Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että saamelaiskäräjälaki, tämä erittäin keskeinen ihmisoikeuskysymys, on vihdoin saatu eduskunnan käsittelyyn. Saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa usealla hallituskaudella — tuloksetta. Meidän on kuitenkin kyettävä korjaamaan laissa olevia epäkohtia, vaikka se olisi hankalaa. Tässäkin asiassa ydinkysymys on loppujen lopuksi yksinkertainen: mikäli haluamme suojella saamelaisten kieliä, kulttuuria ja oikeuksia, meidän tulee säätää alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta toteuttava ja kunnioittava laki.
Suomi on saanut YK:n ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä useita moitteita, joissa Suomen on todettu loukanneen saamelaisten oikeuksia. Moitteiden mukaan nykyinen laki ei kunnioita saamelaisten oikeutta itse määritellä äänioikeuden kriteerejä, ja lain uudistamiseen onkin pikaisesti ryhdyttävä. On siis selvää, että emme voi jättää lakia uudistamatta saamelaisten itsemääräämisoikeutta paremmin toteuttavaksi.
Hallituksen nyt antama lakiesitys onkin valmisteltu nämä YK:n ratkaisut huomioiden yhdessä saamelaisten kanssa, ja esityksellä on saamelaisten tuki. Esitetty laki toteuttaisi siis saamelaisten itsemääräämisoikeutta paremmin kuin nykyinen lainsäädäntö. Olisi siis valtava epäonnistuminen, jos lakia ei saataisi hyväksyttyä. Olisi haitallista niin saamelaisten oikeuksien, saamelaiskäräjien tulevaisuuden kuin Suomen maineen kannalta ihmisoikeuksia puolustavana maana olla hyväksymättä tätä huolella valmisteltua esitystä.
Arvoisa puhemies! Saamelaiskäräjälakia koskevassa keskustelussa on noussut esille kielensä menettäneiden asema. Varsinkin 1940-luvun jälkeen moni saamelaislapsi joutui unohtamaan kotikielensä pakkosuomalaistamistoimien takia. [Katri Kulmunin välihuuto] Onkin tärkeää, että puhutaan saamelaisten kielen menetyksestä ja ylipäänsä saamelaisten kohtelusta Suomen valtion toimesta. Suomen valtio on pyrkinyt sulauttamaan saamelaiset väkisin osaksi suomalaista kulttuuria. [Mikko Kärnän välihuuto] Saamelaisia on vähätelty, maita on otettu haltuun ja rotututkimuksia on suoritettu. Lapsia on pakkosuomalaistettu lähettämällä heidät asuntolakouluihin, joissa saamen kielen käyttö oli jopa rangaistavaa. Ehdottomasti näistä tulisi puhua enemmän.
Historiallista ja nykyistä syrjintää sekä valtion sulauttamispolitiikkaa käsittelevä saamelaisten totuus‑ ja sovintokomissio on onneksi aloittanut työnsä. Myös kirkko on aloittamassa oman prosessinsa. Kuitenkin myös nyt käsiteltävää saamelaiskäräjälain uudistusta koskevassa keskustelussa näkyy historian jatkumo ja pakkosuomalaistaminen. Se tehdään vain eri tavoin, mutta edelleenkään saamelaisia ei kuulla eikä heidän oikeuksiaan toteuteta. Meidän on muutettava ajatustapaamme. Ei ole suomalaisten asia määritellä, kuka on saamelainen ja kuka ei, kuka on vaalikelpoinen ja kuka ei. Meidän tulee ymmärtää, että alkuperäiskansoilla on oma tapa määritellä yhteisönsä ja se, kuka katsotaan kuuluvaksi saamelaisyhteisöön. Kriteerien ei siis tule olla suomalaisten sanelemia. Myös kansainvälinen oikeus lähtee siitä, että alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus päättää itse, keitä kansaan kuuluu ja miten kansaan kuulutaan.
