Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 22/2021 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu, edustaja Grahn-Laasonen.
Kiitos, arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on laatinut mietinnön eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksesta 2020. Sanomattakin lienee selvää, että tätä vuotta leimasi globaali pandemia, koronakriisi. Kertomusvuoden talouden toimintaympäristöä leimasivat koronaviruksen suorien terveydellisten ja talousvaikutusten ohella viruksen leviämisen estämistoimet ja niistä aiheutuvien taloudellisten menetysten kompensointi‑ ja lieventämispyrkimykset.
Kertomusvuoden alkupuolella viruksen leviämisen uhka, siihen kytkeytyvät epävarmuudet ja liikkumisrajoitukset heikensivät talousnäkymiä kaikilla keskeisillä talousalueilla. EKP:n neuvosto reagoi tilanteeseen keventämällä rahapolitiikkaansa useaan otteeseen painottaen, että kasvua tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pitkään, jotta pohjainflaatio voisi vahvistua ja kokonaisinflaatio vakiintua lähelle tavoitetta keskipitkällä aikavälillä. Poikkeustila syrjäytti monet talouspolitiikan vakiintuneet normit ja sai liikkeelle lukuisia erilaisia toimia, joiden tavoitteena oli tukea kokonaiskysyntää ja yritysten maksuvalmiutta. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan tällä hetkellä vallitsee laaja konsensus siitä, että talouspolitiikan reaktiot koronakriisiin onnistuivat torjumaan kriisin alun deflatorisen vaikutuksen.
Talousvaliokunta toistaa aiemmin lausumansa kannan, jonka mukaan viimeaikaisilla elvytystoimilla on ollut vankat kokonaistaloudelliset perusteet. Suomen kaltaisen pienen, avoimen ja vientiin tukeutuvan talouden etuna on koko EU:n elpyminen. Taantuman pitkittyminen ja mahdollinen syventyminen muissa EU-valtioissa vaikuttavat myös Suomen mahdollisuuksiin palata kasvu-uralle. Lisäksi, jos luottamus EU:n kykyyn vastata alueen yhteisiin ongelmiin alkaa horjua, voi epäluottamus eskaloitua myös rahoitusvakautta koskevaksi.
Tässä laadukkaasti toteutetussa — näin uskallan sanoa — valiokunnan mietinnössä otamme käsittelyyn korkean inflaation uhan, EKP:n rahapolitiikan strategisen revision, pankkisektorin näkymät, digitaalisen euron sekä kotitalouksien velkaantumista koskevan laajan huolemme ja lisäksi esitimme joitain poimintoja ja punnintoja finanssi‑ ja rahapolitiikkojen rajapinnasta. Kannustan eduskuntaa tutustumaan laajasti tähän mietintöön.
Valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta, ja näin ollen esitämme eduskunnalle, että se hyväksyy kannanoton kertomuksen K 19/2021 johdosta. — Kiitos.
Keskustelu päättyi.
Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen kannanotoksi kertomuksen K 19/2021 vp johdosta. Asian käsittely päättyi.