Hallituksen esityksen tavoitteet alkoholiverotuksen kiristämisestä ja verotuksen sitomisesta yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kehitykseen ovat sinänsä kannatettavia. Valiokunnan enemmistö pitää hallituksen esittämiä muutoksia riittävinä. Vastalauseen esittäjät katsovat kuitenkin, että kokonaisuus jää julkisen talouden ja kansanterveyden näkökulmasta vajavaiseksi erityisesti oluen verotuksen osalta.Vuodelle 2025 toteutettu olutveron alentaminen oli heikosti perusteltu sekä terveys- että finanssipoliittisesti. Alennus kohdistui tuotteeseen, jonka riskit kansanterveydelle ja sosiaalisille haitoille ovat hyvin tunnetut. Samalla ratkaisu heikensi julkista taloutta ja oli ristiriidassa sen yleisen linjan kanssa, jonka mukaan haittaverojen tulisi osaltaan tukea sekä kestävää rahoituspohjaa että haittojen vähentämistä.Alkoholin käytöstä aiheutuvat kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollolle, työelämälle ja järjestyksenpidolle ovat huomattavat, ja ne kohdistuvat laajasti koko yhteiskuntaan. Alkoholiverotus on tässä keskeinen ohjauskeino. Siksi on perusteltua, että olutverotusta ei kevennetä vaan päinvastoin palautetaan vähintään aiemmalle tasolle ja kiristetään maltillisesti yli sen.Vastalauseen esittäjät katsovat, että hallituksen esitys viinin ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien veronkorotuksista voidaan hyväksyä, mutta kokonaisuutta on täydennettävä olutveron osalta. Olutveroa tulee korottaa siten, että vuoden 2025 alusta tehty veronalennus perutaan ja lisäksi toteutetaan yleisen linjan mukainen, maltillinen mutta tuntuva kiristys. Käytännössä tämä tarkoittaisi oluesta suoritettavan alkoholijuomaveron tason nostamista 10 prosentilla nykyiseen verotasoon nähden. Näin olutvero palautuisi vähintään ennen veronkevennystä vallinneelle tasolle ja vahvistaisi sekä julkista taloutta että terveyspoliittista ohjausvaikutusta.Alkoholiveron sitominen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kehitykseen on perusteltu ratkaisu, jotta veron reaalinen taso ei jatkossa pääse hiljalleen rapautumaan. Indeksitarkistus on tekninen väline, mutta sen rinnalla on välttämätöntä korjata vuoden 2025 olutveroratkaisu ja linjata olutverotus vastaamaan paremmin haittojen suuruutta ja julkisen talouden kestävyyshaasteita. 

Verotuksen painopistettä työnverotuksesta haittojen verotukseen

Keskusta keventäisi keskituloisten ansiotulojen verotusta selvästi reippaammin kuin mitä hallitus tekee.  

Keskusta on verotuksen painopopisteen siirtämiseksi valmis yhtenä toimenpiteenä korottamaan alkoholiveroa yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla, josta 25 miljoonaa euroa kertyisi perumalla hallituksen alkukaudesta päättämä olutveron alennus.  

Keskustan mielestä oli hallitukselta aikoinaan väärä arvovalinta ensiksi keventää oluen verotusta ja myöhemmin toteuttaa vastaavalla summalla korottaa esimerkiksi liikuntapalveluiden ja kirjojen arvonlisäveroa. 

Olutveron aiemman alennuksen kumoamisen lisäksi keskusta toteuttaisi 75 miljoonaan euron korotuksen alkoholiveron verotaulukkoon kautta linjan hallituksen esittämään verrattuna. Tämä tarkoittaisi viiden prosentin korotusta alkoholiveron verotaulukon lukuihin hallituksen esitykseen verrattuna ja olutveron osalta 5 prosentin korotusta sen lisäksi, että aiempi veronalennus perutaan. 

Hallituksen esityksessä viinin ja muiden käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin keskimäärin noin yhdeksällä prosentilla. Korotus kohdistettaisiin alkoholipitoisuudeltaan yli 2,8-tilavuusprosenttisiin juomiin. Lisäksi hallitus ehdottaa, että alkoholi- ja alkoholijuomavero sidottaisiin kaikkien juomaryhmien osalta pysyvästi yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin toteutuneisiin muutoksiin. 

Hallituksen esityksen mukainen alkoholiverotuksen kiristäminen on perusteltua paitsi kansanter-veyden, myös julkisen talouden näkökulmasta. 

Hallituksen veropolitiikka ei ole kuitenkaan johdonmukaista. Hallitus on aiemmilla päätöksillään keventänyt oluen verotusta. Ehdotamme, että oluen verotus palautetaan tasolle, jota se oli ennen vuoden 2024 talousarviota. Lisäksi ehdotamme, että siihen tehdään yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kehityksen mukainen veromuutos hallituksen esityksen tapaan.