Arvoisa puhemies! Varmistan, kun salissa oli hiukan hälinää, että puhemies esitteli [Hälinää — Puhemies koputtaa] virvoitusjuomaverokeskustelun alkuun? 

Hyvä, sitten — minulla on nimittäin kaksi verolakia, arvoisa puhemies — aloitamme hallituksen esityksestä numero 280. 

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todettiin selvitettäväksi mahdollisuus ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävä vero, joka voisi kohdistua esimerkiksi sokeriin. Syksyllä 21 tuon kirjauksen pohjalta hallituksen budjettiriihineuvotteluissa sovittiin, että terveysveroa valmistellaan vaiheittain — tunnistaen, että tehtävä ei ole helppo mutta tavoite on oikea. Sovimme, että ensimmäisessä vaiheessa virvoitusjuomaveroa muokattaisiin terveysperustaisempaan suuntaan lisäämällä terveysohjausta. 

Nyt lähetekeskustelussa on siis tämä ensimmäisen vaiheen ehdotus, jolla virvoitusjuomaveroa muutetaan terveysperustaisempaan suuntaan. Tavoite on kulutuksen ohjaaminen ja juomateollisuuden tuotannon ohjaaminen korkean sokeripitoisuuden juomista vähemmän sokeria sisältäviin juomiin. Samalla tavoitteena on kuitenkin myös ylläpitää verotuottoja, totta kai, jotta veropohja pysyisi laajana kuten nykyisinkin. Veropohjaan tehtäisiin kuitenkin muutama tarkistus käynnissä olevan valtiontukiarvioinnin perusteella. 

Virvoitusjuomien valmisteveroa ehdotetaan porrastettavaksi nykyisen kahden veroluokan sijaan kuuteen veroluokkaan. Alimman veroluokan veroa kannettaisiin sokerittomista tuotteista kuten nykyisinkin. Näiden sokerittomien virvoitusjuomien vero olisi 9 senttiä litralta eli 4 senttiä alempi kuin nykyisin. Sitten taas sokeripitoisten juomien vero olisi jatkossa porrastettu viiteen eri veroluokkaan riippuen siitä, kuinka paljon kokonaissokeria ja sen pitoisuutta juomassa on. Veron määrä olisi siis alimmalla tasolla 9 senttiä ja siitä seuraavat tasot litralta 16 senttiä, 24 senttiä, 32, 40 ja korkeimmillaan jopa 48 senttiä litralta, kun se nyt on 32 senttiä — verotuksen painopiste siis terveyden suuntaan. Makeuttamattomien ja maustamattomien vesien ja kivennäisvesien verotusta muutettaisiin siten, että virvoitusjuomaveroa kannettaisiin myös yli viiden litran vähittäismyyntipakkaukseen pakatuista juomista, ja lisäksi ehdotetaan, että veron piiristä poistettaisiin kiinteät juoma-ainekset. Nämä ovat nyt kaikki keskeisimmät muutokset veropohjaan. 

Yksittäinen tärkeä kysymys on kotimainen tuotanto marja- ja hedelmämehuista, joita ei rajattaisi veropohjaltaan fiskaalisten virvoitusjuomaverojen ulkopuolelle valtiontukisääntelystä johtuen. Täysmehujen vero määräytyisi sokeripitoisuuden perusteella vastaavasti kuin muilla veron piiriin kuuluvilla juomilla. Verotasoon olisi mahdollista vaikuttaa lisätyn sokerin määrää vähentämällä. 

Veropohjaa koskevat ehdotukset liittyvät komissiolle tehtyyn nykyisen virvoitusjuomaveron veropohjaa koskevaan valtiontukikanteluun, joka ohjasi myös Suomen valmistelua. Komissio nimittäin on arviossaan aiemmin kiinnittänyt huomiota muun muassa veden pakkauskoosta riippuvaan verokohteluun sekä kahvin ja teen verokohteluun, jossa kiinteät juoma-ainekset ovat nyt veron piirissä. 

Esitykseen sisältyvää terveysohjausta on lausuntokierroksen jälkeen vahvistettu jokseenkin yhtenäisen lausuntopalautteen perusteella. Koska luontaisella sokerilla ja lisätyllä sokerilla ei itse asiassa ole terveyden kannalta eroa, vero porrastettaisiin jatkossa puhtaasti juoman sokeripitoisuuden mukaan riippumatta siitä, onko kyse lisätystä sokerista vai ainoastaan luontaista sokeria sisältävästä juomasta. 

