Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina seuraavin huomautuksin.
Hallituksen esityksen tavoitteena on panna täytäntöön EU:n sivutuoteasetuksen muutos, jonka mukaan hevosten ja muiden tuotantoeläinten lantaa voidaan käyttää polttoaineena ilman jätteenpolttolainsäädännön vaatimusten noudattamista enintään 50 megawatin (MW) yksiköissä. Vaikka jätteenpolttolainsäädännön vaatimuksia ei noudateta, ovat pienissä yksiköissä tapahtuvalle poltolle asetettavat vaatimukset kuitenkin niin tiukat, että ympäristönsuojelun taso ei heikenny.
Valiokunta pitää perusteltuna ratkaisua, jonka mukaan pieniä yksiköitä ei ehdoteta sisällytettäväksi pelkästään lannanpolton johdosta ympäristönsuojelulain alaan, vaan lannan polttoa pienemmissä yksiköissä säädellään suoraan EU:n sivutuoteasetuksella. Maatilamittakaavan polttolaitoksissa ei kuitenkaan yleensä voida toteuttaa teknis-taloudellisista syistä asetettuja päävaatimuksia eli 2 sekunnin viipymää ja 850 C-asteen polttolämpötilavaatimusta. Siksi on todennäköistä, että lantaa tullaan kuljettamaan kauemmas suurempiin polttolaitoksiin. Lannan polttamisen haasteet liittyvät pääasiassa sen sisältämään ammoniakkiin, kosteuteen tai polttoaineiden käsittelyjärjestelmiin. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että lannan polttoainekäyttö voi lisääntyä noin 100 000 tonnilla vuodessa. Lannan polttoaineena hyödyntämisen arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 4 %:sta noin 20—30 %:iin.
Ympäristöministeriö laatii parhaillaan yhdessä maa- ja metsätalousministeriön ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa ohjetta tuotantoeläinten lannan käytöstä polttoaineena polttoaineteholtaan enintään 50 MW:n kattiloissa. Valiokunta katsoo, että käytännön ohje on tarpeen seospolttamisen sujuvaksi toteuttamiseksi.
Valiokunta pitää hallituksen esitystä kannatettavana korostaen, että lannan käyttö ravinteena ja maanparannusaineena sellaisenaan on ensisijainen ja järkevin hyödyntämistapa. Erityisesti kotieläintuotannon keskittymäalueilla lannan hyödyntämistä sellaisenaan rajoittaa kuitenkin vesiensuojeluun tähtäävä ympäristönsuojelulainsäädäntö. Lannan peltokäyttöä toteutetaan rajoitetusti lannoitussuunnitelmalla, jossa otetaan huomioon muun ohella lohkon ravinnetila, sijainti ja viljeltävä kasvi. Valiokunta toteaa, että tehokkaammalla lannan ravinteiden kierrätyksellä voidaan myös turvata kotimaista ruoantuotantoa tulevaisuudessa, kun kilpailu niukkenevista fosforivaroista kiristyy ja lannoitteiden hinnat nousevat. Ravinteet nähdäänkin tulevaisuudessa enemmän resurssina kuin ongelmana. Fosfori on nostettu EU:ssa kriittisten materiaalien listalle, sillä sitä saadaan pääasiassa Euroopan ulkopuolella sijaitsevista apatiittivarannoista, joiden riittävyysarviot vaihtelevat 60—400 vuoden välillä.
Biokaasutuksella voidaan myös lannasta tuottaa energiaa hapettomissa olosuhteissa mikrobien avulla. Hajotuksen lopputuotteena saadaan biokaasua, joka on pääasiassa metaania ja hiilidioksidia sekä mädätyslietettä, joka soveltuu lannoitteeksi. Hevosenlannan kuiva-ainepitoisuus on noin 35 %, kun esimerkiksi naudanlannan on 10 % ja sianlannan 7 %. Näin ollen hevosenlanta soveltuu paremmin käytettäväksi kuivaprosessissa.
Tärkeää työtä lannan hyödyntämisen ja kiertotalouden edistämiseksi tehdään myös hallituksen kärkihankkeiden kautta. Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevan ohjelman toisen vaiheen (2016—2019 RAKI 2) tavoitteena on muun ohella säästää ravinteita kierrättämällä mineraalifosforivaroja sekä edistää bio- ja kiertotaloutta. Hevosenlanta hyötykäyttöön -hankkeessa (HELMET) etsitään toimintamalleja hevosenlannan hyödyntämiseksi ja tallien lantahuollon helpottamiseksi yhdessä tallien, hevosalan yrittäjien ja koko lannan käsittelyketjun kanssa tavoitteena saada hevosenlanta entistä paremmin hyötykäyttöön ravinteina ja energiana sekä synnytetään uutta liiketoimintaa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että lainmuutoksen vaikutuksia lannan ohjautumiseen polttoon seurataan. Hallituksen kärkihankkeiden yhteydessä tai erikseen tulisi myös selvittää, onko lupakäytäntöihin liittyviä tai muita lainsäädännöllisiä esteitä vesiensuojelunäkökulmat huomioon ottavalle lannankäytön edistämiselle ravinteena ja maanparannusaineena.