Viimeksi julkaistu 7.11.2025 17.00

Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp HE 98/2025 vp Valtiovarainvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi (HE 98/2025 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Eduskunta-aloite

Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavan aloitteen: 

Lakialoite
 LA 27/2023 vp  
Jussi Saramo vas ym. 
 
Lakialoite laeiksi tuloverolain ja ennakkoperintälain 13 §:n muuttamisesta

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 

Asiantuntijat

Verojaosto on kuullut: 

  • lainsäädäntöneuvos Timo Annala 
    valtiovarainministeriö
  • finanssineuvos Filip Kjellberg 
    valtiovarainministeriö
  • erityisasiantuntija Antti Sinkman 
    valtiovarainministeriö
  • johtava asiantuntija Mia Keskinen 
    Verohallinto
  • tutkimusjohtaja Tuomas Matikka 
    Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
  • tutkimusjohtaja Tero Kuusi 
    Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • veroasiantuntija Lauri Lehmusoja 
    Elinkeinoelämän keskusliitto ry
  • johtava veroasiantuntija Tomi Viitala 
    Keskuskauppakamari
  • työmarkkinajohtaja Ville Kopra 
    Akava ry
  • ekonomisti Tom-Henrik Sirviö 
    STTK ry
  • yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Niko Pankka 
    Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola 
    Veronmaksajain Keskusliitto ry
  • veroasiantuntija Laura Kurki 
    Suomen Yrittäjät ry
  • professori Pekka Nykänen 
  • Senior Fellow Timo Viherkenttä 

Verojaosto on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Suomen Kuntaliitto
  • Ajatuspaja Libera
  • Kalevi Sorsa -säätiö
  • Epassi Finland Oy edustaen myös GoByBike Finland Oy:tä ja Vapaus Bikes Finland Oy:tä
  • Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA ry
  • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
  • Finnwatch ry
  • Kaupan liitto ry
  • Mikro- ja yksinyrittäjät ry
  • Pyöräliitto ry
  • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
  • Suomen Asianajajat
  • Suomen Lentäjäliitto ry
  • professori Veli-Pekka Viljanen 
  • apulaisprofessori Anu Mutanen 

Verojaosto on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Ahvenanmaan maakunnan hallitus

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITE

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vuoden 2026 tuloveroasteikosta sekä muutettavaksi tuloverolakia, verotusmenettelystä annettua lakia, varainsiirtoverolakia, ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annettua lakia, elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ja maatilatalouden tuloverolakia.  

Ehdotettu laki vuoden 2026 tuloveroasteikosta sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikkoa uudistettaisiin osana kokonaisuutta, jossa työn verotusta kevennettäisiin ja ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet alennettaisiin noin 52 prosenttiin. Samalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätettäisiin tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylimpien marginaaliverojen alentaminen kohdistuisi. Muilla tulotasoilla indeksitarkistus tehtäisiin noin 3,6 prosentin mukaisena. Asteikkoon tehtävien muutosten eläketulon verotusta kiristävää vaikutusta pienennettäisiin lieventämällä eläketulon lisäveroa.  

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää ja vähennyksen ensimmäistä poistumaa muutettaisiin ja vähennyksen toisesta poistumasta luovuttaisiin. Lisäksi perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin ja työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatettaisiin 105 euroon lasta kohden. 

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut sekä sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksut, joilla sääntöjensä mukaan voisi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita, eivät olisi vähennyskelpoisia menoja. Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ja maatilatalouden tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhdistyksille tai muille oikeushenkilöille, joilla voi niiden sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan olla työmarkkinatoimintaa koskevia tavoitteita, maksetut jäsenmaksut olisivat verotuksessa vähennyskelvottomia. 

Työsuhdepolkupyörien verovapaus poistettaisiin. Muutos koskisi vuodesta 2026 alkaen polkupyöräetuja, joiden käyttöönottoon työnantaja ja työntekijä olisivat sitoutuneet 24.4.2025 tai sen jälkeen. Ennen tätä sovittuihin polkupyöräetuihin sovellettaisiin nykyisiä säännöksiä sopimuskauden loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta. 

Tuloverolakia muutettaisiin siten, että omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset eivät olisi palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia vähennyskelpoisia menoja. Muiden tuloverolain mukaan verotettavien tulojen kuin palkkatulojen hankkimisesta johtuvina menoina voisi edellä mainittujen asuntojen osalta vähentää Verohallinnon määräämän työhuonevähennyksen määrän. 

Luovutusvoittoverotusta ja varainsiirtoverotusta muutettaisiin ehdollisen lisäkauppahinnan osalta. Luovutusvoitto verotettaisiin kaupantekovuoden jälkeen vahvistuvan lisäkauppahinnan osalta sen verovuoden verotuksessa, jona ehdollisen lisäkauppahinnan peruste ja määrä vahvistuvat. Jos lisävastike vahvistuisi varainsiirtoveron suorittamiselle säädetyn määräajan jälkeen olisi lisävastikkeesta suoritettava vero poikkeuksellisesti vasta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lisävastikkeen peruste ja määrä vahvistuvat. 

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetussa laissa tarkoitettu palkkatulon lähdevero alennettaisiin 32 prosentista 25 prosenttiin. Mikäli palkkatulosta olisi suoritettava kunnallisveroa Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle, palkkatulon lähdeveron suuruus alennettaisiin 14,5 prosentista 7,3 prosenttiin. Lisäksi lain soveltamisalaa laajennettaisiin Suomeen palaaviin Suomen kansalaisiin. Lakia sovellettaisiin Suomen kansalaisiin enintään 24 kuukauden ajan työskentelyn alkamisesta. 

Tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, joka koskisi työnantajan maksamia työntekijän oikeudellisen neuvonnan kustannuksia. Pykälä soveltuisi rikosasioiden lisäksi myös riita-asioihin ja hallinnollisten seuraamusten määräämiseen. Ehdotettava pykälä mahdollistaisi siinä säädettyjen edellytysten täyttyessä, että työnantaja voisi kustantaa oikeudellista neuvontaa työntekijälleen verovapaasti. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2026 alusta. 

Lakialoite

Lakialoitteessa LA 27/2023 vp esitetään tuloverolain ja ennakkoperintälain muuttamista sen selkeyttämiseksi, että työnantajan maksamia työntekijän oikeudenkäyntikuluja ei pidetä veronalaisena palkkana, kun rikosasian kohteena oleva teko on tapahtunut työtehtävissä eikä työntekijä ole toiminut työnanta�jan ohjeistuksen vastaisesti. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana muutoin, mutta ehdottaa muutosta 5. lakiehdotukseen.  

Esitys sisältää ehdotukset vuoden 2026 tuloveroasteikkolaiksi ja muista tuloveroperusteista. Lisäksi ehdotetaan eräitä muita ehdotuksia. Esityksessä ehdotetut muutokset perustuvat pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan sekä kevään kehysriihessä ja syksyn budjettiriihessä tehtyihin päätöksiin.  

Ansiotuloverotuksen kevennykset

Hallitusohjelman mukaan työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseksi ansiotuloverotusta kevennetään painottaen kevennystä pieni- ja keskituloisiin korottamalla työtulovähennystä. Kevennyksen suuruus koko hallituskaudella on 405 miljoonaa euroa, josta vuoden 2026 verotuksessa tehtävän kevennyksen osuus on noin 100 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukainen työn verotuksen kevennys ehdotetaan toteutettavaksi korottamalla työtulovähennystä.  

Työnteon kannustimien parantamiseksi ja ostovoiman vahvistamiseksi hallitus on päättänyt kevään kehysriihessä keventää pieni- ja keskituloisten työn verotusta vuodelle 2026. Kevennys ehdotetaan toteutettavaksi muuttamalla työtulovähennystä. Lisäksi ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet alennetaan noin 52 prosenttiin. Korkeimpien marginaaliveroasteiden alentamisen yhteydessä hallitusohjelmassa kaikille tulotasoille tehtäväksi sovittu ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylempien marginaaliverojen alentaminen kohdistuu. Muilla tulotasoilla indeksitarkistus tehdään noin 3,6 prosentin mukaisena. Ylimpien marginaaliverojen alentaminen ehdotetaan toteutettavaksi poistamalla työtulovähennyksen toinen poistuma sekä muuttamalla valtion tuloveroasteikon tulorajoja ja marginaaliveroprosentteja. Muutoksen yhteydessä tuloveroasteikosta poistuu väliaikainen ylin porras, joka on vuonna 2025 ollut 150 000 euron kohdalla. Asteikkoon tehtävien muutosten eläketulon verotusta kiristävää vaikutusta ehdotetaan pienennettäväksi lieventämällä eläketulon lisäveroa.  

Kehysriihessä 2025 päätetyn työn verotuksen keventämisen ja ylimpien marginaaliveroasteiden alentamisen yhteisvaikutus olisi noin 1 088 miljoonaa euroa verotuottoja pienentävä. Ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistuksen arvioidaan vähentävän ansiotuloveroja noin 680 miljoonalla eurolla. Eläketulon lisäveron alentamisen on arvioitu vähentävän valtion verotuottoja noin 64 miljoonalla eurolla.  

Hallitus on päättänyt kevään kehysriihessä kasvattaa työtulovähennyksen lapsikorotusta noin 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen alaikäisten lasten huoltajien työnteon kannustimien parantamiseksi. Tähän perustuen työtulovähennyksen lapsikorotusta ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 50 eurosta 105 euroon lasta kohden.  

Esityksessä on viitattu tutkimuskirjallisuuteen, jonka perusteella ylimpien marginaaliveroprosenttien alentamisen voidaan olettaa rahoittavan itsensä osittain tai jopa kokonaan pitkällä aikavälillä, ja että vaikutukset todennäköisesti realisoituisivat vasta pidemmällä aikavälillä ja niiden täsmällinen arviointi on vaikeaa. Ylimpien marginaaliverojen alentaminen parantaa kannustimia työntekoon, yritteliäisyyteen ja henkisen pääoman kasvattamiseen, ja se vaikuttaa työn määrän lisäksi työnteon tehokkuuteen. Esityksen mukaan itserahoittavuuden suuruuden ja ajoituksen arviointiin liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia.  

Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Ansiotuloverotuksen keventäminen on kevään kehysriihessä päätetty iso veropoliittinen toimi, jonka tavoitteena on vahvistaa talouskasvun edellytyksiä parantamalla työnteon kannustimia sekä kotitalouksien ostovoimaa.  

Myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ansiotuloverotukseen kohdistuvia veronkevennyksiä on pidetty kannatettavina. Erityisesti korkeimpien marginaaliverojen alentaminen on nähty talouskasvun kannalta keskeisenä myönteisenä muutoksena. Korkeimpien marginaaliverojen uudistuksen on muun muassa nähty kohentavan osaajien kannustimia innovointiin ja ahkerointiin ja keventävän inhimillisen pääoman verorasitusta. Veronkevennyksen on nähty merkitsevän sitä, että työntekijät pyrkivät haastavampiin tehtäviin ja verotuksen keventäminen tulee siksi vähentämään verotuottoja maltillisesti. Toisaalta kuulemisessa on tuotu esille myös, että käyttäytymisvaikutuksen ja itserahoittavuuden tarkempaan suuruusluokkaan liittyy huomattavaa epävarmuutta ja että nämä vaikutukset realisoituvat todennäköisesti vasta pidemmän aikavälin puitteissa. Kuulemisessa on myös suhtauduttu kriittisesti suurituloisille suunnattuihin veronalennuksiin muun muassa julkista taloutta heikentävinä ja kasvuun vaikuttamattomina.  

Verotusta kiristävät toimet

Kasvutoimien rahoittamiseksi kehysriihessä on päätetty myös verotusta kiristävistä toimista. Muun muassa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus ja työsuhdepolkupyörien verovapaus on päätetty poistaa. Lisäksi on päätetty poistaa kaavamainen työhuonevähennys.  

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden poisto koskee sekä työntekijä- että työnantajajärjestöjen jäsenmaksuja.  

Verotuksellisen kohtelun yhdenmukaisuuden johdosta esityksessä ehdotetaan, että jäsenmaksujen vähennyskelvottomuus koskee varsinaisten työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen lisäksi myös sellaisten järjestöjen jäsenmaksuja, joilla voisi olla sääntöjensä mukaan työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita. Tämä olisi linjassa myös työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuutta koskevien ehdotusten kanssa.  

