetta ja kulutuskysyntää vastaavaksi. Myös näkymä kriisin oletettuun kestoon ja vaikutuksiin on aiempaa tarkempi. Samalla tukijärjestelmistä saadut kokemukset mahdollistavat niiden kohdentamisen ja toimivuuden varmistamisen viimekeväistä paremmin. Monien yritysten tilanne on kuitenkin epidemian pitkittymisen vuoksi vielä aiempaa vaikeampi. Tilannekuvan hahmottaminen on yritysten näkökulmasta edelleen vaikeaa sekä epidemian että tarvittavien rajoitus- ja sulkutoimien vaikean ennakoitavuuden vuoksi.
Ehdotettujen tukijärjestelmien arviointia
Hallituksen esityksessä HE 27/2021 vp ja sitä täydentävässä hallituksen esityksessä HE 37/2021 vp on kyse kahdesta erityyppisestä korvauksesta. Soveltamisalaltaan yleiseen, yritysten määräaikaseen kustannustukijärjestelmään kohdistuvat muutosehdotukset sisältyvät hallituksen esitykseen HE 27/2021 vp, ja toimitilojen sulkemisesta maksettavaan erityiseen korvaukseen liittyvät muuotokset täydentävään hallituksen esitykseen HE 37/2021 vp. Talousvaliokunta on arvioinut sekä kustannustukijärjestelmää ja ravitsemisliikkeiden sulkemiseen liittyvien tukijärjestelmien oikeutusta, kohdentumista ja vaikutuksia aiemmissa asiaa koskevissa mietinnöissään (TaVM 11/2020 vp — HE 67/2020 vp, TaVM 14/2020 vp —HE 91/2020 vp, TaVM 33/2020 vp — HE 205/2020 vp, TaVM 36/2020 vp — HE 238/2020 vp), TaVM 4/2021 vp — HE 22/2021 vp). Valiokunta on arvioinut tukijärjestelmiin liittyviä kysymyksiä myös erityisesti rajoitustoimiin liittyvissä tartuntatautilakia koskevissa lausunnoissaan (TaVL 30/2020 vp — HE 245/2020 vp, TaVL 2/2021 — HE 6/2021 vp). Nämä arviot muodostavat taustan myös nyt käsiteltävien ehdotusten tarkastelulle.
Kustannustukijärjestelmä (HE 27/2021 vp).
Yritysten määräaikainen kustannustuki on luonteeltaan takautuva tukijärjestelmä. Nyt esitetty sääntely kohdistuisi ajanjaksolle 1.11.2020 — 28.2.2021. Tuen hakukausi alkaisi huhtikuussa lain voimaantulon jälkeen ja päättyisi 23.6.2021. Tuki olisi perusajatukseltaan samankaltainen kuin kahdella aiemmalla hakukierroksella, mutta sääntelyn toimivuutta ja osuvuutta on pyritty parantamaan saatujen kokemusten perusteella. Tuki on tarkoitettu yrityksille, joilla on vaikeasti sopeutettavia tukikauteen kohdistuvia palkka- tai muita kuluja. Esityksessä on ehdotettu tarkennettaviksi kustannustuen myöntämisen kriteerejä, tuettavaksi hyväksyttyjä kuluja sekä tukikautta ja liikevaihdon vertailukautta koskevia säännöksiä.
Talousvaliokunta on aiemmin tukijärjestelmiä arvioidessaan toisaalta korostanut tukijärjestelmien tarvetta poikkeuksellisessa tilanteessa mutta toisaalta tuonut esille myös tarpeen suhtautua pidättyvästi ennalta asetettuihin tukijärjestelmiin, koska ne voivat myös epätoivottavalla tavalla ohjata yritysten valintoja ja toimintaa. Kustannustuki takautuvana tukijärjestelmänä on tältä kannalta ennakkollisia tukijärjestelmiä ongelmattomampi tapa tukea yritysten toimintaa. Kuitenkin myös se — etenkin kun nyt käsiteltävä ehdotus koskee jo kolmannen tukikierroksen mahdollistamista — voi synnyttää odotuksia järjestelmän jatkumisesta yhä uusilla tukikausilla ja aiheuttaa kielteisiä kannustinvaikutuksia. Näkymän siirtyessä kohti kriisin jälkeistä aikaa painopisteen siirtyminen vastikkeettomasta tuesta kohti vastikkeellisia tukia olisi perustelua.
