Hallituksen esityksessä ehdotetaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamista siten, että työnantajalle ja muille rikostaustan selvittämisvelvollisille tahoille annettaisiin oikeus selvittää työnhakijoiden ja muiden rikostaustan selvittämismenettelyn piiriin kuuluvien henkilöiden rikostaustaa myös enintään kolme kuukautta kestävissä palvelussuhteissa ja muissa työntekotilanteissa.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pyysi lakivaliokunnalta lausuntoa rikosrekisteriotteen nähtäväksi pyytämisen harkinnanvaraisuudesta eli siitä, tulisiko rikostaustan selvittämiseen olla oikeuden sijasta velvollisuus myös tällaisissa lyhytkestoisissa työntekotilanteissa. Lakivaliokunta ehdotti eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jossa edellytetään, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti selvittämään ja arvioimaan kokonaisvaltaisesti lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseen liittyvää lainsäädäntöä ja sen uudistamistarpeita, erityisesti mahdollisuuksia laajentaa rikostaustan selvittämisvelvollisuutta ja nopeuttaa rikosrekisteriotteen saamista, sekä tarvittaessa valmistelemaan asiaa koskevat lainsäädäntöehdotukset.  

Alaikäisten henkilökohtaisen koskemattomuuden suojelu ja heidän turvallisuutensa edistäminen on perussuomalaisille tärkeää. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä painottaa mietinnön kohdan (5) mukaisia lakivaliokunnan lausunnon seikkoja ja pitää ehdotusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi pyytämisen harkinnanvaraisuudesta riittämättömänä. Lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostaustan selvittämiseen tulisi kaikissa tilanteissa olla lakiin perustuva velvollisuus palvelussuhteen tai muun työntekotilanteen kestosta riippumatta, koska jo velvollisuuden olemassaolo saisi aikaan sen, etteivät lapsiin kohdistuneisiin rikoksiin syyllistyneet hae tehtäviin, joihin pyrkivien rikostaustat selvitetään. 

Saadun selvityksen mukaan rikostaustan omaavia henkilöitä pyrkii työskentelemään lasten pariin. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittääkin huomiota siihen, että hallituksen esityksessä lakimuutoksen vaikutusten arviointi perustuu pääasiallisesti arviointiin työnantajille ja Oikeusrekisterikeskukselle aiheutuvista vaikutuksista. Lapsiasiavaltuutettu on valiokunnalle antamassaan asiantuntijalausunnossa kiinnittänyt huomiota siihen, ettei sääntelyvaihtoehtoja ole arvioitu lainkaan lapsen oikeuksien kannalta. Vaikutusarviointia ei olekaan tehty esimerkiksi siitä näkökulmasta, missä määrin lasten kaltoinkohtelua olisi mahdollista estää, jos rikosrekisteriote pyydettäisiin poikkeuksetta myös lyhytaikaisissa tehtävissä. Tätä on pidettävä merkittävänä puutteena ottaen huomioon, että kaikissa lapsia koskevissa toimissa olisi ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. 

Oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja koskemattomuuteen on turvattu kaikille sekä perustuslaissa että useissa ihmisoikeussopimuksissa. Nämä säädökset ja sopimukset suojaavat myös lapsia. Myös kansallisen lapsistrategian linjausten mukaan jokaisella lapsella on ehdoton oikeus elämään ja suojeluun kaikilta väkivallan muodoilta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että juuri tämän kaltaiset esitykset ovat niitä, joissa lapsivaikutusten arvioinnin tekeminen olisi kaikkein tärkeintä, ja pitää valitettavana ja merkittävänä puutteena, että hallitus on jättänyt arvioinnin laatimatta. 

Lapsen oikeus erityiseen suojeluun on yksi lapsioikeuden keskeisistä periaatteista. Lapsen suojeluperiaate on kirjattu muun muassa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Viimeksi mainittu sopimus velvoittaa sopimusvaltioita ryhtymään kaikkiin asianmukaisiin toimiin suojellakseen lapsia kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä, mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö, silloin kun hän on vanhempansa, muun laillisen huoltajansa tai kenen tahansa muun hoidossa.  

