Yleistä
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esityksellä on tarkoitus toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti veronkantoa sujuvoittavia ja digitalisaatiota edistäviä muutoksia. Veronkantolakiin ehdotettujen muutosten tavoitteena on selkeyttää verojen maksamista sekä maksujen ja palautusten käyttämistä verojen suoritukseksi. Esityksellä pyritään vähentämään verojen maksamisesta ja maksujen käytön selvittämisestä verovelvollisille aiheutuvaa ylimääräistä hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Muutosten tavoitteena on myös vähentää veronkantoon liittyvää selvittelytyötä ja asiakasneuvonnan tarvetta Verohallinnossa.
Veronkantomenettelyjen sujuvoittamiseen tähtäävät muutokset toteutetaan vaiheittain uudistusten toimeenpanon varmistamiseksi. Ehdotus palautuksen säilyttämistä koskevan veronkantolain 28 §:n kumoamisesta on annettu eduskunnan käsiteltäväksi maaliskuussa 2025 osana hallituksen esitystä laeiksi tuloverolain ja eräiden muiden verolakien muuttamisesta (HE 17/2025 vp, VaVM 4/2025 vp).
Nykyisestä kantomenettelystä saatujen kokemusten perusteella maksujen ja palautusten joustava käyttö on lisännyt epäselvyyttä verojen maksamisessa. Esityksen mukaan syitä menettelyn hankaluuteen on useita. Erityisesti useita verolajeja maksavilla verovelvollisilla maksujen erilaiset käyttöjärjestykset koetaan hankaliksi ymmärtää. Myös veronpalautusten käyttäminen verojen suoritukseksi nykyisessä laajuudessaan on vaikeuttanut maksamista ja maksutilanteen seuraamista. Epäselvä ja vaikeasti hallittava kokonaisuus on aiheuttanut ongelmia yritysten kirjanpidossa ja lisännyt verovelvollisten hallinnollista taakkaa.
Esityksessä ehdotetut muutokset ovat luonteeltaan teknistä sääntelyä. Tavoitteena on muun muassa muuttaa verojen kantomenettelyä siten, että verojen maksamisessa voidaan ottaa nykyistä laajemmin käyttöön menettely, jossa maksaja kohdistaa maksun verovelvollisen kaikkien verojen suoritukseksi yhtä viitenumeroa käyttämällä, ja sitä kautta vähentää maksamisen virheitä ja yksinkertaistaa maksun käyttämistä veron suoritukseksi. Muutos maksun kohdistamistavassa on tarkoitus toteuttaa olennaisilta osin Verohallinnon ohjeistuksella. Yhden viitenumeron käyttö aikaisempaa laajemmin edellyttää myös muutoksia eräisiin veronkantolain maksun kohdistamista koskeviin säännöksiin. Esityksen mukaan kaikilla verovelvollisilla säilyy kuitenkin nykyinen oikeus kohdistaa maksu tietyn verolajin suoritukseksi verolajikohtaisilla viitenumeroilla. Luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät ohjattaisiin maksamaan verot verolajikohtaisilla maksuilla nykytilan mukaisesti. Maksutavan muutosta ei ulotettaisi Verohallinnon maksuohjeistuksessa tässä vaiheessa myöskään liikkeen- ja ammatinharjoittajiin tai maa- ja metsätaloudenharjoittajiin.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutoksia muun muassa maksun ja palautuksen yleiseen käyttöjärjestykseen, oma-aloitteisten verojen maksujen ja palautusten käsittelyyn, maksulle laskettavaan hyvityskorkoon sekä yhteenvedon lähettämiseen postitse.
Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina.
Myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotettuja muutoksia on pidetty pääosin kannatettavana. Tärkeänä on muun muassa pidetty sitä, että verovelvollisilla säilyy edelleen mahdollisuus verolajikohtaisten viitenumeroiden käyttämiseen. Eräitä asiantuntijakuulemisessa esille nousseita kysymyksiä käsitellään jäljempänä lyhyesti erikseen.
Yhteenvedon lähettäminen postitse
Esityksessä ehdotetaan, että verojen maksutilanteesta kertovaa yhteenvetoa ei lähetetä enää pyynnöstä paperilla postitse niille verovelvollisille, jotka kuuluvat yhteenvedon pakollisen sähköisen tiedoksiannon piiriin. Muutoksella vähennettäisiin yhteenvedon paperilla lähettämisestä Verohallinnolle aiheutuvia kustannuksia ja edistettäisiin sähköistä asiointia. Tällä hetkellä yhteenvedon pakollisen sähköisen tiedoksiannon piiriin kuuluvat verovelvolliset voivat pyynnöstä saada yhteenvedon myös paperilla. Paperilla toimitettu yhteenveto ei vaikuta siihen, milloin sähköisen tiedoksiannon piiriin kuuluvan verovelvollisen katsotaan saaneen yhteenvedon tiedoksi.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tarpeettomasta paperipostista luopumista sinällään pidetty perusteltuna tavoitteena, mutta esitetty kuitenkin, että mahdollisuus pyytää yhteenvedon lähettämistä postitse tulisi säilyttää poikkeustilanteita varten. Tähän liittyen on viitattu muun muassa tilanteisiin, joissa yrittäjien digitaidot eivät mahdollista sähköistä asiointia.