Myös ehdotuksen perusteluissa on tunnistettu yritystukien yleiset kilpailua ja markkinoiden toimivuutta vääristävät vaikutukset. Erityisesti kustannustukijärjestelmän kaltaisilla tuilla on säilyttävä luonne: ne voivat yleisesti ylläpitää olemassa olevaa elinkeinorakennetta ja kohdistua sellaisiin yrityksiin, joiden liikevaihto on pienentynyt joko koronaepidemian vuoksi tai siitä riippumatta. Tuet voivat siten myös hidastaa elinkeinorakenteen uusiutumista ja ylläpitää sellaista elinkeinotoimintaa, joka ei ole elinkelpoista pandemian jälkeisessä ajassa. Sitä vastoin talouden uudistumisen kannalta keskeiset uudet ja nuoret yritykset voivat helposti jäädä kokonaan ilman tukea. Tämä liittyy sekä startup-sektoriin että osaltaan myös jäljempänä tarkasteltuun tiettyjen toimialojen, kuten tapahtumateollisuuden, vaikeaan tilanteeseen. Nyt esitetyillä muutoksilla pyritään kuitenkin helpottamaan uusien yrityksien asemaa siten, että asetuksella säädetyillä toimialoilla toimiville, 1.1.2020 tai sen jälkeen perustetuille yrityksille voitaisiin myöntää tukea toimialan keskimääräisen liikevaihdon muutoksen perusteella. Tällä pyritään vastaamaan tilanteisiin, joissa yritykset eivät ole voineet osoittaa liikevaihdossaan tapahtunutta muutosta pandemia-ajan ja normaaliajan välillä ja ovat siten jääneet aiempien tukikierrosten ulkopuolelle.
Kilpailun toimivuuden näkökulmasta myönteistä kustannustukijärjestelmässä on sen vaikutuksen kohdistuminen erityisesti pk-sektoriin ja työllisyyden tukemiseen. Samoin tukijärjestelmän teknisestä toimivuudesta, tehokkuudesta ja nopeudesta saadut kokemukset ovat myönteisiä. Esitetyn tuen ylärajan — 1 000 000 euroa yritystä ja tukikautta kohti — on tarkoitus pienentää tuen kustannuksia ja ohjata tukea yrityksille, joilla ei ole mahdollisuutta rahoittaa toimintaansa rahoitus- tai sijoitusmarkkinoiden kautta. Vaikka kriisi on kohdistunut kaikenlaisiin yrityksiin, pienten yritysten ja yksinyrittäjien tilanne on erityisen vaikea; on arvioitu että kriisi voi osaltaan edistää myös markkinoiden keskittymistä ja siten heikentää kilpailumekanisin toimivuutta. Myös EU:n valtiontukisäännöt määrittävät tuen edellytysten määrää ja kohdentumista.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty kriittisiä arvioita tuen ehtona olevasta liikevaihdon laskun 30 prosentin rajasta. Rajaa on pidetty liian korkeana, ja sitä on esitetty laskettavaksi esimerkiksi 20 prosenttiin. Kustannustuen perusajatuksena on kuitenkin ollut kohdistaa tukea niihin yrityksiin, joiden liikevaihto on eniten pudonnut pandemian vuoksi. Laskuprosentin muuttamisella olisi merkittävä kustannusvaikutus, ja lisäksi kustannustuen aiemmilla kausilla ja yksinyrittäjätuessa on käytetty samaa laskuprosenttia. Sääntely on tältä osin linjassa myös EU:n valtiontukipuitteessa, vaikkakin toisessa tukiohjelmassa, käytetyn laskuprosentin kanssa. Talousvaliokunta pitää ehdotusta liikevaihdon laskuprosentin säilyttämisestä ennallaan tässä vaiheessa perusteltuna.
Talousvaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota erityisesti sellaisten yhdistysten ja säätiöiden toimintaan, jotka kustannustukilaissa katsotaan yrityksiksi EU:n valtiontukisääntelyn mukaisesti siltä osin kuin ne harjoittavat taloudellista toimintaa. Tällaisten yritysten, jotka harjoittavat sekä taloudellista että ei-taloudellista toimintaa, tulee voida ilmoittaa palkoistaan vain se osuus, joka kohdistuu vain taloudelliseen toimintaan, koska tukea voidaan myöntää vain näiltä osin. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan näin on menetelty jo aiemmin, ja tätä voidaan täsmentää tukea koskevissa hakuohjeissa.
Talousvaliokunta pitää perusteltuna hallituksen esityksen lähtökohtaa kohdistaa tukea yritysten vaikeasti sopeutettavien kulujen korvaamiseen siten, että tuki kohdistuisi pandemiasta eniten kärsineille toimialoille ja yrityksille. Nyt ehdotetussa sääntelyssä on lisäksi pyritty vastaamaan tarpeeseen muuttaa sääntelyä sen soveltamisesta ensimmäisellä ja toisella hakukierroksella kertyneiden kokemusten perusteella vastaamaan entistä paremmin erityisesti pienten yritysten ja yk- sinyrittäjien tarpeita. Tuen toimeenpanon kannalta keskeistä on tuen helppokäyttöisyys ja päätöksenteon nopeus.
Talousvaliokunta pitää toimivana tukijärjestelmän perusajatusta, jossa tukea kohdistetaan ensinnäkin toimialalistan mukaisesti niille toimialoille, joiden liikevaihto on pandemian vuoksi vähintään 10 prosenttia vertailukautta pienempi. Valiokunta korostaa lisäksi, että tuen tulee olla käytännössä helposti haettavissa myös niille yrityksille, jotka eivät kuulu näihin toimialoihin mutta joiden liikevaihto on laskenut erityisen painavista pandemiaan liittyvistä syistä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hakuprosessi on ollut näiden yritysten osalta kuormittava ja voinut asettaa yrityksiä eriarvoiseen asemaan riippuen hakijan kyvystä perustella liikevaihtonsa laskun syitä. Valiokunta pitää tärkeänä selkeyttää ja yksinkertaistaa hakumenettelyä ja pitää kannatettavana kolmannelle tukikaudelle suunniteltua helppokäyttöisempää järjestelmää, jossa yrittäjät voisivat lähtökohtaisesti suoraan valita hakemuksen luettelosta tilannettaan vastaavan syyn ilman erillistä laajempaa kirjallista perustelua. Talousvaliokunta korostaa lisäksi hakemusprosessia koskevan ohjauksen ja neuvonnan tarvetta.
Talousvaliokunta korostaa yritysten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta myös erilaisten yritysmuotojen ja eri kokoisten yritysten sisällyttämistä tukijärjestelmien piiriin. Nyt ehdotettu kustannustuki ottaa aiempaa paremmin huomioon myös yksinyrittäjien tilanteen, koska minimimääräistä 2 000 euron tukea maksettaisiin jatkossa myös tilanteissa, joissa tuen 5 §:n 2 momentin mukaisesti laskettu määrä olisi 2 000:ta euroa pienempi. Aiemmilla kustannustuen hakukierroksilla on havaittu, että pääsyy tuen hylkäämiseen on ollut tuen jääminen alle 2000 euron alarajan eikä pääosa yksinyrittäjistä ole saanut tukea toimintaansa kevään 2020 yksinyrittäjätuen jälkeen. Yksinyrittäjätuen sisällyttäminen osaksi kustannustukijärjestelmää mahdollistaa toisaalta myös yli 2 000 euron suuruiset tuet toisin kuin aiempi, kiinteämääräinen yksinyrittäjätuki. Tuen aiempaa parempaa kohdistumista pieniin ja yksinyrittäjiin varmistaa osaltaan toiminimiyrittäjän lisäksi myös henkilöyhtiön vastuullisen yhtiömiehen palkkakulujen huomioon ottaminen.
