Hallituksen esitystä on perusteltu muun muassa myönteisillä ympäristövaikutuksilla. Sen vaikutukset olisivat kuitenkin ympäristölle rajalliset, sillä se kohdistuu suurelta osin päästökauppasektoreihin, joilla muutokset eivät juuri vaikuttaisi päästöjen kokonaismäärään. Samaan aikaan esitys lisäisi valtion tuloja vuositasolla huomattavasti, noin 50 miljoonalla eurolla. Siksi voidaan todeta, että lakiesityksen päätavoite on fiskaalinen: kerätä lisää verotuloja. 

Lakiesityksessä ei ole arvioitu eri politiikkavaihtoehtoja ympäristön näkökulmasta. On selvää, että samalla rahamäärällä voisi olla mahdollista tehdä tehokkaampia toimia päästöjen vähentämiseksi. Lakisesityksessä ei myöskään arvioitu, mikä vaikutus muutoksilla olisi esimerkiksi öljylämmitysjärjestelmien vaihtoihin ympäristöystävällisempiin lämmitysjärjestelmiin. 

Tällaisiin valintoihin voitaisiin vaikuttaa veronkorotusten ohella tehokkaasti esimerkiksi tukemalla suoraan lämmitysjärjestelmien vaihtamista. On epäselvää, miksi hallitus ei ole punninnut tätä vaihtoehtoa. Energiankäyttöön voitaisiin vaikuttaa myös asuntotuotannon tukijärjestelmän muutoksilla. SDP ehdotti vaihtoehtobudjetissaan 30 miljoonan euron lisäystä korjaus- ja energia-avustuksiin valtion asuntorahaston sisältä. Esimerkiksi kotitalousvähennystä olisi myös mahdollista suunnata niin, että se kohdistuisi päästöjen vähentämistä koskeviin hankintoihin. Kotita-lousvähennys voitaisiin ulottaa myös asunto-osakeyhtiön osakkaan rahoitusvastuulla toteutettaviin remontteihin. Energiaremonttien ja asuntotuotannon ympäristöystävällisyyden tukemiseen olisi siis lukuisia vaihtoehtoja. 

Veronkorotuspäätöksiä tulisi tarkastella oikeudenmukaisuuden ja tulonjakovaikutusten näkökulmasta. Hallituksen esityksestä käy ilmi, että esityksen suurimmat vaikutukset kohdistuisivat kaukolämpösektoriin (15 miljoonaa euroa) ja talokohtaiseen lämmitykseen (10 miljoonaa euroa). Myös rakentamisen, maatalouden ja teollisuuden kustannukset kasvaisivat yhteensä 15 miljoonalla eurolla. 

Hallituksen esityksessä on myös arvioitu, että sen vaikutukset tuloeroihin olisivat vähäiset. Tätä on arvioitu tekemällä vertailuja tulokymmenyksittäin. Tällainen kaikkia kansalaisia koskeva lähestymistapa ei kuitenkaan kerro riittävän tarkasti tulonjakovaikutuksista, sillä vaikutukset kohdistuisivat epätasaisesti tuloluokkien sisällä. Veronkorotukset koskisivat 200 000:ta öljylämmitteisissä taloissa asuvaa sekä niitä Etelä-Suomen kaupungeissa asuvia, joiden asuntojen käyttämä kaukolämpö on tuotettu kivihiilellä tai maakaasulla. Näidenkin ryhmien sisällä vaikutukset vaihtelisivat. Merkittävin vaikutus yksittäiseen ryhmään on öljylämmitteisen omakotitalon 43 euron vuotuinen lisäkustannus. Päätöstä tehdessä olisi syytä arvioida, ettei se kohdistu kohtuuttomasti yksittäisiin kotitalouksiin. Kustannusten nousun ohella voitaisiin arvioida, onko tavoiteltuja ohjausvaikutuksia syytä vahvistaa samanaikaisilla tuilla. SDP on vaihtoehdossaan ehdottanut asuntojen korjaus- ja energia-avustusten kohdentamista siten, että niistä hyötyisivät pieni- ja keskituloiset. Näitä avustuksia voitaisiin käyttää energiaremontteihin. 