Se, mikä laissa aiheuttaa eniten kiistaa, on niin sanotun lappalaiskriteerin poisto. 90-luvulla lakiin lisättiin ilman saamelaisten hyväksyntää kriteeri siitä, että vaaliluetteloon pääsi tunturi‑, metsä‑ tai kalastajalappalaiseksi merkittyjen henkilöiden jälkeläisiä maa‑, veronkanto‑ tai henkikirjojen perusteella. Tämä kriteeri liittyy siis elinkeinoon, eikä asiakirjamerkintä sellaisenaan välttämättä osoita rekisteriin merkityn henkilön olleen saamelainen. Näihin kirjoihin on merkitty niin saamelaisia kuin suomalaisia, toisistaan erottelematta. Muissa Pohjoismaissa ei ole käytössä vastaavaa lappalaiskriteeriä. Suomen yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut, että lappalaiskriteerin poisto ei ole syrjivä.
On myös hyvä huomata, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon tulee myös jatkossa pääsemään, vaikkei itse puhuisi saamen kieltä. Kielikriteeri itse asiassa laajenee uuden lain myötä. Uuden lain nojalla riittää, että joku isoisovanhemmista on puhunut saamen kieltä äidinkielenään. Tämä neljänteen polveen asti ylettyvä kielikriteeri on yhteneväinen parafoidun pohjoismaisen saamelaissopimuksen yhteispohjoismaisen määräyksen kanssa. Norjassa kielikriteeri ulottuu yhtä lailla neljänteen polveen, Ruotsissa vain kolmanteen. Saamelaisten mukaan tämä objektiivinen kriteeri on riittävä toteamaan saamelaisuuden saamelaiskäräjävaaleissa tarvittavalla tavalla.
Arvoisa puhemies! Jos välitämme vähemmistöjen oikeuksista, välitämme saamelaisten itsemäärittelyoikeudesta, välitämme saamelaisten oikeudesta päättää saamelaisia koskevista asioista niin, etteivät suomalaiset hakeudu niistä päättämään, minkä laki nyt mahdollistaa. [Mikko Kärnän välihuuto] Lakia uudistamalla lopetamme YK:n komiteoiden toteamat ihmisoikeusrikkomukset. Lain uudistaminen on tärkeää saamelaiskäräjien toiminnan tarkoituksen kannalta, saamelaiskäräjien tarkoitus kun on nimenomaan hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Jos saamelaiskäräjille hyväksytään ei saamelaisia, käy saamelaiskäräjien toiminta tarkoituksettomaksi.
Saamelaisten mukaan saamelaisuuteen vaikuttaa vahvasti yhteys saamelaisyhteisöön ja elävään kulttuuriin sukunsa kautta. Saamelaisuuteen tarvitaan yhteys saamelaiseen yhteisöön, sen arvoihin, normeihin ja tapaan ajatella, olla ja elää. Nyt esitetty neljänteen polveen ylettyvä kielikriteeri on hyväksyttävä tapa määritellä saamelaisuus saamelaisten itsensä mukaan.
Arvoisa puhemies! Osa pelkää saamelaisten saavan liikaa valtaa. Maankäytöstähän lain vastustamisessa on monelle pitkälti kysymys. Lain saamelaisille antama valta on monesti väärin ymmärrettyä. Saamelaiskäräjälain mukaan viranomaisten on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa valmisteltaessa lainsäädäntöä, päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla voi olla erityinen merkitys saamelaisille saamelaisten kotiseutualueella tai jotka muuten vaikuttavat saamelaisten oikeuksiin.
Arvoisa puhemies! Meidän tulee päästä saamelaisten oikeuksien toteutumisessa pidemmälle. Suomi on tähän mennessä epäonnistunut toteuttamaan saamelaisten oikeuksia. Vaikka valtio ei enää toteuta näkyvästi pakkosuomettamista, ei Suomen valtio myöskään varsinaisesti ole edistänyt tai ylläpitänyt saamelaisten asemaa. Saamelaisia ei riittävästi kuulla heitä koskevissa asioissa. Alkuperäiskansoja koskevaa ILO 169 ‑sopimusta ei vieläkään ole onnistuttu ratifioimaan. [Mikko Kärnä: Tämän lain jälkeen ei koskaan!]
Nyt meillä on näytön paikka. Meidän tulee näyttää, että seisomme alkuperäiskansamme oikeuksien puolella. Lakiesitys tulee käsitellä ja hyväksyä eduskunnassa mahdollisimman ripeästi. — Kiitos, puhemies. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]
Puhemies Matti Vanhanen
:Avaan debatin sen jälkeen, kun kaksi seuraavaa puheenvuoroa, jotka on pyydetty ennen istuntoa, on käytetty. — Edustaja Suomela.