Sulkemiskorvaus (HE 37/2021 vp).
Täydentävässä hallituksen esityksessä ehdotettu toimitilojen sulkemisesta maksettava korvaus olisi perusteiltaan ja ajalliselta ulottuvuudeltaan erilainen tukijärjestelmä: se kohdistuisi ajanjaksoon, jona toimitilat olisi lain tai lain nojalla annetun viranomaismääräyksen johdosta pidettävä suljettuina. Käytännössä tarve erilliselle sulkemiskorvaukselle liittyy tällä hetkellä erityisesti voimassa olevaan ravitsemisliikkeiden väliaikaista sulkemista koskevaan lainsäädäntöön ja tartuntatautilain 58 g §:n perusteella suljettaviin tiloihin.
Taustana ehdotetulle sääntelylle ovat myös perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan kannannotot rajoitustoimia koskevan lainsäädäännön yhteydessä (ks. esim. PeVL 44/2020 vp - HE 245/2020 vp). Eduskunta edellytti tartuntatautilain väliaikaista muuttamista koskevaan vastaukseen EV 3/2021 vp sisältyvässä lausumassaan, että asiakastilojen sulkemisen aiheuttamia taloudellisia menetyksiä korvataan elinkeinonharjoittajille yleisen kustannustuen kautta tai erillisenä korvauksena, jos 14 vuorokautta kestänyttä sulkemista on jouduttu jatkamaan. Nyt ehdotettu sääntely koskisi lisäksi vain pieniä mikroyrityksiä, joissa on enintään 49 työntekijää. Tämän rajauksen taustalla on EU:n valtiontukisääntely; suurempia yrityksiä koskevan tuen valmistelu onvireillä mutta odottaa komission hyväksyntää.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty osin eriäviä käsityksiä ehdotetun tuen riittävyydestä, kattavuudesta ja säännösten sovellettavuudesta. Sulkemiskorvaus olisi laskennallinen korvaus, jota maksettaisiin sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osalta. Laskennan perusteena käytettäisiin vertailukauden, vuoden 2021 helmikuun, palkka- ja muita kuluja, jotka on määritelty ehdotetun 5 a §:n 2 momentissa.
Sulkemiskorvauksen osalta ongelmallisena on pidetty tuen rajaamista kestoltaan vain vähintään 15 vuorokautta kestäviin sulkemisjaksoihin. Tältä osin talousvaliokunta toteaa, että ehdotettu sääntely on sinänsä linjassa tartuntatautilain sääntelyn kanssa ja vastaa eduskunnan vastauksessaan EV 3/2021 vp edellyttämää. Valiokunta pitää kuitenkin perusteltuna poistaa korvauksen maksamisen edellytyksenä oleva 15 vuorokauden raja, jotta myös mahdolliset lyhyemmät sulkujaksot tulisivat korvauksen piiriin. Tämä edistäisi yritysten yhdenvertaista kohtelua ja voisi tehostaa tukeen sisältyvän palkkakustannusten korvaamisen työllisyyshyötyä. Tukiehdon täyttyminen myös lyhyemmissä sulkemisjaksoissa voisi helpottaa myös yritystoiminnan suunnittelua, työntekijöiden pitämistä töissä ja toiminnan jatkamista siltä osin kuin rajoitukset sen mahdollistavat. Sulkemisen yhteiskuntataloudelliset kustannukset tulee näin toimittaessa otetuiksi huomioon myös sulkemispäätöstä tehtäessä.
