Kiitoksia, arvoisa puhemies! Hallitus todellakin esittää muutettavaksi metsästyslakia. Tällä muutosesityksellä toimeenpannaan kansallisesti suden liitesiirto ja mahdollistetaan kannanhoidollinen metsästys. Tavoitteena on saada laki ja siihen liittyvät asetukset voimaan siten, että suden kiintiömetsästys pääsisi käyntiin 1.1.2026, tietenkin eduskunnan työrytmiä kunnioittaen.
Sudet liikkuvat yhä useammin asutuksen läheisyydessä tai lähellä tuotantoeläimiä, pelkäävät yhä vähemmän ihmistä ja aiheuttavat paitsi koettua uhkaa myöskin kipeitä menetyksiä kotieläintiloille ja myös metsästyskoirien menetyksiä. Kaikkien suurpetojen kannat ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina, näin myös suden. Hallitus ottaa vakavasti kansalaisten kasvaneet huolet, jotka liittyvät susiin ja muihin suurpetoihin. Tämä esitys on keskeinen osa hallitusohjelman linjauksen mukaista suurpetopolitiikkaa, jossa hallitusohjelman mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä, ja jo aloitettua työtä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan eduskunnan päätöksen mukaisesti. Tavoitteena on saada aikaan suden kannanhoitoon uudenlainen ja pitkäaikainen ratkaisu, jossa suden kestävällä metsästyksellä voidaan hallita sudesta aiheutuvia ongelmia ja haittoja pitkäjänteisesti sekä välttää aiempien kannanhoidollisten metsästysten kokeilujen ongelmat. Ratkaisulla varmistetaan, että susikanta pysyy suotuisalla suojelutasolla, elinvoimaisena ja osana Suomen luontoa, sekä vahvistetaan luottamusta järjestelmään.
Saimme aktiivisella vaikuttamistyöllä aikaan suden liitesiirron ensin EU-pöydissä Bernin sopimuksen muuttamiseksi ja siinä aikaansaadun muutoksen jälkeen vaikuttamisen EU-elimissä. EU:n luontodirektiivin liitesiirto suden suojeluaseman alentamiseksi vahvistettiin toukokuun alussa. Suden kanta-arviota on täsmennetty, ja uusi kanta-arvio saatiin Luonnonvarakeskukselta 30.9. Suomessa oli kokonaisuudessaan maaliskuussa 430 susiyksilöä, joista 394 poronhoitoalueen ulkopuolella. Kantaennuste marraskuulle, eli nyt elämällemme marraskuulle, on arviolta 557 sutta, eli tämä on susikannan tämänhetkinen tilanne. Suomi on raportoinut EU:lle suden olevan suotuisalla suojelutasolla Luonnonvarakeskuksen raportin mukaisesti. Esityksellä siis mahdollistetaan kiintiömetsästyksenä tapahtuva kannanhoidollinen metsästys.
Muutama pykälä: Elikkä metsästyslain 37 §:ssä kumotaan suden ympärivuotinen rauhoitus. Se edellyttää, että samaan aikaan saatetaan voimaan metsästysasetuksen muutos, jossa sudelle säädetään rauhoitusaika, jonka ulkopuolinen aika on metsästysaikaa. Metsästyslain 10 §:ssä suden metsästyksen salliminen edellyttää rauhoitus- tai metsästysaikaa tarkempaa sääntelyä, ja metsästyslain 10 §:ssä on säännökset pyyntiluvan varaisesta metsästyksestä ja alueelliseen kiintiöön perustuvasta metsästyksestä. Pykälään lisättäisiin nimenomaan sudenmetsästykseen liittyviä erityisiä toimivaltuuksia antaa metsästysasetuksella tarkempia säännöksiä kiintiömetsästyksen sääntelyyn, jota ei ole esimerkiksi hylkeiden metsästyksessä tarvittu. Pyyntiluvan varaiseen metsästykseen, sen tarkempaan sääntelyyn, on jo nykyisessä lainsäädännössä riittävät toimivaltuudet. Lisäksi säädettäisiin velvoite dna-näytteitten toimittamisesta tutkimukselle. Asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset dna-näytteistä, ja dna-näyte on hyvin tärkeä sekä suden kanta-arvion täsmentämiseksi että esimerkiksi mahdollisten koirasusien ottamiseksi huomioon, ja on tärkeää huomata, että koirasusia ei lasketa kiintiöön, koska koirasusi on vieraslaji Suomen luonnossa. Metsästyslain 30 §:ää muutettaisiin siten, että sekä suden pyyntiluvan varaisessa metsästyksessä että kiintiömetsästyksessä edellytettäisiin metsästyksen johtajaa sekä riittävää määrää varajohtajia.
Suurpetopolitiikassa on keskeistä turvata mahdollisuudet hallita ja hoitaa suurpetokantoja, säilyttää suurpetojen ihmisarkuus ja torjua suurpetojen vaikutuksia ihmisiin. Suden liitesiirto — liitteestä IV, tiukasti suojellut lajit, liitteeseen V, lajit, joiden hyödyntäminen voi vaatia sääntelyä — viedään tällä esityksellä kansalliseen lainsäädäntöön. On hyvä muistaa, että tällä hetkellä hyvin toimiva vahinko- ja turvallisuusperusteinen poikkeuslupapyynti säilyy edelleen rinnalla, kun kannanhoidollinen kiintiömetsästys alkaa. Metsästyslain muutoksen lisäksi sudenmetsästyksen salliminen edellyttää uutta sääntelyä valtioneuvoston asetuksen tasolla sekä maa- ja metsätalousministeriön asetusta. Tästä siis annetaan kaikkiaan kolme asetusta, joista kaksi on valtioneuvoston asetuksia ja yksi ministeriön asetus. Nämä valtioneuvoston asetukset ovat tänään lähteneet lausunnoille, ja tuo maa- ja metsätalousministeriön asetus on odottanut tätä Riistakeskuksen esitystä, joka myös tänään saatiin.