Niin kutsutun Lanzarote-sopimuksen sopijapuolena Suomi on puolestaan sitoutunut muun muassa lainsäädännön keinoin varmistamaan, ettei henkilöitä, jotka pyrkivät ammatteihin, joiden harjoittamiseen liittyy säännöllistä yhteydenpitoa lapsiin, ole tuomittu lasten seksuaalisesta riistosta tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Sopimusta valvova Lanzarote-komitea on painottanut pakollisen seulonnan toteuttamista niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla rekrytoinnin yhteydessä. Huomattava on, että komitean arviointiraportissa vuodelta 2019 on nimenomaisesti todettu, ettei Suomen lainsäädäntö täytä sopimuksen vaatimuksia, kun rikosrekisteriotetta ei vaadita henkilöltä, jonka palvelussuhde kestää vuoden aikana enintään kolme kuukautta. Katsomme, ettei hallituksen nyt esittämä sääntelyratkaisu rikosrekisteriotteen nähtäväksi pyytämisen harkinnanvaraisuudesta enintään kolme kuukautta kestävissä työntekotilanteissa riitä täyttämään mainitun sopimuksen velvoitteita.  

Käytännön huolet velvoittavassa mallissa liittyvät lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan sijaisten palkkaamisen viivästymiseen lyhytaikaisissa sijaisuuksissa. Tähän liittyen on huomattava, että rikostaustan selvittämiseksi esitetyn rikosrekisteriotteen kelpoisuusaika on kuusi kuukautta. Tiettyä työtehtävää varten tilattua rikosrekisteriotetta voi siten käyttää otteen voimassaoloaikana myös toista tehtävää varten. Työvoimaa esimerkiksi päiväkoteihin ja kouluihin välittävien yritysten sijaisrekistereihin ilmoittautuneiden on siten usein mahdollista toimittaa rikosrekisteriote työnantajan nähtäväksi ilman viivettä myös silloin, kun tarve sijaisrekrytoinnille ilmenee yllättäen ja lyhyellä varoitusajalla. Niitä tapauksia varten, joissa rikosrekisteriotetta ei aikapulan vuoksi olisi saatavilla ennen työnteon aloittamista, esitämme sääntelymallia, jossa työntekijän olisi toimitettava rikosrekisteriote työnantajan nähtäväksi viipymättä sen jälkeen, kun otepyyntö on käsitelty Oikeusrekisterikeskuksessa.  

Erityisen ongelmallisena perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää sitä, että TE-toimiston vastuulla olevan, maahanmuuttaja-asiakkaille suunnattuun kotoutumiskoulutukseen osana kuuluvan käytännön harjoittelun näkökulmasta kunnat ja erityisesti varhaiskasvatuksen yksiköt ovat osoittautuneet halutuiksi työpaikoiksi, mutta kyseinen käytännön harjoittelu on kestoltaan kuitenkin niin lyhyt, ettei se oikeuta rikosrekisteriotteen nähtäväksi saamiseen, ja kotouttamispalvelun piirissä olevien henkilöiden osalta rikostaustan luotettava selvittäminen on usein muutenkin mahdotonta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, ettei tällaista harjoittelua tulisi järjestää siten, että se vaarantaa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten tai koululaisten turvallisuuden, eikä sellaisia henkilöitä, joiden rikostaustasta tai edes henkilöllisyydestä ei voida saada luotettavaa tietoa, tule laittaa sellaisiin tehtäviin, joissa he työskentelevät henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisten kanssa. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa tässä yhteydessä selvyyden vuoksi yhtyvänsä lakivaliokunnan lausumaesitykseen, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti selvittämään ja arvioimaan kokonaisvaltaisesti lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseen liittyvää lainsäädäntöä ja sen uudistamistarpeita, erityisesti mahdollisuuksia laajentaa rikostaustan selvittämisvelvollisuutta ja nopeuttaa rikosrekisteriotteen saamista, sekä tarvittaessa valmistelemaan asiaa koskevat lainsäädäntöehdotukset. On syytä arvioida rikostaustan selvittämisen mahdollisuuksia esimerkiksi työsuhteen aikana samoin kuin sitä, jääkö tällä hetkellä lain soveltamisalan ulkopuolelle ryhmiä, joiden osalta rikostaustan selvittäminen olisi perusteltua. 