Ehdotettu sulkemiskorvaus kohdistuisi siihen liiketoiminnan osuuteen, joka on sulkemisen kohteena. Talousvaliokunta pitää rajausta perusteltuna ylikompensaation estämiseksi, mutta kiinnittää huomiota siihen, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan erottelu muusta liiketoiminnasta ja esimerkiksi ulosmyynnistä voi olla ongelmallista. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että korvauksen maksatuksen perusteena on yrityksen ilmoitus, joka tietyissä tilanteissa jouduttaneen tekemään arvioperusteisena. Kyseessä olisi tällöin yrityksen perusteltu arvio toimintojen keskinäisestä suhteesta. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, ettei ulosmyynnin kasvu sulkemiskauden aikana vähentäisi sulkemiskorvauksen määrää.
Tuen kohdistuminen eri toimialoille ja yrityksille
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty osin kriittisiä arvioita tähänastisten ja nyt ehdotettujen tuki-instrumenttien kattavuudesta ja osuvuudesta eri toimialojen ja yritystoiminnan muotojen kannalta. Jo edellä todettu yleisen kustannustuen takautuva ja yritystoiminnan säilyttävä luonne herättää kysymyksiä talouden rakenteiden uusiutumisen kannalta. Pandemia vaikeuttaa yhtä lailla sellaisten startup-tyyppisten kasvuyritysten toimintaa, joilla ei vielä vuosina 2019 ja 2020 ole ollut vertailukelpoista liikevaihtoa. Tätä pyritään osaltaan helpottaamaan edellä tarkastelluilla muutoksilla.
Ehdotetun sulkemiskorvauksen osalta talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että tuki kohdistuu varsin kapeasti ja muodollisesti vain sellaisiin yrityksiin, joiden toimitilat on tartuntatautilain (1227/2016) 58 g §:n tai majoitus- ja ravintolatoiminnasta annetun lain (308/2006) 3 a §:n nojalla pidettävä suljettuina. Tätä voidaan pitää yritysten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta ongelmallisena, koska liiketoiminta on voimassa olevien sulku- ja rajoitustoimien vuoksi estynyt myös monilla muilla toimialoilla tavalla, jonka tosiasialliset vaikutukset rinnastuvat toimitilojen sulkemiseen tai ravintolatoiminnan rajoituksiin. Myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt tartuntatautilakia koskevassa lausunnossaan (PeVL 9/2021 vp — HE 32/2021 vp) huomiota tarpeeseen toteuttaa kompensaatiota toimialaneutraalisti. Myös toimialojen sisäisesti tietyt toiminnan luonteeseen tai kokoon liittyvät rajaukset voivat aiheuttaa väliinputoamistilanteita korvausjärjestelmissä: talousvaliokunta kiinnittää tältä osin huomiota myös henkilöstö- ja opiskelijaravintolatoiminnan vaikeutumiseen. Talousvaliokunta toistaa tässä aiemmassa mietinnössään (TaVM 4/2021 vp) esittämänsä huomion, että niiden osin laajemmalle yleisölle avoimien henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden, joiden liiketoimintaedellytykset ovat käytännössä rajoitustoimien myötä käytännössä romahtaneet, tulisi olla kompensaation piirissä. Valiokunta teki ravitsemistoimialan erilaisten toimijoiden tasapuolisesta kohtelusta myös lausumaehdotuksen, jonka eduskunta on hyväksynyt.