Yrityksen yritystoiminnan edistämiseen tähtäävälle järjestölle maksamat jäsenmaksut ehdotetaan säädettäväksi vähennyskelvottomiksi, jos järjestöllä on mahdollista sen omien sääntöjen mukaan olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita. Vähennyskelvottomuuden kannalta merkityksellisenä ei pidetä pelkästään nimenomaista mainintaa työmarkkinatoimintaan liittyvistä tavoitteista, vaan ratkaisevaa olisi, että yhdistyksen tai muun oikeushenkilön säännöt tai yhtiöjärjestys mahdollistavat tällaisten tavoitteiden edistämisen. Esimerkiksi jos yhdistyksen sääntöjen mukaan sen tarkoituksena olisi yleisluontoisesti muotoiltu yritystoiminnan edellytysten parantaminen, pidettäisiin tällaiselle yhdistykselle suoritettuja jäsenmaksuja vähennyskelvottomina, jollei säännöissä nimenomaisesti suljettaisi pois työmarkkinatoimintaan liittyvien tavoitteiden edistämistä. Jäsenmaksut ovat kokonaan vähennyskelvottomia, vaikka järjestö tarjoaisi jäsenilleen jäsenmaksua vastaan muitakin palveluita kuin työmarkkinatoimintaan liittyvää edunvalvontaa, koska jäsenmaksuista ei käytännössä ole mitenkään mahdollista eritellä eri palveluille kohdistuvia osuuksia. Tämä vastaa myös työntekijöiden työmarkkinajärjestöille maksamien jäsenmaksujen ehdotettua verokohtelua. Sääntelyn soveltamisalan on tarkoitettu olevan laaja, jotta jäsenmaksujen verokohtelu olisi mahdollisimman symmetrinen niin työntekijä- kuin työnantajapuolella.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa useat vastustivat työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden poistoa. Tältä osin tuotiin esille muun muassa menojen luonne tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvina menoina. Esille nostettiin myös järjestöjen määrittelyyn liittyvät tulkintaepäselvyydet ja niistä johtuvat rajanveto-ongelmat. Sekä työntekijä- että työnantajapuolella pidettiin tärkeänä, että toteutuessaan vähennysoikeuden poistaminen tulisi tehdä symmetrisesti molempien osapuolten osalta.  

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisen henkilöverotuksessa on esityksessä arvioitu lisäävän verotuloja yhteensä noin 171 miljoonalla eurolla. Vähennysoikeuden poistamisen työnantajilta on puolestaan arvioitu lisäävän yhteisöveron tuottoa karkeasti arvioituna noin 20 miljoonalla eurolla. 

Työhuonevähennys ehdotetaan poistettavaksi palkkatulojen hankinnan osalta. Muutos tarkoittaa sitä, että työhuonevähennystä ei enää myönnetä palkkatulon hankkimisesta johtuvana menona omassa tai perheen käytössä olevassa asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tapahtuvan työskentelyn perusteella. Vähennystä ei saa kaavamaisena vähennyksenä eikä todellisten kustannusten mukaan laskettuna vähennyksenä. Näin ollen esimerkiksi työsuhteessa tehtävien etätöiden perusteella ei enää myönnetä työhuonevähennystä.  

Työhuonevähennyksen voi edelleen saada, jos kyse on muiden kuin palkkatulojen hankkimisesta. Muiden tuloverolain mukaan verotettavien tulojen hankinnasta johtuvana menona kyseisten asuntojen kustannuksista voitaisiin myöntää Verohallinnon vahvistaman kaavamaisen työhuonevähennyksen määrä.  

Työhuonevähennyksen rajaamisen arvioidaan kasvattavan verotuloja yhteensä noin 57 miljoonalla eurolla.  

Työsuhdepolkupyörien verovapaa etu on päätetty poistaa osana kasvutoimien rahoitusta. Työnantajat ja työntekijät ovat sitoutuneet polkupyöräetuun useamman vuoden ajaksi työsuhdepyörän hankintahetkellä. Tämän vuoksi esityksessä on katsottu kohtuulliseksi, että muutos koskee vuodesta 2026 alkaen niitä polkupyöräetuja, joihin työntekijä ja työnantaja ovat sitoutuneet kehysriihessä tehdyn päätöksen julkaisemisen jälkeen. Työsuhdepolkupyörä on siten veronalainen etu koko käyvästä arvostaan vuodesta 2026 alkaen, jos työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet polkupyöräedun käyttöönottoon 24.4.2025 tai sen jälkeen. Tätä ennen sovittujen polkupyöräetujen osalta ehdotetaan siirtymäsäännöstä, jonka mukaan nykyistä verovapautta sovelletaan näihin polkupyöräetuihin sopimuskauden loppuun saakka, kuitenkin enintään viisi vuotta edun käyttöönotosta. Siirtymäajan jälkeen polkupyöräetu on kaikissa tilanteissa veronalainen etu käyvästä arvostaan.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on nostettu esille muun muassa alan yrityksille aiheutuva markkinahäiriö sekä siirtymäsäännöksen soveltumattomuus esimerkiksi työnantajamuutostilanteissa. 

Polkupyöräedun verovapauden poistamisen arvioidaan kasvattavan verotuloja yhteensä noin 50 miljoonalla eurolla, kun verovapaus on poistunut kokonaan. Koska verovapautta sovelletaan edelleen niihin työsuhdepolkupyöriin, joihin työntekijä ja työnantaja ovat sitoutuneet ennen kehysriihessä tehtyä päätöstä, verotuottovaikutus jakautuu useammalle vuodelle sitä mukaan kuin näiden pyörien sopimukset päättyvät. Vuonna 2026 verotulojen arvioidaan lisääntyvän yhteensä noin 17 miljoonalla eurolla.  

Valiokunta pitää kasvutoimien rahoittamiseksi tehtäviä verotusta kiristäviä toimia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden, työsuhdepolkupyörien verovapaan osuuden ja työhuonevähennyksen poistamisen tavoitteena on tiivistää veropohjaa ja näin kasvattaa verotuloja. Lisäksi toimenpiteiden tavoitteena on yksinkertaistaa verojärjestelmää. Ehdotettu veropohjien tiivistäminen vie osaltaan verojärjestelmää suuntaan, jossa on laaja veropohja ja matalat verokannat. 

Ehdollinen lisäkauppahinta

Esityksessä ehdotetaan muutoksia ehdollisen lisäkauppahinnan luovutusvoittoverotukseen ja varainsiirtoverotukseen. Tuloverolakia muutetaan siten, että luovutusvoitto verotetaan luovutussopimuksessa sovitun ehdollisen lisäkauppahinnan osalta sen verovuoden tulona, jona lisäkauppahinnan suorittamisvelvollisuus ja määrä ovat vahvistuneet. Varainsiirtoverolakiin lisätään puolestaan säännökset kiinteistön tai arvopaperin luovutussopimuksessa sovitun ehdollisen lisävastikkeen perusteella suoritettavan veron määräajasta. 

Muutos myöhentää sekä lisäkauppahinnan perusteella suoritettavan varainsiirtoveron että luovutusvoitosta maksettavan tuloveron kertymisen ajankohtaa. Ehdotetun muutoksen seurauksena valtion verotulot vähenisivät vuonna 2026 arviolta noin 19 miljoonalla eurolla, josta noin 4 miljoonaa euroa kohdistuisi varainsiirtoveroon ja noin 15 miljoonaa euroa pääomatuloveroon.  

Valiokunta pitää ehdollista lisäkauppahintaa koskevia muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Muutosten keskeisenä tavoitteena on sujuvoittaa verotusprosesseja, keventää verovelvollisten hallinnollista taakkaa sekä vähentää viranomaisten työmäärää. Tavoitteena on myös parantaa verotuksen ennakoitavuutta siten, että verovelvollisen ei jatkossa tarvitsisi arvioida ehdollisen lisäkauppahinnan määrää puutteellisten tietojen perusteella. 

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverotus

Avainhenkilölain mukaista yleistä avainhenkilön lähdeveroa ehdotetaan alennettavaksi 25 prosenttiin. Lisäksi lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että muiden edellytysten täyttyessä, myös Suomen kansalaisten on mahdollista päästä avainhenkilölähdeveron piiriin enintään 24 kuukauden ajaksi. Muutosehdotukset perustuvat puoliväliriihen kirjauksiin työnteon kannustimien parantamisesta.  

Esityksessä on arvioitu, että lähdeveroprosentin alentaminen lisää avainhenkilöverotuksen kannustavuutta selvästi, kun ulkomaisten erityisasiantuntijoiden Suomeen tuloa pyritään edistämään. Alhaisempi lähdeverokanta on myös kansainvälisessä tarkastelussa kilpailukykyisempi. Alempi lähdeverokanta tekee lähdeverotuksesta jatkossa kannattavaa kaikilla avainhenkilölain edellytykset täyttävillä tulotasoilla, minkä esityksessä on arvioitu parantavan verotuksen ymmärrettävyyttä ja johdonmukaisuutta.  

Esityksen mukaan avainhenkilölain laajentaminen takaisin muuttaviin Suomen kansalaisiin tekisi paluun nykyistä houkuttelevammaksi erityisesti työikäisille, mutta soveltamisajan rajaaminen enintään 24 kuukauteen voisi kuitenkin olla perusteltua, jotta ulkomailla asuneet Suomen kansalaiset eivät pääsisi Suomessa pysyvästi asuneita olennaisesti edullisempaan asemaan, sillä Suomen kansalaisuuden voidaan jo itsessään katsoa luovan siteitä Suomeen. Edun lyhyempää soveltamisaikaa on esityksessä lisäksi pidetty perusteltuna myös siitä syystä, että vältyttäisiin tilanteilta, joissa veroedun saamiseksi ryhdyttäisiin keinotekoisiin muutto- ja asumisjärjestelyihin. 

Avainhenkilöverotukseen pääsemisen yhtenä edellytyksenä on, että henkilö on ollut Suomessa rajoitetusti verovelvollinen viisi kalenterivuotta ennen laissa tarkoitetun työskentelyn alkamisvuotta. 

Avainhenkilölain lähdeveroprosentin alentamisen ja sen laajentamisen koskemaan Suomen kansalaisia on arvioitu vähentävän verotuottoa pitkällä aikavälillä yhteensä noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2026 verotuottojen on arvioitu alenevan yhteensä noin 9 miljoonaa euroa, josta lähdeveroprosentin alentamisen vaikutus on 8 miljoonaa euroa. Suomalaisten tulevien avainhenkilöiden osalta on Verohallinnon tietojen perusteella esityksessä arvioitu, että avainhenkilölain edellytykset täyttäisi vuosittain noin 70-80 maahan muuttavaa Suomen kansalaista. Ansiotuloverotuksen korvaaminen lähdeverotuksella pienentäisi verotuottoa noin 1 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja vuodesta 2027 eteenpäin noin 2 miljoonalla eurolla vuosittain.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa avainhenkilölakiin ehdotettuja muutoksia on kannatettu, mutta on myös tuotu esille se, että Suomen kansalaisille ehdotettu 24 kuukauden soveltamisaikaraja on liian lyhyt ollakseen todella tehokas kannustin paluumuuttoon.  

Valiokunta pitää avainhenkilölakiin ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Muutosten tavoitteena on edistää ulkomailla asuvien erityisasiantuntemusta omaavien henkilöiden tulemista Suomeen. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on edelleen lain alkuperäinen tarkoitus eli houkutella Suomeen erityisosaamista omaavia asiantuntijoita tuotannon, elinkeinoelämän ja tutkimuksen kehittämiseksi. Lisäksi tarkoituksena on ollut saada Suomeen osaamista, jota Suomessa ei ennestään ole ollut.  

Valiokunta ehdottaa kuitenkin, että Suomen kansalaisten osalta ehdotettua soveltamisaikaa pidennetään 60 kuukauteen. Työskentelyajan pidentämisen voidaan katsoa edistävän tavoitetta houkutella lain edellytykset täyttäviä erityisasiantuntijoita Suomeen ja siten parantavan lakimuutoksen tavoitteiden toteutumista. Suomen kansalaisiin sovellettaisiin edelleen erilaista aikarajaa verrattuna muiden maiden kansalaisiin, mutta hallituksen esityksessä ehdotettuun nähden kuitenkin selvästi lyhyempänä, mikä lieventäisi samassa tilanteessa olevien erilaista kohtelua. Valiokunta ehdottaa 5. lakiehdotuksen 2 §:n 3 momentin muutettavaksi kuulumaan seuraavasti: 

Verovelvollista pidetään ulkomailta tulevana palkansaajana enintään 84 kuukauden ajan tässä laissa tarkoitetun työskentelyn alkamisesta ja niin kauan kuin tämä työskentely on yhtäjaksoista. Mikäli verovelvollinen on Suomen kansalainen, verovelvollista pidetään ulkomailta tulevana palkansaajana kuitenkin enintään 60 kuukauden ajan.  