Hallituksen esitys kohdistuu vain rajalliseen määrään kotitalouksia. Siksi sen tulonjakovaikutuksia olisi syytä arvioida tarkemmin. Olisi myös syytä arvioida päätösten vaikutuksia asumisen hintaan. Hallitus on tehnyt lukuisia muitakin asuntojen hintoihin heijastuvia ratkaisuja. Jää myös epäselväksi, miksi hallitus on päättänyt kerätä 50 miljoonan lisäverotulot nimenomaan tällä tavalla. Verotulot olisi mahdollista kerätä oikeudenmukaisemmin esimerkiksi muuttamalla verotuksen painopistettä omistamisen verotuksen suuntaan. Tämä onnistuu esimerkiksi tiivistämällä omistamisen verotuksen veropohjaa. 

Hallituksen esitys on siis sekä ympäristönäkökulmasta että oikeudenmukaisuuden näkökulmasta puutteellinen. Sitä varten ei ole tehty hyvän lainsäädännön edellyttämiä taustaselvityksiä.  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia. Veronkorotusten arvioitu tuotto on 45 miljoonaa euroa. Esityksellä on arvioitu olevan joitakin positiivisia vaikutuksia ympäristönsuojelun ja ilmaston muutoksen torjunnan kannalta, sillä veronkorotukset parantavat muun muassa vähähiilisten polttoaineiden, uusiutuvien energianlähteiden ja yhdistetyn tuotannon asemaa muihin nähden. Ehdotetut veronkorotukset ovat kuitenkin ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta riittämättömiä, sillä korotus ei ohjaa riittävästi käyttämään uusiutuvia energianlähteitä. 

On myös huomioitava, että tavoitteet päästöjen vähentämisestä ja energian säästämisestä eivät toteudu, mikäli maataloudelle ja energiaintensiiviselle teollisuudelle myönnettävät energiaverojen palautukset toteutetaan ehdotetulla tavalla. Myös maatalouden ammatinharjoittajille ja energiaintensiivisen teollisuuden elinkeinonharjoittajille on luotava aidot kannusteet kestävien energianlähteiden käyttöön. 

Nestemäisten polttoaineiden valmistevero

Hallituksen esityksessä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron energia- ja hiilidioksidiosuutta esitetään korotettavaksi niin, että korotuksen painotus on hiilidioksidiverossa. Verotuksen painopisteen siirtäminen kohti hiilidioksidiveroa on oikeansuuntainen, mutta esitetyllä korotuksella ei ole riittävän suuria ympäristövaikutuksia. 

Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmistevero

Turpeen verotukea on kasvatettu alentamalla turpeen verotusta tasolta 4,9 euroa/MWh ensin tasolle 3,4 euroa/MWh vuonna 2015 ja edelleen tasolle 1,9 euroa/MWh vuonna 2016, mikä kannustaa entistä enemmän runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan turpeen käyttämiseen polttoaineena erityisesti yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Hallituksen esityksessä turpeen verotukseen ei esitetä muutoksia, minkä vuoksi turpeen asema muihin energianlähteisiin paranee. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja erityisesti Pariisin ilmastokokouksen jälkeen on käytettävä kaikki keinot hiilipäästöjen vähentämiseksi. Turpeen saaman verotuen pienentäminen tukisi ilmastotavoitteiden saavuttamista ja kohentaisi lisäksi valtiontalouden tilaa. 

Työkoneissa käytettävän polttoaineen verotuen pienennys

Energiaveromomentille kohdistuvista verotuista toiseksi merkittävin on työkoneissa käytetyn polttoaineen normia alempi verotus. Verotuki syntyy siitä, että tietyille työkoneille on annettu oikeus käyttää dieseliä kevyemmin verotettua kevyttä polttoöljyä. Kevyttä polttoöljyä käytetään mm. dieselmoottorilla varustetuissa liikkuvissa työkoneissa ja maa- ja metsätalouskoneissa. 