Arvoisa puhemies! Muutama sana esityksen vaikutuksista, jotka ovat tietenkin kaikkein oleellisimpia nyt, kun tehdään muutoksia terveyden suuntaan. Kiinteiden juoma-ainesten jättäminen veron ulkopuolelle tulee vähentämään verotuottoa ehkä noin kaksi miljoonaa. Muilta osin ei tunnisteta välitöntä vaikutusta virvoitusjuomaveron tuottoon eli valtion kassaan kertyvään tuloon. Voi kuitenkin ehkä alentaa verotuottoa, jos kulutus siirtyisi, niin kuin itse asiassa tavoittelemme, lievemmin verotettuihin sokerittomiin tai vähemmän sokeria sisältäviin juomiin. Kaikkineen voidaan sanoa, että tämän esityksen jälkeen sokerittomien juomien vero tulisi alenemaan nykyisestä noin 31 prosenttia. Sokeria sisältävien juomien verotaso taas nousisi keskimäärin 13 prosenttia. Sellaisissa juomissa muutos olisi suurin, joissa on hyvin vähän tai hyvin paljon sokeria sisältävät kriteerit. 

Arvoisa puhemies! Ehdotettuun veromalliin ei katsota sisältyvän kiellettyä valtiontukea. Juomateollisuuden, viranomaisten ja verojärjestelmien selkeyden kannalta on tärkeää, että veromallin EU:n valtiontukimääräysten mukaisuus varmistetaan oikeusvarmuusilmoituksella ennen lain voimaantuloa. Tämän vuoksi laki tulisi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana sen jälkeen, kun komissiolta on ensin saatu varmistus siihen, ettei veromalliin liity valtiontukioikeudellisia ongelmia. 

Arvoisa puhemies! Haluan vielä erikseen todeta, että peruspalveluministerinä aiemmassa hallituksessa ollessani ja katsoessani vastuualueena kansanterveyttä ja suomalaisten hyvinvointia pidin ehdottoman perusteltuna, että verotuksen painopistettä terveyden suuntaan pystyttäisiin edistämään. Nyt kun vastuullani ovat verot ja valtiontalous, olen valmis myöntämään, että tämän toteuttaminen ei kokonaisuudessaan ole erityisen yksinkertainen harjoitus. Mihin vedetään raja siitä, mikä on terveyttä edistävää? Pidän nyt erittäin viisaana, että me etenemme maltillisesti, pienin askelin, sellaisessa selkeässä toimialassa, jossa varmasti on helppo myös kuluttajan näkökulmasta kyetä tekemään sokerittomampi valinta, ja myös elintarviketeollisuuden on tätä muutosta käytännössä helppo omassa tuotannossaan toteuttaa. 

Arvoisa puhemies! On tietenkin myönteinen asia, että virvoitusjuomien valmisteveroa muutetaan voimakkaammin terveysperusteiseen suuntaan juomien sokeripitoisuuden perusteella. Terveellisempiin valintoihin ohjaava verotus on perusteltu linjaus, ja tässä toteutetaan myös hallitusohjelman kirjausta. 

Hallitusohjelmassa kuitenkin todetaan myös, että hallitus selvittää, voisiko veron rakennetta muuttaa siten, että marja- ja hedelmämehut rajataan pois veron piiristä. Marja- ja hedelmämehut, eritoten kotimaiset marja- ja hedelmämehut, tulisi voida asettaa verotuksellisesti edullisempaan asemaan kuin esimerkiksi limonadit. Tässä esityksessä todetaan, että se ei olisi EU:n verosyrjintäkiellon takia mahdollista. Asiaa ei voitu korjata myöskään siksi, että sokeri on sokeria, on se sitten luonnonsokeria tai lisättyä sokeria. Jos ja kun näin on, pitäisi etsiä keinoja tukea kotimaista tuotantoa muuta kautta. 