Olemme käynnistäneet ministeriössä työryhmätyön suden kannanhoitosuunnitelman päivittämiseksi, joka valmistuu kevään aikana. Ministeriö on 10.10. asettanut työryhmän työn tueksi sidosryhmistä koostuvan suurpetoasioiden seurantaryhmän, ja kannanhoitosuunnitelman päivitystyön yhteydessä kehitetään myöskin kannanseurantaa. Samoin käsitellään susikannan geneettistä monimuotoisuutta turvaten yksi elinvoimainen susipopulaatio Suomessa. Ministeriö on jo päättänyt poistaa koirasusien lopettamiseen Suomen riistakeskukselta haettujen poikkeuslupien käsittelymaksun vuoden 2026 alusta alkaen.
Vielä lyhyesti näistä asetuksista: Elikkä metsästysasetuksessa säädetään rauhoitusajasta sekä metsästyksen käytännön toteutuksesta, kuten metsästyksen johtajasta, varajohtajasta sekä näiden vastuista, ja myöskin valtioneuvoston asetuksella sudenmetsästyksestä säädetään saalisilmoituksesta sekä alueellisen metsästyksen lopettamisesta kiintiön tultua täyteen. Lisäksi on tämä ministeriön asetus sudenmetsästyksen sallimisesta, ja siinä vahvistetaan vuosittain Riistakeskuksen esitykset, joissa metsästys sallitaan, sekä aluekohtaiset kiintiöt. Tosiaan siis ensi vuonna annetaan uusi ministeriön asetus, jossa hyödynnetään sekä alkuvuoden metsästyskaudesta saatuja oppeja että uudistetun suden kannanhoitosuunnitelman linjauksia, eli tietenkin tämä on aina vuosittain toistuva operaatio. Näillä todellakin nyt haluamme saada tämän suden kannanhoidollisen metsästyksen alkuun vuoden alusta lähtien.
Aiempia muutoksia, mitkä vaikuttavat myös tähän tilanteeseen Suomessa: Ennen nyt esitettävää muutosta muutettiin valtioneuvoston asetusta metsästyslaista säädetyistä poikkeusluvista vuoden 24 heinäkuussa, ja asetusmuutos astui voimaan 12.7.2024. Muutosten tavoitteena oli lisätä joustavuutta erityisesti suurpetojen niin sanottujen vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämisessä, ja maa- ja metsätalousministeriö seuraa valtioneuvoston asetuksen vaikutuksia. Uudistettu asetus on toiminut hyvin. Asetuksen perusteella myönnetyillä vahinko- ja turvallisuusperusteilla sekä luonnonvaraisen eläimistön säilyttämisen perusteella myönnetyillä poikkeusluvilla on voimaantulon eli 12.7.24 jälkeen ja nyt ihan viime viikolle laskettuna poistettu Riistakeskuksen poikkeusluvilla yhteensä 24 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Näistä vahinkoperusteisesti on poistettu 4 ja turvallisuusperusteisesti 13. Lisäksi 7:n saaliiksi saadun susiyksilön poikkeusperusteena on ollut luonnonvaraisen eläimistön säilyttäminen. Ja vielä tällä aikajaksolla on saaliiksi saatu yhteensä 10 dna-määrityksissä koirasudeksi varmistunutta yksilöä, ja ajanjaksolla on poistettu poronhoitoalueelta 52 sutta vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla. Asetusta edeltäneinä kolmena metsästysvuotena on vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla saatu poistettua vuosittain vain muutama susi poronhoitoalueen ulkopuolella, joten tätä asetusmuutosta voidaan myös pitää merkittävänä sosioekonomisia haittoja vähentävänä toimenpiteenä.
Ihan lyhyesti palaan viitearvokeskusteluun, jota Suomessakin on käyty, verrattuna Ruotsiin. Julkisuudessa on esitetty tieto, että EU-komissio ei hyväksynyt Ruotsin raportoimaa suden viitearvoa 170 vaan katsoo sen olevan liian alhainen eikä luontodirektiivin velvoitteitten mukainen. Komission mukaan Ruotsin raportoima viitearvo ei täytä tieteellisiä vaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriön tietojen mukaan kyse on DG-ENV:n elikkä ympäristöpääosaston pääjohtajan kirjeestä, eli sen status on merkittävä. Yllättävintä tässä ehkä oli se, miten nopealla aikataululla komissio kirjeen lähetti, sen sisältö ei niinkään yllättänyt. Kirjeessä komissio edellyttää Ruotsia täydentämään sutta koskevaa raportointia nimenomaan populaatiota koskevan viitearvon osalta. Suomessa on luettu huolellisesti komission antamat ohjeet viitearvoraportoinnista, ja Suomen raportoima viitearvo on luontodirektiivin artiklan 17 ja komission antamien ohjeitten mukainen. Viitearvo on nyt siis raportoitu tieteellisesti vahvalla pohjalla, aivan kuten eduskunta omassa lausumassaan viime keväänä edellytti, ja voimme keskittyä hallituksen esityksen viimeistelyyn siten, että sudenmetsästys voi alkaa vuodenvaihteessa. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia, ministeri Essayah. — Edustajat voivat nyt pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kinnari, olkaa hyvä.