Kokoomuksen valiokuntaryhmä pitää perusteltuna hallituksen esitystä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevan lain muuttamisesta. Lainsäädännön on suojeltava lasten koskemattomuutta ja turvallisuutta kaikissa tilanteissa. Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka edellyttää sopimusvaltioilta aktiivisia toimenpiteitä lasten suojelemiseksi. 

Hallituksen valitsema sääntelymalli perustuu työnantajien mahdollisuuteen pyytää rikosrekisteriote myös alle kolme kuukautta kestävissä työ- ja virkasuhteissa. Esityksessä on perusteltu vapaaehtoisuuteen perustuvaa sääntelymallia erityisesti työnantajien hallinnollisen taakan näkökulmasta. Esityksestä puuttuvat arviot siitä, miten vaihtoehtoinen sääntelymalli suojelisi alaikäisiä valittua sääntelyratkaisua paremmin. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu ilmi, että kun rikosrekisteriotteen pyytäminen jätetään työantajan harkinnan varaan, lasten oikeuksien toteutuminen jää käytännössä kiinni aikuisten toiminnasta, jonka taustalla voivat vaikuttaa hyvin moninaiset vaikuttimet.  

Työnantajan kannalta niin vastuukysymyksiä kuin työnantajan korvausvelvollisuutta harkittaessa tilanne olisi selkeämpi, jos kyseessä olisi velvollisuus, mikäli jotain tapahtuisi. Nyt jää epäselväksi se, millä kriteereillä työnantajat harkitsisivat, käyttävätkö ne oikeuttaan rikostaustan selvittämiseen vai eivät. Jos otteen pyytäminen olisi harkinnanvaraista ja työnantaja jättäisi jossain tapauksessa pyytämättä otteen ja tapahtuisi jotain, jouduttaisiin arvioimaan muun muassa sitä, onko harkintavaltaa käytetty oikein. Velvollisuus olisi toimivampi malli myös tapauksissa, joissa joudutaan punnitsemaan työnantajan mahdollista korvausvastuuta. Velvollisuus turvaisi myös työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun. Harkinnanvaraisuus voisi johtaa erilaisiin soveltamiskäytäntöihin eri kunnissa ja kaupungeissa, kun osa työnantajista käyttäisi oikeuttaan selvittää rikostausta ja osa ei.  

Saadun asiantuntijaselvityksen perusteella on käynyt ilmi, että on perusteltua säätää työnantajille velvollisuus rikostaustan selvittämiselle mahdollisuuden sijaan. Velvollisuuden säätäminen parantaisi lasten oikeuksia ja olisi tältäkin osin perusteltu ratkaisu. Hallituksen esitykseen sisältyvää lakiehdotusta on muutettava siten, että se perustuu rikosrekisteriotteen pyytämisen osalta oikeuden sijaan velvollisuuteen. Vastalauseessa ehdotetussa pykälämuutoksessa mahdollistettaisiin velvollisuudesta poikkeaminen tilapäisesti, mikäli työnantaja ei voi täyttää lakisääteistä mitoitusta. 

Kokoomuksen valiokuntaryhmä yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausumaehdotukseen, jossa eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti selvittämään ja arvioimaan kokonaisvaltaisesti lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseen liittyvää lainsäädäntöä ja sen uudistamistarpeita, erityisesti mahdollisuuksia laajentaa rikostaustan selvittämisvelvollisuutta ja nopeuttaa rikosrekisteriotteen saamista, sekä tarvittaessa valmistelemaan asiaa koskevat lainsäädäntöehdotukset.