Työnantajan maksamat oikeudellisen neuvonnan kustannukset

Esityksessä ehdotetaan, että tuloverolakiin lisätään uusi pykälä, joka koskee työnantajan maksamia työntekijän oikeudellisen neuvonnan kustannuksia. Pykälä soveltuu rikosasioiden lisäksi myös riita-asioihin ja hallinnollisten seuraamusten määräämiseen. Pykälä mahdollistaa siinä säädettyjen edellytysten täyttyessä, että työnantaja voisi kustantaa oikeudellista neuvontaa työntekijälleen verovapaasti. Oikeudellisen neuvonnan kustannuksilla tarkoitetaan asian selvittämisestä, esitutkinnasta, syyteharkinnasta, sovintoneuvottelusta ja oikeudenkäynnistä työntekijälle aiheutuvia kustannuksia.  

Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää työnantajan maksamia oikeudenkäyntikuluja koskevaa ehdotusta perusteltuna. Säännös muuttaa korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksellä KHO 2023:116 linjattua verokohtelua ja selkeyttää työnantajan maksaman oikeudellisen neuvonnan kustannusten verokohtelua myös laajemmin. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa ehdotettuun säännökseen. 

Lakialoite LA 27/2023 vp

Aloitteessa esitetään verolakia koskevia muutoksia sen selkeyttämiseksi, että työnantajan maksamia työntekijän oikeudenkäyntikuluja ei pidetä veronalaisena palkkana, kun rikosasian kohteena oleva teko on tapahtunut työtehtävissä eikä työntekijä ole toiminut työnantajan ohjeistuksen vastaisesti. Ottaen huomioon esityksessä ehdotetut tuloverolain säännökset koskien työnantajan maksamia oikeudellisen neuvonnan kustannuksia aloite ehdotetaan hylättäväksi tarpeettomana.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 98/2025 vp sisältyvät 1.—4., 6. ja 7. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 98/2025 vp sisältyvän 5. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotus) Eduskunta hylkää lakialoitteeseen LA27/2023 vp sisältyvät lakiehdotukset. 

Valiokunnan muutosehdotus

1. Laki vuoden 2026 tuloveroasteikosta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 
Verotettava 
ansiotulo, 
euroa 
Vero alarajan 
kohdalla, 
euroa 
Vero alarajan 
ylittävästä 
tulon osasta, % 
12,64 
22 000 
2 780,8 
19 
32 600 
4 794,8 
30,25 
40 100 
7 063,55 
33,25 
52 100 
11 053,55 
37,5 
2 § 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki tuloverolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan tuloverolain (1535/1992) 64 §:n 4 momentti ja 110 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 64 §:n 4 momentti laissa 1205/2020, 
muutetaan 31 §:n 1 momentin 6 kohta ja 4 momentti, 95 §:n 1 momentin 2 kohta, 106 §, 124 §:n 4 momentti sekä 125 §:n 2 ja 4 momentti, 
sellaisena kuin niistä ovat 31 §:n 4 momentti laissa 716/2004, 106 § ja 125 §:n 2 ja 4 momentti laissa 702/2024 ja 124 §:n 4 momentti laissa 1510/2016, sekä 
lisätään 31 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1170/1998, 716/2004, 876/2017, 1077/2020 ja 619/2021, uusi 9 momentti ja lakiin uusi 69 e ja 110 a § seuraavasti: 
31 § 
Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset säännökset 
Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat muun ohessa: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
6) työttömyyskassamaksut; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Puhdasta tuloa laskettaessa vähennyskelpoisia menoja eivät ole verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivätkä verovelvollisen elantomenot, joina pidetään muun muassa asunnon vuokraa sekä lasten ja kodin hoidosta aiheutuneita menoja. Osinkotulon hankkimisesta johtuneet menot ovat kuitenkin vähennyskelpoisia sen estämättä, että osinkotulo on 33 a–33 d §:n nojalla verovapaata tuloa. Vähennyskelpoisia menoja eivät ole työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut eivätkä sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksut, joilla sääntöjensä mukaan voi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Verovelvollisen omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset eivät ole palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia vähennyskelpoisia menoja. Jos verovelvollinen käyttää edellä tarkoitettua asuntoa muiden veronalaisten tulojen kuin palkkatulojen hankintaan, verovelvollisella on oikeus vähentää asunnon käytöstä johtuvina kustannuksina enintään Verohallinnon määräämän työhuonevähennyksen määrä. Verohallinto määrää vuosittain työhuonevähennyksen määrät perustuen tulonhankkimistoiminnan määrään ja laajuuteen sekä työhuoneen kohtuullisiin keskimääräisiin kustannuksiin. 
69 e § 
Työnantajan maksamat oikeudellisen neuvonnan kustannukset 
Veronalaista etua ei synny työnantajan maksamista työntekijän rikosasian oikeudellisen neuvonnan kustannuksista, jos: 
1) työnantajalla on intressi maksaa oikeudellisen neuvonnan kustannukset; 
2) asia on aiheutunut osana työtehtävien suorittamista; 
3) ei ole ilmeistä, että työntekijän olisi tullut mieltää toimintansa lainvastaiseksi jo tekohetkellä; ja 
4) työntekijä ei ole saanut korvausta samoista kustannuksista muualta ja työntekijä sitoutuu suorittamaan mahdollisesti myöhemmin muualta saamansa korvauksen työnantajalle. 
Pykälän 1 momentissa oikeudellisen neuvonnan kustannuksilla tarkoitetaan asian selvittämisestä, esitutkinnasta, syyteharkinnasta, sovintoneuvottelusta ja oikeudenkäynnistä työntekijälle aiheutuvia kustannuksia. 
Mitä tässä pykälässä säädetään työntekijälle rikosasiasta aiheutuvista kustannuksista, sovelletaan myös hallinnollisten seuraamusten määräämisestä sekä riita-asioiden käsittelystä aiheutuneisiin vastaaviin kustannuksiin. 
Työnantajan maksamat kustannukset luetaan veronalaiseksi ansiotuloksi siltä osin kuin, työntekijä saa myöhemmin muualta samojen kustannusten perusteella korvausta, eikä työntekijä suorita saamaansa korvausta edelleen työnantajalle ilman aiheetonta viivytystä. Jos edellä tarkoitettuun tuloon liittyvää oikaisua ei määräaikasäännösten vuoksi voida tehdä työntekijän verotukseen sille verovuodelle, jona työnantaja on kustannukset maksanut, oikaisu tehdään vanhimmalle verovuodelle, jolle se on mahdollista tehdä. 
Mitä tässä pykälässä säädetään työnantajan maksamista kustannuksista, sovelletaan myös vuokratyöntekijän tai konserniyhtiön työntekijän vastaaviin kustannuksiin, jotka vuokratyöntekijän käyttäjäyritys tai toinen konserniyhtiö maksaa. 
95 § 
Tulonhankkimisvähennys 
Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
2) työttömyyskassamaksut; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
106 § 
Perusvähennys 
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 4 265 euron määrää suurempi, siitä on vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä. 
110 a § 
Luovutusvoiton jaksottaminen 
Luovutusvoitto katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona kauppa tai vaihto on tehty tai muu luovutus on tapahtunut. 
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, jos luovutussopimuksessa on sovittu ehdollisesta luovutushinnasta, joka tulee suoritettavaksi vasta luovutussopimuksessa määritellyn ehdon täyttyessä ja sen suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat 1 momentissa tarkoitetun verovuoden jälkeen, luovutusvoitto verotetaan tältä osin sen verovuoden tulona, jona ehdollisen luovutushinnan suorittamisvelvollisuus ja määrä ovat vahvistuneet. 
Edellä 2 momentissa tarkoitetun luovutusvoiton osaa laskettaessa koko luovutusvoitto lasketaan uudelleen käyttämällä luovutushintana vahvistuneiden luovutushinnan osien yhteismäärää. Verovuodelle kohdistetaan se osa uudelleen lasketusta luovutusvoitosta, joka ylittää aiempina verovuosina samasta luovutuksesta verotetun luovutusvoiton määrän. Jos luovutuksesta on aiempana verovuonna vahvistettu tappio, Verohallinto oikaisee vahvistetun tappion vastaamaan uudelleen lasketun luovutusvoiton tai luovutustappion määrää. Oikaisu tehdään noudattaen, mitä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään verotuksen oikaisusta. Oikaisu tehdään, vaikka verotuksen oikaisun edellytykset puuttuvat. 
124 § 
Veron määräytyminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Luonnollisen henkilön on suoritettava eläketulon lisäveroa 5,85 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää 60 000 euroa. Eläketulon lisäveroon sovelletaan, mitä ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta tässä tai muussa laissa säädetään. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
125 § 
Työtulovähennys 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Vähennys on 18 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 430 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 35 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 2 prosentilla puhtaan ansiotulon 35 000 euroa ylittävältä osalta puhtaan ansiotulon 50 550 euroon saakka. Vähennyksen määrä ei pienene puhtaan ansiotulon 50 550 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä 2 momentissa tarkoitettua enimmäismäärää korotetaan 105 eurolla jokaisesta alaikäisestä lapsesta, jonka huoltaja verovelvollinen on verovuoden päättyessä. Jos verovelvolliseen ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, korotus myönnetään kaksinkertaisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Lain 110 a §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran lisäkauppahintaan, jonka suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat 1 päivänä tammikuuta 2026 tai sen jälkeen. Tätä aiemmin vahvistuviin lisäkauppahintoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
Polkupyöräetuihin, joihin työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet 23 päivänä huhtikuuta 2025 tai ennen tätä, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia. Jos polkupyöräetu, johon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia, on toteutettu leasingsopimuksella tai muulla vastaavalla sopimusjärjestelyllä, säännöksiä sovelletaan kyseisen sopimuskauden loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta. Jos työnantaja omistaa polkupyöräetuna olevan polkupyörän ja etuun sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia, säännöksiä sovelletaan kyseisen pyörän käytölle ennen edun käyttöönottoa sovitun määräajan loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta. 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 520/2010 seuraavasti: 
16 § 
Meno- ja vähennystietoja koskeva sivullisen yleinen tiedonantovelvollisuus 
Työttömyyskassan on toimitettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset tiedot verotuksessa vähennyskelpoisista työttömyyskassamaksuista. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran toimitettaessa tietoja vuoden 2026 verotusta varten. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan viimeisen kerran vuodelta 2025 annettaviin tietoihin. 
 Lakiehdotus päättyy 

4. Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan varainsiirtoverolain (931/1996) 24 §:n 1 momentti ja 29 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 29 §:n 1 momentti laissa 1026/2019, sekä 
lisätään 7 §:ään uusi 2 momentti ja 21 §:ään sellaisena kuin se on osaksi laeissa 991/2012 ja 1191/2023, uusi 5 momentti seuraavasti: 
7 § 
Veron suorittamisajankohta 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos luovutussopimuksessa on sovittu ehdollisesta lisävastikkeesta, jonka suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat sen jälkeen, kun vero olisi 1 momentin mukaan tullut suorittaa, vero on tältä osin suoritettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lisävastikkeen suorittamisvelvollisuus ja määrä ovat vahvistuneet. 
21 § 
Veron suorittamisajankohta 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos luovutussopimuksessa on sovittu ehdollisesta lisävastikkeesta, jonka suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat sen jälkeen, kun vero olisi 1–4 momentin mukaan tullut suorittaa, vero on tältä osin suoritettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lisävastikkeen suorittamisvelvollisuus ja määrä ovat vahvistuneet. 
24 § 
Arvopaperin siirtoa rekisteröitäessä esitettävät tiedot ja yhteisön vastuu 
Kun muun kuin arvo-osuusjärjestelmään liitetyn osakkeen tai osuustodistuksen siirtyminen ilmoitetaan merkittäväksi yhteisön osake- tai osuustodistusluetteloon, on ilmoittajan samalla esitettävä selvitys siitä, että luovutuksesta on suoritettu tai peritty säädetty vero. Jos luovutussopimuksessa on sovittu 21 §:n 5 momentissa tarkoitetusta lisävastikkeesta, riittävänä selvityksenä pidetään selvitystä siitä, että muu kuin lisävastikkeesta osake- tai osuustodistusluetteloon merkitsemisen jälkeen suoritettava vero on suoritettu tai peritty. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
29 § 
Kiinteistön luovutuksesta esitettävä selvitys 
Lainhuutoa ja kirjaamista haettaessa hakijan on esitettävä selvitys veron suorittamisesta ja muu tarpeellinen selvitys veron määrään vaikuttavista seikoista. Veron suorittamisesta ei tarvitse esittää selvitystä, jos kirjaamisviranomainen on saanut sitä koskevan tiedon Verohallinnolta. Edellä 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa riittävänä selvityksenä veron suorittamisesta pidetään selvitystä siitä, että muu kuin lisävastikkeesta lainhuudon tai kirjaamisen hakemisen jälkeen suoritettava vero on suoritettu. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen tehdyn luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaan luovutukseen. Ennen lain voimaantulopäivää tehdyn luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaan luovutukseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
 Lakiehdotus päättyy 

5. Laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain (1551/1995) 2 §:n 1 momentin 4 kohta ja 3 momentti sekä 3 ja 7 §, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 3 momentti laissa 1195/2023, 3 § laissa 1558/2019 sekä 7 § laissa 1133/2021 seuraavasti: 
2 § 
Ulkomailta tulevan palkansaajan määritelmä 
Ulkomailta tulevana palkansaajana pidetään tätä lakia sovellettaessa luonnollista henkilöä, jos 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
4) hän ei ole ollut Suomessa yleisesti verovelvollinen tässä laissa tarkoitetun työskentelyn alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Verovelvollista pidetään ulkomailta tulevana palkansaajana enintään 84 kuukauden ajan tässä laissa tarkoitetun työskentelyn alkamisesta ja niin kauan kuin tämä työskentely on yhtäjaksoista. Mikäli verovelvollinen on Suomen kansalainen, verovelvollista pidetään ulkomailta tulevana palkansaajana kuitenkin enintään Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 60 Muutosehdotus päättyy kuukauden ajan. 
3 § 
Veron peruste ja määrä 
Palkkatulon lähdevero on 25 prosenttia 2 §:ssä tarkoitetusta työskentelystä saadun, ennakkoperintälain (1118/1996) mukaan lasketun ennakonpidätyksen alaisen palkan kokonaismäärästä. Verovelvollinen on tulon saaja. Vero peritään lopullisena verona siten, että työnantaja vähentää sen maksettavasta palkasta. 
7 § 
Lain soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa 
Jos ulkomailta tulevan palkansaajan palkkatulosta on suoritettava kunnallisveroa Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle, palkkatulon lähdeveron suuruus on 7,3 prosenttia. Jos tämän pykälän soveltamisen edellytykset ovat olemassa, on tästä tehtävä merkintä palkansaajan verokorttiin. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 2 §:n 1 ja 3 momenttia sovelletaan 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavaan tässä laissa tarkoitettuun työskentelyyn. Lain 3 ja 7 §:ää sovelletaan palkkaan, joka maksetaan 1.1.2026 tai sen jälkeen. 
 Lakiehdotus päättyy 

6. Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 8 §:n 1 momentin 9 kohta, 
muutetaan 16 §:n 11 kohta ja 18 §:n 4 momentin 5 kohta, sellaisina kuin ne ovat 16 §:n 11 kohta laissa 364/2023 ja 18:n 4 momentin 5 kohta laissa 1144/2021, sekä 
lisätään 16 §:ään sellaisena kuin se on laeissa 859/1981, 1164/1990, 717/2004, 1134/2005, 1077/2008, 987/2012 ja 364/2023, uusi 12–15 kohta, seuraavasti: 
16 § 
Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita menoja eivät ole: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
11) sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisista voittoveroista annetun lain (363/2023) nojalla suoritettavat verot; 
12) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, jolla on sen omien sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita tai jonka säännöt tai yhtiöjärjestys ovat niin yleisluonteisia, että ne kattavat myös työmarkkinatoimintaan liittyvien tavoitteiden edistämisen; 
13) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, joka on jäsenenä 12 kohdassa tarkoitetussa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä; 
14) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, joka on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n 4 momentissa tarkoitetussa etuyhteydessä 12 kohdassa tarkoitettuun yhdistykseen tai muuhun oikeushenkilöön; 
15) 12, 13 tai 14 kohdassa tarkoitetun yhdistyksen tai oikeushenkilön jäseniltään jäsenmaksujen sijaan veloittamat yksilöimättömät palvelumaksut. 
18 § 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Muun kuin julkisesti noteeratun osuuskunnan elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavalle jäsenelleen jakama ylijäämänpalautus on vähennyskelpoinen, jos: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
5) osuuskunnan jäsenen osuus osuuspääomasta ja äänivalta osuuskunnassa on tilikauden päättyessä enintään kymmenen prosenttia yhdessä verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n 4 momentissa tarkoitettuun lähipiiriin kuuluvien ja siinä tarkoitettujen etuyhteydessä olevien jäsenten kanssa; ja 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. 
 Lakiehdotus päättyy 

7. Laki maatilatalouden tuloverolain 6 ja 7 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 6 §:n 1 momentin 11 kohta sellaisena kuin se on laissa 718/1990, 
muutetaan 7 §:n 6 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1135/2005, sekä 
lisätään 7 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 847/1970, 509/1973, 1541/1992, 1135/2005 ja 1156/2005, uusi 7–10 kohta, seuraavasti: 
7 § 
Vähennyskelpoisia menoja eivät ole: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
6) sakot, seuraamusmaksut eivätkä muut sanktionluonteiset maksuseuraamukset; 
7) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, jolla on sen omien sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita, tai jonka säännöt tai yhtiöjärjestys ovat niin yleisluonteisia, että ne kattavat myös työmarkkinatoimintaan liittyvien tavoitteiden edistämisen; 
8) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, joka on jäsenenä 7 kohdassa tarkoitetussa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä; 
9) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, joka on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n 4 momentissa tarkoitetussa etuyhteydessä 7 kohdassa tarkoitettuun yhdistykseen tai muuhun oikeushenkilöön; 
10) 7, 8 tai 9 kohdassa tarkoitetun yhdistyksen tai oikeushenkilön jäseniltään jäsenmaksujen sijaan veloittamat yksilöimättömät palvelumaksut. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 7.11.2025 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Markus Lohi kesk 
 
varapuheenjohtaja 
Saara Hyrkkö vihr 
 
jäsen 
Otto Andersson 
 
jäsen 
Markku Eestilä kok 
 
jäsen 
Seppo Eskelinen sd 
 
jäsen 
Janne Heikkinen kok 
 
jäsen 
Timo Heinonen kok 
 
jäsen 
Marko Kilpi kok 
 
jäsen 
Jari Koskela ps 
 
jäsen 
Suna Kymäläinen sd (osittain) 
 
jäsen 
Aki Lindén sd 
 
jäsen 
Mika Lintilä kesk 
 
jäsen 
Minna Reijonen ps 
 
jäsen 
Jari Ronkainen ps 
 
jäsen 
Joona Räsänen sd 
 
jäsen 
Hanna Sarkkinen vas 
 
jäsen 
Sari Sarkomaa kok 
 
jäsen 
Sami Savio ps 
 
jäsen 
Ville Valkonen kok 
 
jäsen 
Pia Viitanen sd 
 
jäsen 
Ville Vähämäki ps 
 
varajäsen 
Riitta Kaarisalo sd (osittain) 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Tarja Järvinen  
 

Vastalause 1 /sd

Perustelut

Veroja kerätään julkisen vallan toimien rahoittamiseen. Verojen keräämisessä tulee noudattaa mahdollisimman hyvin yleisesti hyväksyttyjä verojärjestelmän ominaisuuksia, joista keskeisimmät ovat neutraliteetti, oikeudenmukaisuus, ennakoitavuus sekä taloudellinen tehokkuus. Taloudellinen tehokkuus toteutuu pitämällä verotus tasapuolisena, veropohjat tiiviinä, verokannat kohtuullisina ja verolainsäädäntö täsmällisenä. Veropäätöksissä on hyvä noudattaa ennakoitavuutta ja veronmaksun tulee kohdistua väestölle maksukyvyn mukaan siten, ettei ketään ajeta köyhyyteen verotuksella. Neutraliteetilla tavoitellaan mahdollisimman vähäistä markkinoiden vääristymistä, joka johtuisi verotuksellisista toimista.  

SDP katsoo, etteivät hyvän verojärjestelmän kaikki ominaisuudet toteudu täysin nykyään ja vielä heikommin, mikäli hallitus toteuttaa suunnittelemansa verotuksen muutokset. Parempi verojärjestelmä kannustaa työssäkäyntiin, varmistaa reilun verotaakan progressiivisen verotuksen kautta ja varmistaa ettei eri tuloja veroteta kohtuuttoman eri tavalla.  

Hallituksen veropolitiikan linja on poukkoilevaa, mikä ei edusta verojärjestelmältä vaadittavaa ennustettavuutta. Sosialidemokraatit katsovat, että verojärjestelmän tulisi nykyistä selkeämmin kannustaa työssäkäyntiin. Tuloveron indeksikorotusten tekeminen vajaana tai kokonaan tekemättä jättäminen johtaa työssäkäyvän väestön verotuksen käytännön kiristykseen, mikä on ristiriidassa hallituksen korkean työllisyystavoitteen kanssa. Sosialidemokraatit välttäisivät indeksikorotusten politisoimista ja tekisivät ne täysimittaisina kuten hallitusohjelmassakin on luvattu. On huomattava, että laaja sopeutustarve vaatii laajamittaista osallistumista kaikilta, myös suurituloisimmilta. Tämän vuoksi sosialidemokraatit eivät toteuttaisi korkeimpien tuloverojen marginaaliveron alentamista toteuttavaa kokonaisuutta vaan korvaisivat sen peini ja keskituloisille kohdennetulla suuremmalla veronalennuskokonaisuudella. 

Autoilu on tärkein tapa liikkua töihin merkittävässä osassa Suomea. Kannattavan työn vastaanottamisen saavuttamiseksi on hyvä, että työntekijä pystyy vähentämään kohtuullisen osan matkakuluistaan verotuksessa. Hallituksen esittämät polttoaineveroalennus on työmatkavähennystä kalliimpi ja huonommin kohdistuvia keino vaikuttaa työmatkakustannuksiin. Kaupunkialueiden laidoilla suurin työmatkakustannuksia kompensoiva toimi on työmatkavähennyksen matala omavastuu, kun taas haja-asutusalueilla työmatkavähennyksen vuosittaisen katon maksimin saavuttamisen jälkeen työn vastaanottaminen muuttuu vähemmän kannattavaksi. Sosialidemokraatit esittävät vuoden 2023 korotetun työmatkavähennyksen tason jatkamista vuonna 2025 näistä syistä.  

Kotitalousvähennys ei nykyisessä muodossaan riittävästi edistä kotimaista yrittämistä. Hoiva- ja hoitopalveluista myönnettävän vähennys tulisi nostaa 60 % -yksikköön. Sosialidemokraatit esittävät korotetun. Lisäksi esitämme omavastuun säätämistä 100 eurossa 150 euron sijaan, jotta kynnys palveluille on matala. Muutoksella parannettaisiin hoiva- ja hoitotyön sekä ikääntyneiden kotiavun saatavuutta ja näin mahdollistetaan arvokas elämä kotona mahdollisimman pitkään tukemalla kansalaisia laajamittaisesti.  

Sosialidemokraatit esittävät kotitalousvähennyksen valmistelemista oikeudenmukaisemmaksi siten, että se ulotettaisiin nykyistä laajemmin kerrostalo- ja rivitaloasukkaisiin. Kotitalousvähennystä pitää voida saada asunto-osakeyhtiön osakkaan rahoitusvastuulla toteutettaviin remontteihin. Yksinkertainen malli perustuu siihen, että asunto-osakeyhtiö antaa todistuksen, että osakas on maksanut rahoitusvastuullaan olevan toteutuneen remontin.  

Hallituksen verotuksen muutoksissa ei haeta lisätuottoja pääoma- tai yhteisöverotuksesta vuodelle 2026. Tämä viestii yksipuolisesta lähestymisestä verotuksen kokonaisuuteen ja haluttomuudesta kerätä tuloja kaikilta maksukykyisiltä. Hallituksen nykylinja kohdentaa historiallisen suuret tuloveronalennukset pienellä suurituloisimpien ryhmälle ja sivuuttaa varallisuuden, yritystulon ja pääomatulon verotuksen kiristämisen. Kokonaisuutena tämä johtaa selvästi regressiivisempään verojärjestelmään, jossa siirretään verotuksen painopistettä suurituloisimmilta pienituloisille, minkä lisäksi merkittävät leikkaukset tulonsiirroissa ja julkisissa palveluissa entisestään heikentää pienituloisten asemaa. Sosialidemokraatit esittävät julkilausumassa verojärjestelmän painopisteen siirtämistä työn verotuksesta pääomien, varallisuuden ja haittojen verotukseen. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 3., 4. ja 5. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisenaettä 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina, (Vastalauseen muutosehdotukset) että 6. ja 7. lakiehdotus hylätään. 