Hallituksen esityksen mukainen ehdotus ei vaikuta niihin luonnollisiin henkilöihin ja kuolinpesiin, joille yhteenveto annetaan veronkantolain nojalla tiedoksi tavallisena tiedoksiantona postitse. Luonnollisista henkilöistä ja kuolinpesistä ovat sähköisen tiedoksiannon piirissä työnantajarekisteriin tai arvonlisäverovelvollisten rekistereihin kuuluvat yksityiset elinkeinonharjoittajat ja maataloudenharjoittajat samoin kuin ne luonnolliset henkilöt, jotka ovat antaneet suostumuksensa sähköiseen tiedoksiantoon. Muille luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille yhteenveto toimitetaan postitse. Sähköisen tiedoksiannon ulkopuolelle jäävät myös luonnolliset henkilöt tai kuolinpesät, jotka eivät harjoita muuta arvonlisäverovelvollista toimintaa kuin metsätaloutta. Vain vähäistä liiketoimintaa harjoittavien tai vain satunnaisesti palkkoja maksavien luonnollisten henkilöiden tai kuolinpesien ei tarvitse ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tai työnantajarekisteriin. Esityksessä on arvioitu, että vähäistä laajamuotoisemman elinkeinotoiminnan harjoittamisen voidaan nyky-yhteiskunnassa olettaa edellyttävän käytännössä jonkinasteisten digitaitojen hallitsemista. Sama koskee tilanteita, joissa elinkeinotoimintaa on ryhdytty harjoittamaan yhtiömuodossa.
Valiokunta katsoo, että ehdotusta luopua mahdollisuudesta saada yhteenveto postitse pyynnöstä ei voida pitää kohtuuttomana niiden elinkeinonharjoittajien osalta, jotka ovat voimassa olevan veronkantolain 71 §:n nojalla sähköisen tiedoksiannon piirissä, kun otetaan huomioon, että yhteenveto on saatavilla vaivattomasti Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa OmaVerossa.
Hallituksen esityksen mukaan Verohallinnon on tarkoitus kehittää OmaVeroa siten, että verojen maksutilanne ilmenisi palvelusta nykyistä selkeämmällä tavalla. Valiokunta pitää tärkeänä, että tässä kehitystyössä otetaan huomioon myös ne tahot, joilla on haasteita digitaidoissa.
Kantomenettelyssä tapahtuneen virheen korjaaminen
Asiantuntijakuulemisessa on nostettu esille virheen korjaamista koskevaan veronkantolain 72 §:n 3 momenttiin ehdotettu muutos ja epäselvyys siitä, minkä sääntelyn nojalla virhe korjattaisiin verovelvollisen vaatimuksesta ja korjattaisiinko virhe verovelvollisen vaatimuksesta aina.
Tältä osin valiokunta toteaa, että kantomenettelyssä tapahtuneen virheen korjaamisesta säädetään veronkantolain 72 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan, jos asiaa ei ole ratkaistu valitukseen annetulla päätöksellä eikä 34 §:stä muuta johdu, Verohallinto korjaa kantomenettelyssä tapahtuneen virheen omasta aloitteestaan taikka verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan vaatimuksesta viipymättä virheen havaitsemisen jälkeen. Voimassa olevan pykälän 3 momentissa puolestaan säädetään poikkeuksesta 1 momentin mukaiseen pääsääntöön vähäisten virheiden osalta. Nyt käsillä olevassa esityksessä ehdotetaan, että 3 momentin sanamuotoa tarkennettaisiin siten, että Verohallinto voi jättää virheen korjaamatta omasta aloitteestaan, jos virhe on vähäinen eikä siitä aiheutuisi verovelvolliselle välitöntä taloudellista vahinkoa. Silloin kun verovelvollinen vaatii virheen korjaamista, sovelletaan kyseisen pykälän 1 momenttia. Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että esityksessä ei ehdoteta muutosta 1 momenttiin ja että tarkoitus ei myöskään ole ollut erikseen säätää siitä, toisin kuin kuulemisessa on esitetty, että verovelvollisen vaatimuksesta virhe korjattaisiin aina.