Talousvaliokunta kiinnittää erityistä huomiota tapahtumateollisuuden, kulttuurialojen ja freelancer-kentän vaikeaan tilanteeseen. Sekä epidemiatilanteen että rajoitustoimien vaikean ennakoitavuuden vuoksi alojen liiketoiminta on estynyt pitkäkestoisesti. Monin osin yritysten toiminta on estynyt kokonaisuudessaan. Kustannustukijärjestelmän ajatus perustuu yritysten vaikeasti sopeutettavien kulujen korvaamiseen. Tämän tyyppinen tuki onnistuu vain osin tavoittamaan tapahtumateollisuuden kaltaiset toimialat. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota alojen merkittävään kasvupotentiaaliin ja työllistävään vaikutukseen ja pitää tärkeänä valmistella pikaisesti erillistä toimialan erityispiirteet huomioon ottavaa tukijärjestelmää esimerkiksi ns. tapahtumatakuun muodossa. Tukijärjestelmässä on huomioitava myös kohtuulliset korvaukset niin taiteellista työtä tekeville freelancereille kuin tapahtuma-alan muillekin freelancereille. Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta osa taiteellista työtä tekevistä freelancereistä on saanut tukea. Samalla valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota myös eri tukijärjestelmien mahdollisiin päällekkäisyyksiin, jotka liittyvät osin tapahtuma-alan vaikeaan määriteltävyyteen.
Talousvaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että sekä kustannustuen että nyt ehdotetun sulkemiskorvauksen vaikutukset kohdistuisivat lähinnä pk-yrityksiin. Kustannustuen osalta tähän vaikuttaa tukeen ehdotettu 1 000 000 euron yläraja sekä Euroopan komission hyväksymän tilapäisen puitetukiohjelman 1 800 000 euron suuruinen, saman tukiohjelman puitteissa yhdelle yritykselle myönnettyjen tukien enimmäismäärä. Sulkemiskorvauksen soveltamisala taas on rajattu valtiontukisääntöjen vuoksi enintään 49 henkeä työllistäviin mikroyrityksiin. Talousvaliokunta korostaa, että molempien tukimuotojen osalta suurempien yritysten tukea tullaan tarkastelemaan tästä esityksestä erillisenä kysymyksenä.
Jatkotoimet
Talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella on todennäköistä, ettei voimassa olevia yritystoiminaan kohdistuvia rajoituksia voida lyhyellä aikavälillä, maalis—huhtikuussa, merkittävästi keventää ilman riskiä epidemian uudesta leviämisestä. Tilannetta voidaan pitää viime vuoden kevättä vaikeampana erityisesti aiempaa nopeammin leviävän virusmuunnoksen vuoksi, ja rajoitustoimia tarvittaneen myös jatkossa.
Ehdotuksen käsittelyn aikana ilmennyt, ettei 28.3. asti jatkuvan sulkutilan kestoa ole voitu esimerkiksi ravitsemisliiketoiminnan sääntelyn osalta pitää riittävänä tartuntamäärien alentamisen kannalta. Hallitus on antanut tästä syystä uutta sulkemisjaksoa koskevan esityksen (HE 38/2021 vp), jota talousvaliokunta arvioi erikseen. Talousvaliokunta katsoo kuitenkin, että tähän liittyvien taloudellisten menetysten korvaamisen tarvetta tulee arvioida samoista lähtökohdista kuin nyt käsiteltävän sulkujakson osalta. Nyt ehdotettu sääntely mahdollistaa tuen maksamisen myös tulevien sulkemiskausien osalta. Tähän liittyy myös kysymys eri tukijärjestelmien yhteensovittamisesta ja siitä, millä tavoin esimerkiksi sulkemiskorvaus otetaan huomioon tulevassa kustannustukea koskevassa järjestelmässä.
Tässä vaiheessa on yhä epävarmaa, kuinka laajat yritystoiminnan rajoitukset ja niihin liittyvät tuki- ja korvausjärjestelmät ovat lähikuukausina tarpeen. Talousvaliokunnan edellä ja aiemmin tukijärjestelmien arvioinnin yhteydessä esittämät arviot järjestelmien toimivuudesta, kohdistamisesta ja vaikutuksista koskevat myös mahdollisia tulevia, osin jo valmisteilla olevia tukitoimia. Talousvaliokunta korostaa tukijärjestelmien kokonaisvaltaisen arvioinnin tarvetta ja kilpailuneutraliteetin, tukien kattavuuden ja yritysten yhdenvertaisen kohtelun varmistamista tulevissa tukijärjestelmissä.