Vastalauseen muutosehdotukset

1. Laki vuoden 2026 tuloveroasteikosta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 
Verotettava 
ansiotulo, 
euroa 
Vero alarajan 
kohdalla, 
euroa 
Vero alarajan 
ylittävästä 
tulon osasta, % 
0—22 000 
12,64 
22 000Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi —32 600 Muutosehdotus päättyy 
2 780,8 
19,00 
32 600Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi —54 000 Muutosehdotus päättyy 
4 794,8 
30,25 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 54 000—91 400 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 11 268,30 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 34,00 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 91 400—155 400 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 23 984,30 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 41,75 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 155 400— Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 50 704,30 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 44,25 Muutosehdotus päättyy 
2 § 
(Kuten VaVM) 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki tuloverolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan tuloverolain (1535/1992) 64 §:n 4 momentti ja 110 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 64 §:n 4 momentti laissa 1205/2020, 
muutetaanValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 31 §:n 1 momentin 6 kohta Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi ja 4 momentti, Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 95 §:n 1 momentin 2 kohta Poistoehdotus päättyy, Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 93 §, Muutosehdotus päättyy 106 §, 124 §:n 4 momentti sekä 125 §:n 2 ja 4 momentti, 
sellaisena kuin niistä ovat 31 §:n 4 momentti laissa 716/2004, 106 § ja 125 §:n 2 ja 4 momentti laissa 702/2024 ja 124 §:n 4 momentti laissa 1510/2016, sekä 
lisätään 31 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1170/1998, 716/2004, 876/2017, 1077/2020 ja 619/2021, uusi 9 momentti ja lakiin uusi 69 e ja 110 a § seuraavasti: 
31 § 
Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset säännökset 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat muun ohessa: Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 6) työttömyyskassamaksut; Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Puhdasta tuloa laskettaessa vähennyskelpoisia menoja eivät ole verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivätkä verovelvollisen elantomenot, joina pidetään muun muassa asunnon vuokraa sekä lasten ja kodin hoidosta aiheutuneita menoja. Osinkotulon hankkimisesta johtuneet menot ovat kuitenkin vähennyskelpoisia sen estämättä, että osinkotulo on 33 a–33 d §:n nojalla verovapaata tuloa. Vähennyskelpoisia menoja eivät ole työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut eivätkä sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksut, joilla sääntöjensä mukaan voi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita.  Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Verovelvollisen omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset eivät ole palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia vähennyskelpoisia menoja. Jos verovelvollinen käyttää edellä tarkoitettua asuntoa muiden veronalaisten tulojen kuin palkkatulojen hankintaan, verovelvollisella on oikeus vähentää asunnon käytöstä johtuvina kustannuksina enintään Verohallinnon määräämän työhuonevähennyksen määrä. Verohallinto määrää vuosittain työhuonevähennyksen määrät perustuen tulonhankkimistoiminnan määrään ja laajuuteen sekä työhuoneen kohtuullisiin keskimääräisiin kustannuksiin. 
69 e § 
(Kuten VaVM) 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 93 § Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset Muutosehdotus päättyy 
 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoina pidetään myös matkakustannuksia asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voidaan kuitenkin vähentää enintään 8 400 euroa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät verovuonna 750 euroa (omavastuuosuus). Muutosehdotus päättyy(Uusi) 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 95 § Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Tulonhankkimisvähennys Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan: Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 2) työttömyyskassamaksut; Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
106, 110 a § 
(Kuten VaVM) 
124 § 
Veron määräytyminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Luonnollisen henkilön on suoritettava eläketulon lisäveroa 5,85 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 47 000 Muutosehdotus päättyy euroa. Eläketulon lisäveroon sovelletaan, mitä ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta tässä tai muussa laissa säädetään. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
125 § 
Työtulovähennys 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Vähennys on 18 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 430 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 35 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 2 prosentilla puhtaan ansiotulon 42 550 euroa ylittävältä osalta puhtaan ansiotulon 50 550 euroon saakka. Vähennyksen määrä ei pienene puhtaan ansiotulon 50 550 euroa ylittävältä osalta.  Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Enimmäismääriä korotetaan seuraavasti ikäryhmittäin: Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Korotus 15—19-vuotiaille, 600 euroa Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Korotus 20—22-vuotiaille, 400 euroa Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Korotus 23—25-vuotiaille, 200 euroa Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Korotus pitkäaikaistyöttömille, 600 euroa Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Yli 65 vuotialle enimmäismäärä 1 800 euroa Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.  Muutosehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä 2 momentissa tarkoitettua enimmäismäärää korotetaan 105 eurolla jokaisesta alaikäisestä lapsesta, jonka huoltaja verovelvollinen on verovuoden päättyessä. Jos verovelvolliseen ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, korotus myönnetään kaksinkertaisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Lain 110 a §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran lisäkauppahintaan, jonka suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat 1 päivänä tammikuuta 2026 tai sen jälkeen. Tätä aiemmin vahvistuviin lisäkauppahintoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
Polkupyöräetuihin, joihin työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet 23 päivänä huhtikuuta 2025 tai ennen tätä, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia. Jos polkupyöräetu, johon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia, on toteutettu leasingsopimuksella tai muulla vastaavalla sopimusjärjestelyllä, säännöksiä sovelletaan kyseisen sopimuskauden loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta. Jos työnantaja omistaa polkupyöräetuna olevan polkupyörän ja etuun sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia, säännöksiä sovelletaan kyseisen pyörän käytölle ennen edun käyttöönottoa sovitun määräajan loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 7.11.2025
Joona Räsänen sd 
 
Seppo Eskelinen sd 
 
Riitta Kaarisalo sd 
 
Pia Viitanen sd 
 

Vastalause 1 /kesk

Perustelut

Pääministeri Orpon hallitus ehdottaa, että valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikkoa uudistettaisiin osana kokonaisuutta, jossa työn verotusta kevennettäisiin ja ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet alennettaisiin noin 52 prosenttiin. Keskusta kohdistaisi hallituksesta poiketen tätä veronkevennysvaraa osin keskituloisille. 

Samalla hallituksen esityksessä ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätettäisiin tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylimpien marginaaliverojen alentaminen kohdistuisi. Muilla tulotasoilla indeksitarkistus tehtäisiin noin 3,6 prosentin mukaisena. Asteikkoon tehtävien muutosten eläketulon verotusta kiristävää vaikutusta pienennettäisiin lieventämällä eläketulon lisäveroa. Keskusta hyväksyy nämä muutokset. 

Samalla hallitus esittää tuloverolakia muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää ja vähennyksen ensimmäistä poistumaa muutettaisiin ja vähennyksen toisesta poistumasta luovuttaisiin. Nämä muutokset sopivat myös keskustalle. 

Lisäksi perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin ja työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatettaisiin 105 euroon lasta kohden. Keskusta kannattaa tätä muutosta. 

Keskusta jakaa hallituksen näkemyksen siitä, että ansiotulojen korkea verotus on Suomessa haasteena, mutta siinä missä hallitus on aivan erityisesti huolissaan kaikkein suurituloisimpien verotuksesta, painottaisi keskusta veronalennuksia tavalliselle ahkerille työtä tekeville keskituloisille. 

Keskusta kiinnittää huomion siihen, että ansiotulojen verotus on Suomessa Ruotsiin verrattuna erityisen kireää noin 55 000 euroa vuodessa ansaitsevalla, joka maksaa peräti 6,6 %-yksikköä korkeampaa veroprosenttia kuin mitä Ruotsissa maksetaan vuonna 2025. 

Keskimääräisellä kunnallisverolla ja kirkollisverolla, alle 53-vuotias maksaisi Suomessa tällaisista tuloista 31,8 prosenttia veroa vuonna 2025, kun Ruotsissa veroja maksettaisiin vastaavista tuloista 25,2 %. Tämä tarkoittaa jopa 3600 euron veroeroa Suomen ja Ruotsin välillä. Tämän vuoksi Keskusta kohdistaisi veronalennuksia ennen kaikkea tavallisten keskituloisten verotukseen. 

Pieni kevennys hyvätuloisten tuloveroasteikkoon

Hallituksen talousarvioesityksen mukaan ylimmän marginaaliveroasteen lasku noin 52 prosenttiin vähentää verotuottoa 552 miljoonaa euroa. Hallitus poistaa verotaulukosta kaksi ylintä porrasta kokonaan. 

Keskusta säilyttäisi nykyiset veroportaat, mutta alentaisi kahden ylimmän veroportaan osalta verotasoa 2 prosenttiyksiköllä vuoden 2025 tuloveroasteikkoon nähden. 88 200 euron jälkeen vero olisi 39,75 prosenttia ja 150 000 euron jälkeen 42,25 prosenttia. 

Vastalauseessa kuvataan myöhemmin, miten keskusta alentaisi tietyn tulorajan jälkeen pakollisia sosiaalivakuutusmaksuja sosiaaliturvareformilla. Nämä keskustan uudistukset keventäisivät hyvätuloisten verotuksen progressiota useammalla prosenttiyksiköllä. 

Keskituloisille kohdistettu tuntuva tuloveroalennus yhteisöveron alentamisen sijaan

Keskusta kohdistaisi 30 000—75 000 euroa vuodessa ansaitseville tuntuvan lisävähennyksen. Tämä toteutettaisiin ottamalla käyttöön uusi tälle tulotasolle kohdistettava työtulovähennys. 

Keskusta ohjaisi tähän keskituloisten työtulovähennykseen 500 miljoonaa euroa, joka rahoitettaisiin sillä, että keskusta ei toteuttaisi vuonna 2027 yhteisöveroalennusta hallituksen tapaan, vaan toteuttaisi suunnilleen kustannusneutraalin yhteisöverotuksen laajemman reformin. Siinä yhteisöverotusta kevennettäisiin vain siltä osin, kun yrityksen tulos jätetään sisälle kasvun, tki:n, investointien ja työllisyyden tueksi yritykseen. Samalla keskusta korottaisi yrittäjävähennyksen 5 prosentista 7 prosenttiin, jotta myös muut kuin osakeyhtiömuotoiset pk-yrittäjät otetaan huomioon. 

Keskusta ohjaisi samalle keskituloisten ryhmälle myös sen verotuoton, joka kertyy hallituksen esitykseen verrattuna siitä, että keskusta tekisi kaikkein suurituloisimpien osalta ainoastaan maltillisen tarkistuksen verotulotaulukkoon. 

Suomen talouden yksi keskeinen ongelma on, että ahkera työssäkäyvä asuntolainaa ottanut keskiluokka on ollut jo useamman vuoden taloudellisesti kovilla. Tämän vuoksi kotimaisen kulutuksen keskeisen ytimen muodostava suomalainen keskiluokka ei uskalla kuluttaa, eikä luottaa tulevaisuuteen. Tämä kuluttajien talousapatia on levinnyt ja laajentunut, jonka myötä maassa on nyt kasvava ja pitkittyvä suurtyöttömyys. 

Suomella ei ole varaa nyt odotella, että kasvu ehkä lähtee liikkeelle, vaan se on saatava nyt käyntiin. Siksi veronalennus on syytä toteuttaa jo vuonna 2026, eikä odottaa hallituksen yhteisöveroalennuksen tapaan vuoteen 2027. 

Keskustan esittämä ehdotus mahdollistaa tuntuvan veroalen keskiluokalle. Keskusta tarkentaa lukuja vaihtoehtonsa julkaisun yhteydessä.  

Veroluonteiset maksut alas sosiaaliturvareformilla: Katto ansiosidonnaisille päivärahoille

Keskusta keventäisi kireää marginaaliverotusta sosiaaliturvareformilla, joilla lisättäisiin paremmin toimeentulevien omavastuuta sosiaaliturvasta ja sen vastapainona lisättäisiin käytettävissä olevia nettotuloja tässä ja nyt.  

Ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle ja sairauspäivärahalle asetettaisiin katto niin, ettei niitä kertyisi jatkossa enää yli 4 000 euron ansiotuloista.  

Uudistuksen ideana olisi antaa ihmisille itselleen enemmän omaa vastuuta siitä, että miten he haluavat palkkansa käyttää, mutta vastaavasti turvaa kavennettaisiin paremmin tienaavilta. Halutessaan ihmiset voisivat käyttää nettotulojen kasvun työuran aikana säästämiseen, lisävakuuttamiseen tai kulutustason lisäämiseen. Tämä olisi uudistus kohti vastuullisen vapauden yhteiskuntaa. 

Uudistuksen myötä yli 4 000 euron kuukausituloista ei perittäisi enää 0,87 prosentin sairausvakuutuksen päivärahamaksua, eikä myöskään 0,89 prosentin työttömyysvakuutusmaksua. Tämän myötä yli 4 000 euron kuukausitulojen jälkeen verotuksen progressio keventyisi 1,76 prosenttiyksiköllä. 

Ei kiristetä työn verotusta jäsenmaksujen vähennysoikeutta heikentämällä

Hallitus esittää tuloverolakia muutettavaksi siten, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut sekä sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksut, joilla sääntöjensä mukaan voisi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita, eivät olisi vähennyskelpoisia menoja.  

Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ja maatilatalouden tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhdistyksille tai muille oikeushenkilöille, joilla voi niiden sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan olla työmarkkinatoimintaa koskevia tavoitteita, maksetut jäsenmaksut olisivat verotuksessa vähennyskelvottomia.  

Jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistamisen arvioidaan lisäävän verotuloja yhteensä 191 miljoonaa euroa, josta noin 20 miljoonaa euroa kohdistuu yhteisöveroon. Valtaosa verotulojen lisäkertymästä tulisi liittoon kuuluvilta palkansaajilta. Todellisuudessa hallituksen esityksessä onkin kyse hallituksen tavasta kiristää tavallisten työtä tekevien suomalaisten verotusta. 

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelvottomuus nostaisi verotusta noin 1,98 miljoonalla verovelvollisella. Keskimääräisen veroasteen muutoksen arvioidaan olevan noin 0,2 prosenttiyksikköä ja keskimääräisen veronmuutoksen veronmuutos noin 86 euroa vuodessa. 

Keskusta ei hyväksy tällaista työn verotuksen kiristämistä. 

Palkansaajien verotuksen kiristämisen sijaan keskusta muuttaisi mieluummin työmarkkinajärjestöjen ja suurten yleishyödyllisten säätiöiden ja järjestöjen sijoitustuotot osittain veronalaiseksi tuloksi.  

Työsuhdepolkupyörien veroetu kannustaa terveelliseen liikkumiseen

Hallituksen esityksen mukaan Työsuhdepolkupyörien verovapaus poistettaisiin. Muutos koskisi vuodesta 2026 alkaen polkupyöräetuja, joiden käyttöönottoon työnantaja ja työntekijä olisivat sitoutuneet 24.4.2025 tai sen jälkeen.  

Ennen tätä sovittuihin polkupyöräetuihin sovellettaisiin nykyisiä säännöksiä sopimuskauden loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta.  

Siirtymäajan jälkeen polkupyöräetu olisi kaikissa tilanteissa veronalainen etu käyvästä arvostaan. Polkupyöräedun verovapauden poistamisen arvioidaan kasvattavan verotuloja yhteensä noin 50 miljoonalla eurolla kun verovapaus on poistunut kokonaan. Tästä 2 miljoonaa euroa kohdistuu yhteisöveroon ja 48 miljoonaa euroa ansiotuloveroon. Vuonna 2026 verotulokertymän arvioidaan kasvavan 17 miljoonalla eurolla.  

Muutoksen seurauksena verotus kiristyisi arviolta noin 115 000 verovelvollisella. Keskimääräinen veroasteen muutos olisi noin 0,5 prosenttiyksikköä. 

Hallituksella on ohjelmansa mukaan tavoitteena kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Käytännön tasolla hallitus on kuitenkin korottanut tuntuvasti liikuntapalveluiden arvonlisäveroa ja nyt vuorossa on työmatkapyöräilyn kannustimen heikentäminen, jonka myötä uusien polkupyörien hankinta Suomessa on jo vähentynyt. Käytännössä hallitus on toimillaan nettomääräisesti enemmän heikentänyt kuin vahvistanut liikkumisen kannusteita.  

Keskusta säilyttäisi työsuhdepolkupyörien veroedun ennallaan. 

Säilytetään etätyövähennys eli työhuonevähennys myös työtuloista

Hallitus esittää, että tuloverolakia muutettaisiin siten, että omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset eivät olisi palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia vähennyskelpoisia menoja.  

Muiden tuloverolain mukaan verotettavien tulojen kuin palkkatulojen hankkimisesta johtuvina menoina voisi edellä mainittujen asuntojen osalta vähentää Verohallinnon määräämän työhuonevähennyksen määrän. 

Esimerkiksi freelancerit, taiteilijat ja omaishoitajat voisivat saada kotona työskentelystä kaavamaisen työhuonevähennyksen. Muutos ei vaikuttaisi elinkeinonharjoittajien tai maataloudenharjoittajien nykyiseen työhuonevähennykseen. 

Samoin hallituksen mukaan esimerkiksi asunto- tai osakesijoittamisesta harjoittava voisi saada vähennystä pääomatuloista, vaikka tavallinen palkansaaja ei saisikaan työtuloistaan.  

Työhuonevähennyksen rajaamisen arvioidaan kasvattavan verotuloja yhteensä noin 57 miljoonalla eurolla.  

Muutoksen seurauksena verotus kiristyisi noin 360 000 palkansaajalla. Veroasteen keskimääräisen muutoksen arvioidaan olevan noin 0,2 prosenttiyksikköä ja keskimääräinen muutos noin 158 euroa vuodessa.  

Keskusta ei hyväksy hallituksen aikomusta heikentää etätyöntekemisen taloudellista kannustinta ja kiristää tällä keinoin palkansaajien verotusta. Keskusta säilyttäisi työhuonevähennyksen nykyisellään. 

Työurien pidentäminen eläkeikäisten porkkanoilla

Kokemusta tulee arvostaa työelämässä. Keskusta haluaa kannustimilla pidentää työuria loppupäästä. 

Alimman eläkeiän saavuttaneille annettaisiin 20 % työtuloista kokonaan verovapaaksi, jos henkilö jatkaa eläkkeelle siirtymisen sijaan työelämässä. Muutos keventäisi huomattavasti verotusta alimman eläkeiän ylittäneillä, jotka jatkavat työskentelyä. Näin luodaan kokeneille työntekijöille porkkana jatkaa työelämässä. Esimerkinomaisesti Veronmaksajien Keskusliiton ylläpitämän taulukon mukaan 50 000 euroa vuodessa tienaava maksaa veroja vuodessa 15 057 euroa. Mikäli veronalaisten tulojen määrä olisi vain 80 prosenttia tuloista, niin veroja ja maksuja maksettaisiin ainoastaan 40 000 euron vuositulojen mukaan vuodessa 10 218 euroa, jolloin verotus kevenisi lähes 5 000 eurolla vuodessa. Tämä loisi selkeän kannusteen jatkaa työuraa eläkkeelle jäämisen sijaan. Muutos kannustaisi jäämään eläkkeelle myöhemmin ja lisäisi näin työpanoksen määrää. Lisäksi keskusta keventäisi eläkkeellä jo olevien verotusta, jos he tekevät vielä työtä. Tällöin 5 % työtuloista olisi kokonaan verovapaita. 

Nuorille palautettava ensiasunnon verovapaus ja varainsiirtoveroa rukattava

Hallitus esittää, että luovutusvoittoverotusta ja varainsiirtoverotusta muutettaisiin ehdollisen lisäkauppahinnan osalta. Luovutusvoitto verotettaisiin kaupantekovuoden jälkeen vahvistuvan lisäkauppahinnan osalta sen verovuoden verotuksessa, jona ehdollisen lisäkauppahinnan peruste ja määrä vahvistuvat. Jos lisävastike vahvistuisi varainsiirtoveron suorittamiselle säädetyn määräajan jälkeen olisi lisävastikkeesta suoritettava vero poikkeuksellisesti vasta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lisävastikkeen peruste ja määrä vahvistuvat. 

Keskustalla ei ole näihin muutoksiin muutoksia valiokunnan mietintöön, mutta keskusta uudistaisi varainsiirtoverotusta laajemmin. 

Keskusta esittää kumottavaksi hallituksen veron alennusta varainsiirtoveroon. Samalla on palautettava nuorten ensiasunnon ostajien verovapaus.  

Samalla tehdään Keskustan aiemmin esittämä reformi varainsiirtoverokantoihin, jolla peruttaisiin hallituksen tekemä varainsiirtoveron alennus sekä yhdistetään asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen verokannat 2,74 prosenttiin. Kiinteistöjen varainsiirtoveron (pl. ensiasunnot) laskeminen kolmesta prosentista 2,74 prosenttiin vähentäisi verotuloja 18 miljoonaa euroa. Asunto-osakkeiden (pl. ensiasunnot) varainsiirtoveron nostaminen 1,5 prosentista 2,74 prosenttiin lisäisi verotuloja 123 miljoonaa euroa. Ensiasuntojen verovapauden palauttaminen vähentäisi verotuloja yhteensä 65 miljoonaa euroa. Yhteensä muutokset kasvattaisivat verotuloja staattisesti 40 miljoonaa euroa. 

Kotitalousvähennys palautettava takaisin kunniaan

Keskusta ei hyväksy pääministeri Orpon hallituksen rajua leikkausta kotitalousvähennykseen. Keskusta säilyttäisi kotitalousvähennyksen vuoden 2024 tasoisena. Lisäksi Keskusta esittää myös, että yksinasuvien kotitalousvähennystä korotetaan.  

Viime vaalikaudella oppositiossa ollessaan nykyinen pääministeripuolue kokoomus kirjoitti vaihtoehtobudjetissaan, että "Kotitalousvähennys on erinomainen keino madaltaa palveluiden verokiilaa ja vähentää harmaata taloutta. Verokiilan pienenemisen ansiosta suomalaiset kotitaloudet voivat teettää ostopalveluna kotitalous-, hoito- tai remonttitöitä edullisemmin." 

Nyt kokoomuksella on hallituksessa toinen ääni kellossa. Tavallisten ihmisten arkiveroja on nostettu rajusti. ALV:t ovat nousseet ylös ja kotitalousvähennys on mennyt alas.  

Keskusta on varoittanut, että tämä hallituksen Enemmän veroja tavallisille ihmisille -linja johtaa siihen, ettei talous tervehdy. Nyt hallituksen piiristä on sitten hämmästelty, kun kulutus ei vedä. Hallituksen on syytä arvioida, että mikä on ollut sen oma osuutensa sille, että kuluttajat ovat varovaisia. 

Vielä viime vuonna kotitalousvähennystä saattoi saada 40 prosenttia remonttitöiden työn osuudesta ja 60 prosenttia kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön osuudesta, jos palvelu ostetaan yritykseltä. Enimmäismäärä oli 2 250 euroa remonttitöistä ja 3 500 euroa kotitalous-, hoiva- ja hoitotöistä sekä fysioterapiasta. Omavastuun määrä oli 100 euroa. 

Hallituksen leikkausten jälkeen kotitalousvähennystä on voinut saada korkeintaan 1 600 euroa henkilöltä. Vähennys on 35 prosenttia työn osuudesta, jos ostaa työn tai hankkii palvelun yritykseltä. Lisäksi kotitalousvähennyksen omavastuuosuus nousi 100 eurosta 150 euroon. 

Vuonna 2023 kotitalousvähennystä sai lähes 508 000 henkilöä. Vähennyksen avulla moni tavallinen suomalainen on aiemmin pystynyt hankkimaan itselleen ja perheelleen vähennykseen oikeuttavia palveluita. Nyt monessa palveluita aiemmin käyttäneessä kotitaloudessa on jouduttu miettimään, minkä verran palveluta voi ostaa vai onko niihin varaa enää ollenkaan.  

Kaikista rajuimpana hallituksen leikkaus tuntui kotitalous-, hoiva- ja hoitotyössä. Veronmaksajien Keskusliiton laskelman mukaan kotitalous- hoiva- ja hoitotyöstä (esim. siivous) leikkaaminen on tarkoittanut esimerkiksi 1050 euron heikennystä tilanteessa, jossa henkilö ostaa palveluita 4 000 eurolla vuoden aikana. Vuonna 2024 kotitalousvähennys olisi tällaisessa esimerkissä ollut 2 300 euroa, mutta vuonna 2025 enää 1250 euroa. Näin isolla muutoksella yhdellä kertaa toteutettuna on ollut arvaamattoman suuria käyttäytymisvaikutuksia. Riskinä on suurempi työpaikkojen määrän menetys kuin mitä hallitus on osannut staattisessa mallinnuksessaan ennakoida. 

Remonttityön puolella muutos on ollut pienempi, mutta toisaalta on syytä huomioida, että rakennusala on yleisesti ottaen vakavassa lamassa. Sen vuoksi toimiala ei kaipaa nyt yhtään uutta iskua, jotta myös pientalojen korjausrakentamista ei ajeta syvään taantumaan. Remonttityön osalta esimerkiksi työn osuuden ollessa 6 000 euroa, sai vielä viime vuonna vähennystä 2 250 euroa, mutta tänä vuonna enää 1 600 euroa, jolloin hallituksen päätös kiristi verotusta 650 eurolla. 

Keskusta varautuu vaihtoehdossaan palauttamaan kotitalousvähennyksen vuoden 2024 ehtojen mukaiseksi. Keskusta peruisi hallituksen 100 miljoonan euron leikkauksen. Lisäksi keskusta jatkaisi vuosina 2022—2024 aikana käytössä ollutta korotettua enimmäismäärää ja vähennysprosenttia kotitalous- hoiva- ja hoitotyölle sekä tähän vuonna 2024 lisättyä fysioterapiaa myös vuosina 2026—2027.  

