Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana muutoin, mutta ehdottaa eräitä teknisiä muutoksia säädösosaan.  

Esityksessä ehdotetaan muutoksia kestävän lämmitysbiokaasun verotukeen ja tarkennuksia sähköpolttoaineiden verotukseen. Asiantuntijakuulemisissa sähköpolttoaineen verotukseen liittyviä muutoksia pidettiin yleensä ottaen selkiyttävinä. Vedyn säilymistä verottomana pidettiin hyvänä. Hallituksen esityksen mukaisesti myös kuulemisissa tuotiin esille EU:n uusiutuva energialainsäädäntö, joka mahdollisesti tuo mukanaan tarpeen tarkastella sähköpolttoaineiden ja vedyn verotusta myöhemmin uudelleen. 

Kuulemisissa esitettiin kritiikkiä erityisesti kestävään lämmitysbiokaasuun ehdotettujen muutosten johdosta. Valiokunta käsittelee sitä koskevaa muutosta seuraavassa tarkemmin. 

Kestävä lämmitysbiokaasu

Biokaasu säädettiin Suomessa valmisteveron alaiseksi polttoaineeksi vuoden 2022 alussa samalla, kun uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite laajeni koskemaan liikennekäytössä olevaa biokaasua. Syksyn 2021 talousarvioneuvotteluiden yhteydessä tehdyn linjauksen mukaisesti liikenteessä käytettävälle biokaasulle säädettiin valmistevero ja lämmityksessä ja työkoneissa käytettävä kestävä biokaasu säädettiin verottomaksi. Hallituksen esityksessä HE 212/2021 vp todettiin, että verottomuuden edellytyksenä on, että sille saadaan tarvittava EU-lainsäädännön mukainen valtiontukihyväksyntä. 

Esityksessä ehdotetaan, että kestävän lämmitysbiokaasun verotukea pienennettäisiin siten, että täyden verottomuuden sijasta siitä kannettaisiin valmistevero, joka koostuisi energiasisältöverosta ja hiilidioksidiverosta. Energiasisältöveron määräksi ehdotetaan energiaverodirektiivin vähimmäisverotason mukaista 1,20 euroa megawattitunnilta, jolloin verotuki pienenisi nykyisestä 10,33 eurosta 9,13 euroon megawattitunnilta. Hiilidioksidivero määräytyisi energiaveromallin mukaisesti, ja valtaosa kestävästä lämmitysbiokaasusta olisi hiilidioksidiverotonta. Lisäksi kestävästä lämmitysbiokaasusta kannettaisiin huoltovarmuusmaksu. Kestävään lämmitysbiokaasuun sovellettaisiin samoja pientuotannon verottomuussäännöksiä kuin liikennebiokaasuun. Pientuotantona pidettäisiin laitosta, jonka tuottama biokaasun määrä olisi enintään yhden gigawattitunnin vuodessa. 

Ehdotettu kestävän lämmitysbiokaasun muita polttoaineita alemman verotason EU-oikeudellinen hyväksyttävyys perustuisi ryhmäpoikkeusasetukseen. Veronalennuksesta tehtäisiin EU:n komissiolle jälkikäteen ilmoitus, mutta valtiontukilupaa ei tarvitsisi hakea. Hallituksen esityksessä valittua mallia on perusteltu pitkälti sillä, että vuoden 2022 alusta voimaan tulleiden uusien ilmasto-, energia- ja ympäristönsuojelun valtiontukisuuntaviivojen perusteella olisi useilta osin epävarmaa, täyttäisikö verovapaus uudet suuntaviivat ja myönnettäisiinkö verottomuudelle valtiontukilupa. Epävarmuuteen vaikuttaa erityisesti biokaasun kilpailukyvyn parantuminen maakaasuun nähden. Biokaasun nykyinen kilpailukyky lämmityskäytössä ja työkoneissa perustuu pitkälti maakaasun korkeaan hintaan.  

Esityksessä ryhmäpoikkeusasetuksen kautta kestävälle lämmitysbiokaasulle sovellettava energiaverodirektiivin mukainen vähimmäisverotaso on arvioitu epävarmaa valtiontukilupaa ennakoitavammaksi sääntelymalliksi toimijoille ottaen myös huomioon aiempaan verottomuuteen liittyvä riski tuen takaisinperinnästä. Myös useat kuultavat ovat pitäneet energiaverodirektiivin mukaista vähimmäistasoa hyväksyttävänä ja perusteltuna ratkaisuna, jos sillä vältetään EU-oikeudellisen hyväksyttävyyden epävarmuudet. Lainsäädännön ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta on pidetty tärkeänä.  

Esityksessä on arvioitu, että muutoksen vaikutus biokaasun kilpailukykyyn ja tuottajien saamaan hintaan olisi vähäinen. Eräät kuultavat ovat kuitenkin tuoneet esille sen, että biokaasun sisällyttäminen energiaverotukseen heikentää biokaasun kilpailukykyä, mikä heijastuu negatiivisesti investointeihin ja ylipäätään biokaasumarkkinoiden kehitykseen. Lisäksi on tuotu esille ylipäätään esityksen ajoituksen heikkous ottaen huomioon energian hintaan ja saatavuuteen liittyvät haasteet tulevana talvena. Asiantuntijakuulemisissa kiinnitettiin myös huomiota siihen, että Ruotsissa biokaasu on edelleen verotonta. Ruotsi on hakenut valtiontukiluvan aikaisempien valtiontukisuuntaviivojen perusteella.  

Eräät kuultavat kiinnittivät huomiota siihen, että lämmitysbiokaasun kestävyyden osoittaminen ei ole mahdollista niille toimijoille, jotka eivät täytä kestävyyslain mukaista toiminnanharjoittajan määritelmää. Tämä johtuu ns. kestävyyslain ja sähköverolain keskinäisestä epäjohdonmukaisuudesta. Saadun selvityksen mukaan tämä epäjohdonmukaisuuden korjaaminen on valmistelussa työ- ja elinkeinoministeriössä ja asiaa koskeva muutosesitys on tarkoitus antaa syksyn aikana 2022. Ennen kestävyyslain muutosta vallitsevaa epäjohdonmukaista oikeustilaa on pyritty tilapäisesti korjaamaan Verohallinnon ohjeistuksella. 

Valiokunta pitää nyt ehdotettua muutosta perusteltuna ottaen huomioon, että ehdotettu muutos parantaisi verotuen EU-oikeudellista hyväksyttävyyttä ja lisäisi oikeusvarmuutta myös yritysten näkökulmasta. Ehdotettu energiaverodirektiivin vähimmäistason mukainen vero olisi kuitenkin maltillinen. Kestävä biokaasu olisi edelleen kilpailukykyinen suhteessa maakaasuun. Oikeusvarmuuden lisääntymisellä voisi myös osaltaan olla positiivisia vaikutuksia biokaasun kilpailukykyyn ja investointeihin. On kuitenkin tärkeää, että Suomi edistää kestävän biokaasun käyttöä lämmitys- ja työkonekäytössä. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että seurataan muiden maiden, erityisesti Ruotsin, toimia uusien valtiontukisuuntaviivojen puitteissa.