Arvoisa puhemies! Ei ole hyväksi liika sokeri, mutta kun ajatellaan, että vaikka appelsiinimehua, mikä on hyvä vitamiinilähde, mihinkä ei ole lisätty sokeria, on tietysti hyvä antaa lapselle tai aikuisellekin aamulla, juoda lasi sitä, saada vitamiineja, niin nyt näyttää siltä, että sitä aletaankin sitten verottaa lisää, nostetaan 25 prosenttia veroa appelsiinimehulasillisesta. Minä kun olin pieni, niin silloin oli kanssa appelsiinimehu kallista, ja äiti osti appelsiineja ja puristi sitten niistä mehua, että sai niitä vitamiineja. Tässä nyt taas moni voi alkaa sitten kiertää sitä niin, että ostetaan tarjouslaarista appelsiineja ja puristetaan niistä mehua, säästetään tämä veronkorotus sitten itselle hyödyksi. 

No sitten tässä on tämä, että pullovedestäkin maksetaan virvoitusjuomaveroa. Vesihän on ihmiselle tärkeätä, ja kaikille ei niin hyvää vettä tule välttämättä kaivostakaan, sitä pitää ostaa kaupasta, moni vie mökillekin sitä, mutta tässä sitten yli viiden litran pönikät tulevat veron piiriin ja hintaan 30 prosenttia lisää. Onko nyt tarkoitus, että hallitus on viemässä tätä siihen suuntaan, että kohta hanavedestäkin maksetaan virvoitusjuomaveroa, kerta yli viiden litran pönikästäkin aletaan perimään veroja? On todella tärkeää ihmisille, että saa raikasta vettä juoda ja siitä sitten kahvia ja muutakin keittää mökillä, jos kaivovesi tai järvivesi ei ole juomakelpoista. 

No sama sitten tämä luonnonmarjoista tehty mehu, sitäkin verotetaan. Järjetöntä, kun meillä puhutaan, että meillä hirveästi luonnonmarjoja jää metsäänkin, että niitä pitäisi kerätä entistä enemmän. Sieltä saadaan todella paljon vitamiineja, niistä pitäisi tehdä entistä enemmän mehua ja myydä ihmisille sitä vitamiinipitoista luonnon hyvää vitamiinipommia, mutta tässä sitten taas verotetaan sitäkin. Kyllä pitäisi joku järki näissä olla, mitä verotetaan. Minä ymmärrän, että sokerilimpparia verotetaan entistä enemmän, se ei ole terveellistä, mutta ei... [Juha Mäenpää: Mistä sä sen tiedät?] Ei kaikkea terveellistä kannata aina verottaa. 

Arvoisa puhemies! Virvoitusjuomaveron ulottaminen näihin juomavesiin, mistä edustaja Lehto äsken ansiokkaasti puhui, on mielestäni erittäin järjetöntä ja epätoivottavaa siinäkin mielessä, että ainakin oman ymmärrykseni mukaan näitä yli viiden litran vesiastioita, joita kaupoissa myydään, käytetään varmuusvarastoina kotitalouksissa siltä varalta, että jos tulee vesijohtoverkostoon katkoksia tai epäpuhtauksia, on juomavettä mitä käyttää. Kun me nyt sitten asetamme nämä juomaveden varmuusvarastot virvoitusjuomaveron alaiseksi, niin ei se kyllä hirveän järkevältä kuulosta. 

Yleensäkin kritisoisin tätä hieman ideologisen sävyistä käsitettä terveysperusteisesta. Onko nyt sitten osoitettu, että sokeri olisi suorastaan myrkyllistä ja epäterveellistä sinällään, vai onko kysymys vain siitä, että sokeria liikaa käytettäessä se on epäterveellistä? Onko oikeasti näyttöä siitä, että nämä makeutusaineet, mitä kevytlimonadeissa ja vastaavissa on, ovat sen terveellisempiä kuin sokeri käytettynä kohtuullisesti, sitä en tiedä. 

Ainakin kun tuolla ulkomailla liikkuu, niin harva se maa, jossa ruokaa ei laitettaisi aika rasva- ja sokeripohjaisesti, säästelemättä näitä suomalaisten epäterveellisinä pitämiä raaka-aineita, ja kun olen havainnoinut niissä maissa eläviä ihmisiä, niin eivät he sitä ruokaa syömällä kyllä sen lihavammaksi tai sairaammaksi tule kuin suomalaisetkaan. Päinvastoin meillä suomalaisilla on enemmän niin sanottuja elintasosairauksia kuin monen muun maan asukkailla, vaikka näissä maissa ei sokeria ja rasvaa erityisemmin säästellä, toisin kuin meillä. 

