Arvoisa puhemies! Jäin miettimään, onko talous‑ ja velkaneuvonnan ongelma ollut hallinnointi, ehkä enemmin kuitenkin sen saatavuus. Huolestuttavaa on, että resurssit ovat tulevaisuudessa vähenemässä siitä huolimatta, että nyt asiaa hallinnon osalta käsitellään. Hyvää toki tässäkin esityksessä ja päätöksessä on se, että yhdenmukaisuuden ja tasa-arvoistumisen pitäisi lisääntyä. Pieni huoli minulla on siitä, että toimipisteitten määrä ei välttämättä tavoita kaikkein pienimpiä kuntia ja kaupunkeja, vaan päinvastoin täälläkin puhutaan esimerkiksi sähköisten palveluiden lisäämisestä, joka helposti tarkoittaa sitä, että palvelut keskitetään suuriin kaupunkeihin ja sitten muut hakevat ne sieltä. Toivottavasti tämä ei toteudu. 

Resurssien osalta on kuitenkin todella, todella huolestuttavaa, että 1,1 miljoonaa euroa pienemmällä pitäisi vuodesta 2019 lähtien järjestää talous‑ ja velkaneuvontaa. Me olemme eläneet viime vuodet alhaisen koron maailmassa, ja jos korot tulevina vuosina nousevat, niin on pelko, että meillä esimerkiksi ylivelkaantuminen realisoituu, ja silloin on tärkeää, että meillä on olemassa talous‑ ja velkaneuvontaa. 

Sähköisten palveluiden osalta: Niitä varmasti on syytä kehittää, mutta välillä tuntuu, että olemme ehkä hieman irti reaalitodellisuudesta. Useinhan tuodaan muovipussissa kasa avaamattomia laskuja, jotka sitten lähdetään yhdessä avaamaan, ja siitä lähdetään pikkuhiljaa selvittämään, mitkä ne kertyneet velat siellä ovat. Tätä ei voi kyllä sitten sähköisesti tehdä, joten [Puhemies koputtaa] pidetään huoli siitä, että nekin saavat avun, jotka sitä tarvitsevat.