Vuonna 2018 tämän verotuen suuruudeksi arvioidaan 454 miljoonaa euroa. Vihreät ovat vaihtoehtobudjetissaan esittäneet, että työkoneissa käytettävän polttoaineen verotuesta leikataan vajaa neljännes siirtämällä kevyemmin verotetun kevyen polttoöljyn käyttäjät kireämmin verotetun -dieselin käyttäjiksi ja että laaditaan työkoneille ja kiinteästi asennetuille moottoreille vastaava verojen palautusjärjestelmä kuin mitä on luotu esimerkiksi maatalouteen. Tarkoituksena on, että -dieselin verotukseen siirrettyjen työkoneiden käyttäjille palautetaan 344 miljoonaa euroa vuonna 2018 kerättävistä valmisteveroista.  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan aiemmin sovitun mukaisesti lämmityspolttoaineiden valmisteverojen korottamista. Korotuksen seurauksena lämmityspolttoaineiden hiilidioksidivero nousee 62 euroon per hiilidioksiditonni, ja verotulojen arvioidaan kasvavan 45 miljoonalla eurolla vuodessa. Energiaverokomponentin korotus on 0,45 euroa megawattitunnilta. Korotuksissa painottuu hiilidioksidikomponentti, ja muutoksen seurauksena lämmityspolttoaineiden hiilidioksidivero nousee samalle tasolle kuin liikennepolttoaineiden hiilidioksidivero. 

Pidämme hiilidioksidiverotuksen kiristämistä tervetulleena suuntana. Laajemmassa kuvassa katsomme, että kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen nopeuttamiseksi tarvitsemme nykyistä voimakkaampaa vero-ohjausta kaikkeen fossiilienergian käyttöön. Siten olisi toivottavaa, että hallitus toisi tämän kaltaiset uudistukset eduskunnan käsiteltäväksi selkeämpänä kokonaisuutena yksittäin annosteltujen erillisreformien sijaan. Kuvaavaa hallituksen politiikan kokonaiskuvan puutteesta on, että nyt käsiteltävänä olevan uudistuksen aikataulua päätettiin nopeuttaa fiskaalisista syistä, kun toisen energiaveromuutoksen eteneminen hallituksessa tyssähti. Tämän kaltainen menettely tekee vaikeaksi hahmottaa, mikä on useiden muutosten yhteisvaikutus. Toivomme, että liikenteen ja yritystukien uudistamista valmistelevat parlamentaariset työryhmät tuovat osaltaan selkoa kokonaiskuvaan. 

Käytännön tasolla nyt käsiteltävän uudistuksen vaikutukset tuntuvat rakennusten erillislämmityksessä, työkoneissa ja teollisuuden öljynkäytössä. Kuten valiokunnan kuulemisissakin on todettu, parantavat esitetyt muutokset uusiutuvien polttoaineiden asemaa suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Muutokset myös lisäävät kannustimia energiatehokkuuden parantamiseen. 

Kun katsotaan energiasisältö- ja hiilidioksidikomponenttien yhteisvaikutusta, kiristyisi lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden verotus keskimäärin seitsemän prosenttia nykytasosta. Esityksen arvion mukaan kevyen polttoöljyn kuluttajahinnat kallistuisivat noin kaksi prosenttia ja raskaan polttoöljyn noin kolme prosenttia. Kaukolämmön hinta nousisi etelän kaupunkialueilla noin 0,9—2,5 prosenttia ja kaukolämpöä hyödyntävissä omakotitaloissa noin yhdeksän euroa vuodessa. Öljylämmitteisten omakotitalojen kohdalla puhuttaisiin keskimäärin noin 43 euron vuotuisesta lisäyksestä lämmityskuluihin. 

On kuitenkin huomattava, että keskiarvot peittävät alleen tärkeitä tulonjaollisia ja toimeentuloon liittyviä kysymyksiä. Tämän valiokuntakin mietinnössään toteaa. Suomessa on noin 190 000 öljylämmitteistä omakotitaloa. Osassa näistä on hyvin pienituloisia kotitalouksia, joiden toimeentuloa uudistus voi selvästi vaikeuttaa. Vaikka kannustimet energiaremonttiin kasvaisivat, ei pienituloisilla ja vähävaraisilla talouksilla ole sellaisiin usein mahdollisuutta. Esimerkiksi muuttotappioalueilla kodin markkina-arvo voi olla niin vähäinen, ettei sitä vastaan saa lainaa esimerkiksi lämpöpumppuremonttiin. Kotitalousvähennyksen hyödyntäminenkin edellyttää, että on kohtalaiset tulot. 