Lisäksi Keskusta esittää myös, että yksinasuvien ja yksinhuoltajien kotitalousvähennystä korotetaan ja tähän. Nykyisellään kotitalousvähennys kohtelee erilaisia perhemuotoja epätasa-arvoisesti. Yksinasuvilla vähennysoikeuden enimmäismäärä on riittämätön esimerkiksi keittiö- tai kylpyhuoneremonttia tehdessä. Keskustan esityksellä yksinasuvien kotitalousvähennys tuplattaisiin. 

Yhteensä keskusta varaisi kotitalousvähennyksen ehtojen parantamiseen 175 miljoonaa euroa. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 4. ja 5. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisenaettä 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina, (Vastalauseen muutosehdotukset) että 3., 6. ja 7. lakiehdotus hylätäänettä hyväksytään neljä lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset) 

Vastalauseen muutosehdotukset

1. Laki vuoden 2026 tuloveroasteikosta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 
Verotettava 
ansiotulo, 
euroa 
Vero alarajan 
kohdalla, 
euroa 
Vero alarajan 
ylittävästä 
tulon osasta, % 
12,64 
22 000 
2 780,8 
19 
32 600 
4 794,8 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 33,25 Muutosehdotus päättyy 
52 100 
11 053,55 
37,5 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 88 200 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 24 591,05 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 39,75 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 150 000 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 49 156,55 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 42,25 Muutosehdotus päättyy 
2 § 
(Kuten VaVM) 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki tuloverolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan tuloverolain (1535/1992) Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 64 §:n 4 momentti ja  Poistoehdotus päättyy110 §:n 2 momentti, sValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi ellaisena kuin niistä on 64 §:n 4 momentti laissa 1205/2020, Poistoehdotus päättyy 
muutetaanValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 31 §:n 1 momentin 6 kohta ja 4 momentti, 95 §:n 1 momentin 2 kohta Poistoehdotus päättyy, 106 §, 124 §:n 4 momentti sekä 125 §:n 2 ja 4 momentti, 
sellaisena kuin niistä ovat Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 31 §:n 4 momentti laissa 716/2004 Poistoehdotus päättyy, 106 § ja 125 §:n 2 ja 4 momentti laissa 702/2024 ja 124 §:n 4 momentti laissa 1510/2016, sekä 
lisätäänValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 31 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1170/1998, 716/2004, 876/2017, 1077/2020 ja 619/2021, uusi 9 momentti ja Poistoehdotus päättyy lakiin uusi 69 e ja 110 a § seuraavasti: 
69 e § 
(Kuten VaVM) 
106, 110 a, 124, 125 § 
(Kuten VaVM) 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Lain 110 a §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran lisäkauppahintaan, jonka suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat 1 päivänä tammikuuta 2026 tai sen jälkeen. Tätä aiemmin vahvistuviin lisäkauppahintoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Polkupyöräetuihin, joihin työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet 23 päivänä huhtikuuta 2025 tai ennen tätä, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia. Jos polkupyöräetu, johon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia, on toteutettu leasingsopimuksella tai muulla vastaavalla sopimusjärjestelyllä, säännöksiä sovelletaan kyseisen sopimuskauden loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta. Jos työnantaja omistaa polkupyöräetuna olevan polkupyörän ja etuun sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia, säännöksiä sovelletaan kyseisen pyörän käytölle ennen edun käyttöönottoa sovitun määräajan loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta. Poistoehdotus päättyy 
 Lakiehdotus päättyy 

Vastalauseen lausumaehdotukset

1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ja antaa eduskunnalle tarvittavat esitykset uuden keskituloisten ostovoimaa selvästi vahvistavan työtulovähennyksen toteuttamiseksi. 2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ja antaa eduskunnalle tarvittavat esitykset kotitalousvähennyksen palauttamiseksi vuonna 2024 voimassa olleen lainsäädännön mukaiseksi sekä kaksinkertaistaa samalla yksinasuvien ja yksinhuoltajien vähennysoikeuden enimmäismäärät.  3. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ja antaa eduskunnalle tarvittavat esitykset palkansaajan veroluonteisten maksujen keventämiseksi sosiaaliturvareformista, jossa ansiosidonnaisille päivärahoille asetetaan katto.  4. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ja antaa eduskunnalle tarvittavat esitykset alimman eläkeiän täyttäneiden työtulojen verotuksen tuntuvaksi keventämiseksi työelämässä jatkamisen kannusteeksi ja samalla keventää myös eläkkeellä jo olevien verotusta työtulojen osalta.  
Helsingissä 7.11.2025
Mika Lintilä kesk 
 
Markus Lohi kesk 
 

Vastalause 3 /vihr

Perustelut

Kaikkein varakkaimpien veronkevennykset tulisi kohdistaa pieni- ja keskituloisille

Hallituksen esityksen mukaan ylimpiä marginaaliveroprosentteja alennetaan siten, että ne laskevat noin 57 prosentista 52 prosenttiin yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevilla. Ylimpien marginaaliveroprosenttien laskeminen vähentää verotuottoja vuositasolla noin 500 miljoonaa euroa. 

Vihreiden näkemyksen mukaan kaikkein rikkaimpien verotuksen keventäminen ei ole perustelua. Veronkevennykset ovat kohtuuttomia etenkin tilanteessa, jossa hallitus kohdistaa merkittäviä menoleikkauksia erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä valmiiksi heikommassa asemassa oleviin. Sosiaali- ja terveysministeriön uuden vaikutusarvion mukaan hallitus sysää päätöksillään jopa 31 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa veronalennukset tulisi kohdistaa ennemmin pienemmille tuloluokille. 

Suurimpien marginaaliverojen alentaminen ei ole perusteltua myöskään talouskasvun näkökulmasta. Suomen talouden kasvua hidastaa erityisesti heikko kotimainen kysyntä. Kaikkein varakkaimmat kuluttavat pienemmän osan tuloistaan kuin pieni- ja keskituloiset.  

Suurempien marginaaliverojen alennus ei siis olennaisesti lisää kysyntää, joka olisi keskeistä ta-louskasvun ja työllisyystilanteen parantamisessa.  

Varakkaimpien verojen alentaminen heikentää myös julkisen talouden tilaa. Vaikka tutkimusten perusteella on mahdollista todeta, että suurimpien marginaaliverojen alentamisen itserahoittavuusaste on pitkällä aikavälillä kohtuullinen, lyhyellä aikavälillä veromenetykset ovat suuret. Tilanteessa, jossa julkisyhteisöjen velan ennustetaan olevan noin 88,5 % suhteessa BKT:hen vuonna 2026 ja jossa Suomi uhkaa ajautua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn, on näin suuri veronkevennys perusteeton. 

Vihreiden näkemyksen mukaan Suomessa tulisi toteuttaa vihreä verouudistus, jossa verotus koh-distetaan toimeliaisuuden sijaan haittoihin tuloeroja kaventavalla tavalla. Kohdistaisimme hallitusta suuremmat veronalennukset pieni- ja keskituloisille, mutta emme toteuttaisi kokonaisuudessaan yhtä suurta ansiotuloverotuksen kevennystä. Samalla korottaisimme saastuttamisen ja ympäristön pilaamisen verotusta huomattavasti hallitusta enemmän.  

Työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeutta ei tule poistaa

Vihreiden näkemyksen mukaan työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamiselle ei ole perusteita. Suomi on kansainvälisen työjärjestöjen ILOn jäsenenä sitoutunut edistämään työmarkkinaosapuolten järjestäytymistä. Esitetty verovähennysoikeuden poisto on omiaan heikentämään työntekijöiden järjestäytymisastetta, joten esitys on Suomen sitoumusten kanssa ilmeisessä ristiriidassa. Verovähennysoikeuden poisto on osa hallituksen yksipuolista ja epäreilua työmarkkinakokonaisuutta, joka on luonut poikkeuksellisen määrän epävarmuutta suomalaisten työelämään.  

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat luonteeltaan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä ai-heutuvia menoja. Tämä pätee niin työntekijä- kuin työnantajajärjestöjenkin jäsenmaksuihin. Suo-messa verotuksen keskeinen periaate on ollut, että tulosta saadaan vähentää sen hankkimiseen liittyvät menot ennen veron perimistä. Nyt hallitus on esittämässä tähän periaatteeseen olennaista poikkeusta, sillä on selvää, että jäsenmaksut liittyvät aina tulonhankkimistoimintaan. Myös tällä perusteella verovähennysoikeuden poistaminen tulisi perua. 

Työsuhdepolkupyörien verovapaus tulee säilyttää

Hallitus esittää myös työsuhdepolkupyörien verovapauden poistamista. Vihreät vastustaa hallituksen esitystä. 

Työsuhdepolkupyörien verovapaus on ollut toimiva kannustin pyöräilyn lisäämiseen. Työsuhde-pyörien käyttäjistä 45 % ilmoittaa korvanneensa pyöräilyllä autoilua ja 79 % on lisännyt pyöräily-ään. Pyöräilyn lisääminen on perusteltua paitsi ilmastotavoitteiden, myös kansanterveyden näkö-kulmasta. Hyötyjä kertyy esimerkiksi vähenevien sairauspoissaolojen ja työkyvyn ylläpidon muodossa. Hyvin alkaneen kehityksen kampittaminen on täysin ristiriidassa hallituksen liikuntapuheiden kanssa. Kaikkein parasta liikuntapolitiikkaa on luoda puitteita ja kannustimia arkiliikuntaan. 

Hallituksen päätös on myös kova isku alan yrityksille. Muutos on aiheuttanut ennennäkemättömän markkinahäiriön ja ajanut alan yritykset suhteettoman epävarmuuden tilaan. Todennäköisesti edessä on työpaikkojen menetyksiä, jopa konkursseja. Verovapauden poistaminen näin nopeasti edustaa poukkoilevaa veropolitiikkaa, joka on yritysten toiminnan kannalta kaikkein myrkyllisintä. 

Työsuhdepolkupyörien verovapauden poistamisen sijaan hallitus olisi voinut puuttua mittaluokaltaan suurempiin ja ympäristön sekä talouden kannalta haitallisiin ja säilyttäviin tukiin. Esimerkiksi puunpolton verovapauden hinta on valtiolle yli 400 miljoonaa euroa vuodessa, kun taas työsuhdepolkupyörien verovapauden poistamisen arvioidaan kerryttävän verotuloja noin 30 miljoonaa euroa. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 3., 4. ja 5. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisenaettä 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna, (Vastalauseen muutosehdotukset) että 2. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 31, 64, 95, 124, 125 § ja voimaantulosäännös muutettuina seuraavasti:(Vastalauseen muutosehdotukset) että 6. ja 7. lakiehdotus hylätään. 

Vastalauseen muutosehdotukset

1. Laki vuoden 2026 tuloveroasteikosta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 
Verotettava 
ansiotulo, 
euroa 
Vero alarajan 
kohdalla, 
euroa 
Vero alarajan 
ylittävästä 
tulon osasta, % 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 0—22 000 Muutosehdotus päättyy 
12,64 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 22 000—32 600 Muutosehdotus päättyy 
2 780,8 
19 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 32 600—52 100 Muutosehdotus päättyy 
4 794,8 
30,25 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 52 100—88 200 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 10 693,55 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 34,00 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 88 200—150 000 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 22 967,55 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 41,75 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 150 000— Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 48 769,05 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 44,25 Muutosehdotus päättyy 
2 § 
(Kuten VaVM) 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki tuloverolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan tuloverolain (1535/1992) 64 §:n 4 momentti ja 110 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 64 §:n 4 momentti laissa 1205/2020, 
muutetaan 31 §:n 1 momentin 6 kohta ja 4 momentti, 95 §:n 1 momentin 2 kohta, 106 §, 124 §:n 4 momentti sekä 125 §:n 2 ja 4 momentti, 
sellaisena kuin niistä ovat 31 §:n 4 momentti laissa 716/2004, 106 § ja 125 §:n 2 ja 4 momentti laissa 702/2024 ja 124 §:n 4 momentti laissa 1510/2016, sekä 
lisätään 31 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1170/1998, 716/2004, 876/2017, 1077/2020 ja 619/2021, Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 64 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1205/2020 Muutosehdotus päättyy uusi 9 momentti ja lakiin uusi 69 e ja 110 a § seuraavasti: 
31 § 
Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset säännökset 
Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat muun ohessa: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
6) Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja Muutosehdotus päättyy työttömyyskassamaksut; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Puhdasta tuloa laskettaessa vähennyskelpoisia menoja eivät ole verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivätkä verovelvollisen elantomenot, joina pidetään muun muassa asunnon vuokraa sekä lasten ja kodin hoidosta aiheutuneita menoja. Osinkotulon hankkimisesta johtuneet menot ovat kuitenkin vähennyskelpoisia sen estämättä, että osinkotulo on 33 a–33 d §:n nojalla verovapaata tuloa. Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Vähennyskelpoisia menoja eivät ole työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut eivätkä sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksut, joilla sääntöjensä mukaan voi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita. Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Verovelvollisen omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset eivät ole palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia vähennyskelpoisia menoja. Jos verovelvollinen käyttää edellä tarkoitettua asuntoa muiden veronalaisten tulojen kuin palkkatulojen hankintaan, verovelvollisella on oikeus vähentää asunnon käytöstä johtuvina kustannuksina enintään Verohallinnon määräämän työhuonevähennyksen määrä. Verohallinto määrää vuosittain työhuonevähennyksen määrät perustuen tulonhankkimistoiminnan määrään ja laajuuteen sekä työhuoneen kohtuullisiin keskimääräisiin kustannuksiin. 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 64 § Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Luontoisetu Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Työnantajan työntekijälleen antama polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1 200 euroon asti. Polkupyöräedun ja 3 momentissa tarkoitetun joukkoliikenteen matkalipun verovapaa enimmäismäärä on kuitenkin yhteensä 3 400 euroa.  Muutosehdotus päättyy 
 
