Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. 

Esityksellä nostetaan oluen alennetun verotason vahvuusrajaa ja selkeytetään toisen jäsenvaltion myöntämän pientuotantoalennuksen saamiseen liittyvää menettelyä. Esitys ei sisällä ehdotuksia pientuotantoalennuksen laajentamista nykyisestä. Valiokunta käsittelee jäljempänä nämä kolme asiantuntijakuulemisessa esille nousutta teemaa. 

Oluen verotason yhdenmukaistaminen

Hallituksen esityksen mukaan alkoholipitoisuudeltaan yli 0,5 mutta enintään 2,8 tilavuusprosenttisen oluen vero nousisi miedon oluen vahvuusrajan muutokseen liittyen nykyisestä 25,75 sentistä 28,35 senttiin senttilitralta etyylialkoholia. Yli 2,8-mutta enintään 3,5-prosenttisen oluen vero puolestaan laskisi nykyisestä 38,05 sentistä 28,35 senttiin, koska siihen sovellettaisiin jatkossa alennettua verotasoa. Tällöin yli 0,5-mutta enintään 3,5-prosenttisen oluen vero olisi 28,35 senttiä senttilitralta etyylialkoholia. Tavanomainen verotaso, jota sovellettaisiin yli 3,5-tilavuusprosenttiseen olueen, pysyisi ennallaan eli 38,05 sentissä senttilitralta etyylialkoholia. Valiokunta korostaan että muutos toteutetaan siten, ettei sillä ole nykyisillä kulutusmäärillä vaikutusta alkoholiveron tuottoon. Kyse olisi niin sanotun alkoholiveron rakennedirektiivin muuttamisesta annetun direktiivin kansallisesta täytäntöönpanosta eikä alkoholiverotuksen kansallisen tason korotuksesta verotuoton lisäämiseksi. 

Muutosdirektiivin tavoitteena on vähentää lainsäädännön erilaisten tulkintojen mahdollisuutta ja oikeudellista epävarmuutta sekä talouden toimijoihin ja veroviranomaisiin kohdistuvia hallinnollisia rasitteita ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tavoitteena on myös verovilpin ja kielteisten terveysvaikutusten vähentäminen. Lisäksi tavoitellaan talouden toimijoiden tasavertaista verokohtelua kaikilla alkoholiteollisuuden aloilla. 

Näiltä osin esitystä kannatettiin laajasti valiokunnan asiantuntijakuulemisessa yksittäisiä kriittisiä huomioita lukuun ottamatta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esityksen kaltainen tarkkaan kohdennettu ja vähäinen verotuksen muutos ei todennäköisesti lisää alkoholin kokonaiskulutusta eikä siten myöskään alkoholihaittoja. Muutos voi sen sijaan edistää sitä, että enintään 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä mietoja oluita tuodaan kuluttajamarkkinoille kilpailemaan vahvempien oluiden kanssa. Valiokunta pitää esitystä kannatettavana. 

Ehdotetun muutoksen vaikutuksia arvioitaessa on hyvä huomioida, että muutos koskee määrältään kaiken kaikkiaan hyvin vähäistä tuoteryhmää. Nykyisin alennetun verotason piirissä olevan oluen osuus on vähäinen: vuonna 2020 yli 0,5-mutta enintään 2,8-tilavuusprosenttisen oluen osuus oli 1,4 % kaikesta oluesta. Samoin alennetun verotason piiriin nyt ehdotettavan oluen osuus on hyvin vähäinen: yli 2,8-mutta enintään 3,5-tilavuusprosenttisen oluen osuus on vain noin 0,4 prosenttia kaikesta valmistetusta oluesta. Täten valiokunta pitää muutosta hyvin vähäisenä eikä yhdy yksittäisiin kriittisiin huomioihin. 

Pientuotantoalennus

Esityksellä ei ehdoteta pientuotantoalennuksen laajentamista nykyisestä, vaikka direktiivi sallisi nykyistä laajemman alennuksen. Pientuotantoalennusta on rakennedirektiivin mukaan mahdollista soveltaa ensinnäkin pienten riippumattomien panimoiden valmistamaan olueen, jos panimon vuosituotannon määrä on enintään 20 miljoonaa litraa. Lisäksi alennuksen voi myöntää pienille tislaamoille, jotka tuottavat enintään 1 000 litraa sataprosenttista alkoholia. Muutosdirektiivi mahdollistaisi alennuksen myöntämisen jatkossa myös muille juomaryhmille, kuten viinille, muille käymisteitse valmistetuille juomille ja välituotteille. 

Voimassa olevan lain mukaan panimo on oikeutettu veronalennukseen, jos verovelvollinen esittää luotettavan selvityksen siitä, että olut on tuotettu oikeudellisesti ja taloudellisesti muista saman toimialan yrityksistä riippumattomassa yrityksessä, jonka kalenterivuoden aikana tuottaman oluen määrä on enintään 15 miljoonaa litraa. Veronalennuksen määrä vähenee tuotetun oluen määrän kasvaessa ja on enimmillään 50 prosenttia ja alhaisimmillaan 10 prosenttia. Alennus on kumulatiivinen siten, että pienpanimo säilyttää tuotannon kasvaessa aikaisemmat veronalennukset. 

Valiokunnan kuulemat asiantuntijat lähtökohtaisesti kannattivat pientuotantoalennuksen säilyttämistä nykyisessä. Suurin osa yhtyi hallituksen esityksen näkemyksiin korostaen kilpailuneutraalisuuden vaatimuksia ja kansanterveydellisiä näkökohtia. 

Valiokunta yhtyy siihen asiantuntijakuulemisessa esitettyyn arvioon, että alkoholiveron alennuksena myönnetty tuki ei välttämättä ole tehokkain keino tukea pieniä yrityksiä. Tuki saattaa myös muodostua joustamattomaksi rajaksi yrityksen kasvulle. Valiokunta jakaa myös sen asiantuntijakuulemisessa esitetyn huolen, että erityisesti alkuvaiheessa tuki kohdistuisi ennemminkin muualta tuotuihin tuotteisiin kuin Suomessa valmistettuihin juomiin. Saatavilla olevien tilastotietojen mukaan oluen osalta tilanne on muutamana viime vuotena ollut se, että Suomesta on lähtenyt toisiin EU:n jäsenvaltioihin vuosittain noin 100 000 litraa pienpanimoissa tuotettuja oluita, ja vastaavasti tänne on tuotu vuosittain keskimäärin yhteensä noin 1,1 miljoonaa litraa pienpanimo-oluita. Lisäksi uusiin tuotteisiin ja toimijoihin laajennettuun tukeen liittyisi todennäköisesti monenlaisia, erityisesti yritysten riippumattomuutta ja yritysten välistä yhteistyötä koskevia tulkintakysymyksiä, mikä aiheuttaisi epävarmuutta toimijoille ja hallinnollista työtä viranomaiselle. Valiokunta puoltaa näin ollen esityksessä valittua mallia olla laajentamatta alkoholiveron pientuotantoalennusta. 

Pientuotantotodistus

Esityksessä ehdotetaan, että pientuotantotodistuksen antamista koskeva muutosdirektiivin velvoittava säännös pannaan Suomessa täytäntöön siten, että pieni riippumaton valmistaja antaa toimintaansa koskevan todistuksen itse. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa pientuotantotodistusta koskevaan ehdotukseen. Esitystä kannatettiin tältä osin laajasti valiokunnan asiantuntijakuulemisessa.