Vasemmistoliitto onkin esittänyt energiaremonttitukea, joka antaisi myös vähävaraisemmille kotitalouksille mahdollisuuden siirtyä uusiutuvaan energiaan ja parantaa kotinsa energiatehokkuutta. Lisäksi olemme esittäneet myös kotitalousvähennyksen uudistamista niin, että se soveltuisi asunto-osakeyhtiöiden ja -osuuskuntien energiaremontteihin. 

Eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmiin esittämämme muutokset parantaisivat eläkeläisten ja esimerkiksi työttömien tai opiskelijoiden toimeentuloa huomattavasti, mikä vähentäisi fossiiliperäisen lämmityksen kallistumisen vaikutusta.  

Pidämme ongelmallisena sitä, ettei esityksessä esitetä muutoksia turpeen verotukseen. Käytännössä esitys luokin epäsuorasti lisätuen turpeelle: sen kilpailuasema suhteessa muihin energialähteisiin paranisi entisestään, kuten valiokunnan kuulemisissakin on tullut esille. Vasemmistoliiton kanta on, että turpeen verokohtelu tulisi palauttaa vuoden 2014 tasolle eli 4,9 euroon megawattitunnilta nykyisestä 1,9 eurosta. Muutoksen voisi tehdä myös asteittain siten, että ensi vuonna vero olisi viimeisintä veronkevennystä vastaavalla tasolla eli 3,4 euroa per megawattitunti. Tämä ohjaisi energiankäyttöä ympäristöystävällisempään suuntaan ja nostaisi turpeen hinnan lähemmäs sitä tasoa, joka olisi perusteltua sen ympäristö- ja ilmastovaikutusten kannalta. 

Hallitus esittää lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden verojen korotusta 45 miljoonalla eurolla. Kuten perussuomalaiset vaihtoehtobudjetissaan toteaa, esitetty veronkorotus ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukainen eikä oikeudenmukainen. 

Veromuutos siirtäisi energiaverotuksen painopistettä maatalouteen ja yksityisiin kuluttajiin eikä huomioisi veron kohteena olevien henkilöiden maksukykyä millään tavoin. Kaukolämpöön kohdistuisi 15 miljoonan euron ja talokohtaiseen lämmitykseen 10 miljoonan euron lisäverorasitus. Monissa öljylämmitteisissä omakotitaloissa asuu eläkeläisiä, jotka ovat jääneet pitkälti osattomaksi talouskasvun hedelmistä. Siitä huolimatta hallitus haluaa nostaa heidän asumiskustannuksiaan. Veronkorotus nostaisi myös kaukolämmön hintaa, sillä se kohdistuisi ennen kaikkea fossiilista polttoainetta käyttäviin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin. 

Perussuomalaiset katsoo, että jo aikaisemmin tehdyt lämmityspolttoaineiden verojen korotukset ovat nostaneet omakotitaloissa asuvien asumiskustannuksia merkittävästi. Samanaikaisesti hallitus ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin asumiskustannusten alentamiseksi, vaan esimerkiksi jakeluyhtiöt perivät edelleen sähkönsiirrosta merkittävää ylihintaa. Asumiskustannukset ovat jo nykyisellään pienituloisten kansalaisten kannalta kestämättömällä tasolla. Tästä huolimatta esitetty uusi veronkorotus nostaa lämmityksen hintaa entisestään ja vaarantaa erityisesti omakotitaloissa asuvien eläkeläisten toimeentulon. 

Verolla olisi myös heikentävä vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn, koska se nostaisi logistiikkakustannuksia. Korotukset heikentäisivät myös entisestään kansallista kilpailukykyämme. Näistä syistä esitetty veronkorotus tulee perua.