95 § 
Tulonhankkimisvähennys 
Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
2) Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja Muutosehdotus päättyy työttömyyskassamaksut; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
106 § 
(Kuten VaVM) 
110 a § 
(Kuten VaVM) 
124 § 
Veron määräytyminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Luonnollisen henkilön on suoritettava eläketulon lisäveroa 5,85 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 47 000 Muutosehdotus päättyy euroa. Eläketulon lisäveroon sovelletaan, mitä ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta tässä tai muussa laissa säädetään. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
125 § 
Työtulovähennys 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Vähennys on 18 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 3 585 Muutosehdotus päättyy euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 35 000 euroa vähennyksen määrä pienenee Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2,22 Muutosehdotus päättyy prosentilla puhtaan ansiotulon 35 000 euroa ylittävältä osalta puhtaan ansiotulon 50 550 euroon saakka. Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Vähennyksen määrä ei pienene puhtaan ansiotulon 50 550 euroa ylittävältä osalta.  Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 42 550 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 3,55 prosentilla ylittävältä osalta.  Muutosehdotus päättyyVähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
(Kuten VaVM) 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Voimaantulo 
(Kuten VaVM) 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 7.11.2025
Saara Hyrkkö vihr 
 

Vastalause 4 /vas

Perustelut

Verotuksen tehtävä on turvata hyvinvointivaltion rahoitus, tasata varallisuus- ja tuloeroja ja ohjata ihmisten käyttäytymistä. Vasemmistoliiton mielestä verotuksen peruslähtökohta on, että veroa tulee maksaa maksukyvyn mukaan.  

Orpon hallitus on jo aiemmin vähentänyt verojärjestelmän progressiivisuutta merkittävästi. Halli-tus esimerkiksi kevensi ensitöikseen erittäin suurituloisten verotusta nostamalla solidaarisuusveron alarajan 150 000 euroon. Vielä vuonna 2023 ylimmän tuloluokan alaraja oli 85 800 euroa. Vasemmisto peruisi tämän suurituloisille kohdennetun veronkevennyksen. ja vahvistaisi tuloverotuksen progressivisuutta. Yhdessä sosiaaliturvaan tehtyjen leikkausten kanssa hallituksen tekemät muutokseen verotukseen ovat tehneet Suomesta eriarvoisemman maan. 

Oikeistohallituksen esittämät veromuutokset vuodelle 2026 kasvattaisivat tuloeroja Suomessa enti-sestään. Hallituksen esittämien veromuutosten yhteisvaikutukset verovelvollisille ovat ristiriidassa veronmaksukykyperiaatteen kanssa, sillä verotusta kevennetään eniten niiltä, joilla veronmaksukykyä on muita enemmän. Vasemmistoliitto ei kannata hallituksen esittämää korkeimpien marginaaliveroasteiden alentamista noin 52 prosenttiin, mikä on suurituloisimmille suomalaisille kohdennettu veronalennus. Suurituloisimpien verokevennykset eivät sovi myöskään nykyiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen, jossa pienituloisilta leikataan etuuksia ja palveluita. Hallituksen esityksessä jätetään tuomatta esiin merkittäviä epävarmuuksia, joita esimerkiksi toimen itserahoitusasteen arvioimiseen sisältyy. Ylimpien rajaveroasteiden alentaminen kohdistuisi niin pieneen joukkoon suomalaisista, että mahdolliset muutokset tämän ryhmän työpanoksessa ei vaikuttaisi merkittävästi talouskasvuun ja toimien itserahoittavuus ja sen mahdollinen toteutumisen ajankohta on epävarma. Emme myöskään kannata hallituksen esittämää suurten eläkkeiden lisäveron kevennys-tä, joka vahvistaa vain kaikkein suurimpia eläkkeitä saavien ostovoimaa. 

Vasemmistoliitto vahvistaisi tuloverotusasteikon progressiota myös muilta osin hallituksen esitykseen verrattuna. Tämän lisäksi parantaisimme myös pieni- ja keskituloisten työntekijöiden ostovoimaa siirtämällä niin sanotut kiky-maksut työnantajan maksettavaksi. Vuoden 2016 kilpailukykysopimuksessa siirrettiin palkan sivukulut työantajilta enemmän palkansaajien maksettavaksi. Vasemmistoliitto vahvistaisi työntekijöiden ostovoimaa palauttamalla nämä palkan sivukulut takaisin työantajien maksettavaksi. Siirto tukisi myös talouskasvua, sillä riittämätön kulutuskysyntä on tällä hetkellä merkittävin kasvun este Suomessa. Kokonaisuudessaan esittämämme muutokset verotukseen ja palkan sivukuluihin vahvistaisivat pieni- ja keskituloisten ostovoimaa enemmän kuin hallituksen talousarvioesitys. 

Emme poistaisi työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeutta. Tulonhankkimismenot ovat vero-tuksessa normaalisti vähennyskelpoisia niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja on hyvin poik-keuksellista säätää tulonhankkimismenoja vähennyskelvottomiksi. Verojärjestelmässämme tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvat menot eli niin sanotut luonnolliset vähennykset ovat normaalisti verotuksessa vähennyskelpoisia. Työmarkkinajärjestöt neuvottelet jäsentensä tulon-muodostukseen ja työehtoihin liittyvistä kysymyksistä, jolla on suoraa vaikutusta jäsenten tulon hankkimisen ja säilyttämisen kannalta. Esityksen vaikutusarviossa ei myöskään käsitellä lainkaan esimerkiksi sitä, että etenkin pienipalkkaisilla aloilla esitys saattaa tosiasiassa merkittävästi haitata järjestäytymistä ja kollektiivista neuvottelua heikentäen siten keskeisten työelämän perusoikeuksien toteutumista. Palkansaajien näkökulmasta ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen voi johtaa heikompaan palkka- ja tuottavuuskehitykseen kansantaloudessa. Mikäli järjestäytyminen ja työehtosopimusten yleissitovuus heikkenevät, se voi johtaa myös pidemmällä aikavälillä tuloerojen kasvuun. 

Emme toteuttaisi lapsivähennyksen korotusta, vaan käyttäisimme saman rahan lapsilisien korotukseen. Lapsivähennyksestä eivät hyödy pienituloiset, joten lapsilisän korottaminen on tasa-arvoisempi toimi, joka hyödyttää myös pienituloisia. Säilyttäisimme työsuhdepolkupyörien ve-roedun, sillä se kannustaa työntekijöitä ilmaston ja terveyden kannalta suotuisaan käyttäytymiseen. Emme poistaisi työntekijöiden mahdollisuutta tehdä verotuksessa työhuonevähennystä. 

Tuloverolakiin lisättäväksi ehdotettava 69 e § työntekijän oikeudenkäyntikulujen verotuksesta vastaa tarkoitukseltaan lakialoitetta LA 27/2023 vp (Saramo ym.). Muutos on tärkeä ja perusteltu. Työnantajan maksamia työntekijän oikeudenkäyntikuluja ei tule pitää veronalaisena palkkana, kun rikosasian kohteena oleva teko on tapahtunut työtehtävissä eikä työntekijä ole toiminut työnantajan ohjeistuksen vastaisesti. Nykyinen sääntely on johtanut kohtuuttomaan, oikeusturvan, sananvapauden ja lehdistönvapauden kannalta ongelmalliseen tulkintalinjaan (KHO:2023:116) Helsingin Sanomien toimittajaan liittyneessä tapauksessa. Vasemmistoliitto kannattaa muutosta lakialoit-teessa esitetyin perustein. 

Vasemmistoliitto ei kannata hallituksen esittämää avainhenkilöiden lähdeveron alentamista ja huojennus Suomeen palaaville. Hallituksen esityksessä huojennus laajennetaan koskemaan myös Suomen kansalaisia, jotka palaavat Suomeen. Esitys heikentäisi verotuksen progressiota entises-tään. Lähdevero myös lasketaan 32 prosentista 25 prosenttiin, eli Suomeen tulevat suurituloiset maksaisivat vielä pienempää veroprosenttia kuin aikaisemmin. Kyse on sellaisten ulkomailla asuneiden suurituloisten erityiskohtelusta, jolle ei ole perusteluita. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 4. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisenaettä 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina, (Vastalauseen muutosehdotukset) että 3., 5., 6. ja 7. lakiehdotus hylätään. 

Vastalauseen muutosehdotukset

1. Laki vuoden 2026 tuloveroasteikosta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 
Verotettava 
ansiotulo, 
euroa 
Vero alarajan 
kohdalla, 
euroa 
Vero alarajan 
ylittävästä 
tulon osasta, % 
12,64 
22 000 
2 780,8 
19 
32 600 
4 794,8 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 31,75 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 52 100 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 10 986,05 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 38,00 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 85 800 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 23 792,05 Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 45,55 Muutosehdotus päättyy 
2 § 
(Kuten VaVM) 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki tuloverolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan tuloverolain (1535/1992) Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 64 §:n 4 momentti ja Poistoehdotus päättyy 110 §:n 2 momentti, Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi sellaisena kuin niistä on 64 §:n 4 momentti laissa 1205/2020, Poistoehdotus päättyy 
muutetaanValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 31 §:n 1 momentin 6 kohta ja 4 momentti, 95 §:n 1 momentin 2 kohta, Poistoehdotus päättyy 106 §, Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 124 §:n 4 momentti sekä Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ja Muutosehdotus päättyy 125 §:n 2 Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi ja 4 Poistoehdotus päättyy momentti, 
sellaisena kuin Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ne Muutosehdotus päättyy ovat Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 31 §:n 4 momentti laissa 716/2004, 106 § ja 125 §:n 2 ja 4 momentti  Poistoehdotus päättyylaissa 702/2024 Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi ja 124 §:n 4 momentti laissa 1510/2016 Poistoehdotus päättyy, sekä 
lisätäänValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 31 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1170/1998, 716/2004, 876/2017, 1077/2020 ja 619/2021, uusi 9 momentti ja Poistoehdotus päättyy lakiin uusi 69 e ja 110 a § seuraavasti: 
69 e § 
(Kuten VaVM) 
106 § 
(Kuten VaVM) 
110 a § 
(Kuten VaVM) 
125 § 
Työtulovähennys 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Vähennys on 18 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 430 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 24 250 Muutosehdotus päättyy euroa vähennyksen määrä pienenee Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 2,22 Muutosehdotus päättyy prosentilla puhtaan ansiotulon Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 24 250 Muutosehdotus päättyy euroa ylittävältä osalta Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi puhtaan ansiotulon 50 550 euroon saakka. Vähennyksen määrä ei pienene puhtaan ansiotulon 50 550 euroa ylittävältä osalta Poistoehdotus päättyy. Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 42 550 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 3,44 prosentilla ylittävältä osalta. Muutosehdotus päättyy Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Lain 110 a §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran lisäkauppahintaan, jonka suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat 1 päivänä tammikuuta 2026 tai sen jälkeen. Tätä aiemmin vahvistuviin lisäkauppahintoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Polkupyöräetuihin, joihin työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet 23 päivänä huhtikuuta 2025 tai ennen tätä, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia. Jos polkupyöräetu, johon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia, on toteutettu leasingsopimuksella tai muulla vastaavalla sopimusjärjestelyllä, säännöksiä sovelletaan kyseisen sopimuskauden loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta. Jos työnantaja omistaa polkupyöräetuna olevan polkupyörän ja etuun sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia, säännöksiä sovelletaan kyseisen pyörän käytölle ennen edun käyttöönottoa sovitun määräajan loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta. Poistoehdotus päättyy 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 7.11.2025
Hanna Sarkkinen vas