Arvoisa puhemies! Minuakin ovat tietyt yritykset lähestyneet, ja heille tuottaa kyllä suuria ongelmia se — ministeri voi tietenkin täydentää tämän — jos tämä laki tulee vuoden alussa voimaan, se on iso markkinamuutos. Todennäköisesti tämmöisiä näin rajuja muutoksia — varsinkin kun mennään siihen kutoskategoriaan, jossa sokeripitoisuus on yli 11 grammaa 100 millilitraa kohti, silloinhan tämä vero on melkein 50 senttiä litralta — nämä yritykset kyllä ihmettelevät, että voiko olla totta, että tämä tulee näin nopeasti voimaan. Itsekin kyllä ihmettelen sitä, että luonnonmarjoista tehty täysmehu nousee — jos olen oikein tulkinnut — juuri tähän kutos- eli korkeimpaan veroluokkaan, 48 senttiä litralta. Voiko tälle tehdä kenties siellä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa jotakin, että kohtuullistettaisiin jotakin komponenttia, ettei tule kertarysäyksellä. Tämä on se suuri huoli, ainakin mitä minun korviin on kantautunut, mutta ministeri tätä varmaan kommentoi. 

Arvoisa herra puhemies! On aivan oikein, että terveysperusteista ajatusta viedään lainsäädäntöön ja sitä kautta yritetään vaikuttaa ihmisten terveydentilaan. Varsinkin nuorillahan esimerkiksi urheilujuomien käyttö on erittäin huolestuttavaa, ja taitaa olla niin, että monessa kaupassa kyllä valvotaan tarkasti, että näitä urheilujuomia ja erilaisia väsymystä poistavia juomia ei myydä alaikäisille. Se on ihan oikein. 

Mutta edelleen suren sitä, että näistä suomalaisista luonnonmarjoista tehdyistä mehuista joutuu sitten, kun ostat vaikka mustaherukkapurkin, joka on kotimaisista marjoista kylmäpuristettua juomaa — jota muuten itsekin nautin aika runsaasti, se on erinomaista juomaa — ilman lisäaineita, maksamaan sen seossuhteen mukaisesti. Jos se oletettu jakosuhde on vain yksi kolmasosa ja vettä kaksi kolmasosaa, niin siitä vedestäkin joutuu sen veron maksamaan. Tämä tuntuu kyllä niin epäoikeudenmukaiselta. Minkä takia meidän pitää olla tässä tilanteessa, jossa me joudumme ikään kuin salaa tukemaan ulkomailta tulevaa juomaa, joka hyvin todennäköisesti sisältää paljon, paljon enemmän erilaisia haitta-aineita, sellaisia lisäaineita, jotka eivät ole terveydelle hyväksi? Miksi me ei raa’asti voitaisi tehdä semmoista linjaa, että ruvetaan pikkuhiljaa suosimaan kotimaisia mehuja? Samalla työllistettäisiin ihmisiä ja ennen kaikkia palveltaisiin kansantaloutta. Totta kai Euroopan unioni vaatii yhtäläisiä kilpailuoikeuksia, mutta jos ruvetaan laittamaan tarkkoja ehtoja näille lisäaineille sun muille, niin veikkaisin, että suomalaiset pärjäävät tässä. Mutta tietysti, jos me mennään tällä samalla menettelyllä ja sitten maksetaan mustaherukkamehun mukana veroa siitä paikallisesta vesijohtovedestäkin, se ei ole kyllä reilu peli se. 

Arvoisa ministeri, taisitte joillakin sanoilla äsken sanoa — niin, arvoisa puhemies — [Puhemies: Kiitos!] että rajanveto siinä terveellisyyden välillä on haasteellista. Minä olen itse tämmöisen ison mahani kanssa joutunut hyvin pitkään taistelemaan, ja joskus kun olin yhtä riskissä kunnossa kuin nyt ja osallistuin semmoiseen ryhmään, jossa oli tarkoitus pudottaa kiloja, niin ensimmäinen ohje, minkä sain sieltä ravintoterapeutilta, oli se, että sinun pitää lopettaa kaikkien sokerittomien ja rasvattomien juomien juominen. 

Edustaja Mäkelä viittasi tähän asiaan, että mistä me tiedetään oikeasti, mikä on haitallista: Jos me katsotaan amerikkalaisia elokuvia ja nähdään siellä minun kokoisiani ihmisiä, niin he kaikki juovat sokerittomia juomia. Ne sisältävät aspartaamia. Me ei tiedetä vielä, onko se ihmisille haitallista vai ei — se varmaan nähdään tilastoista vuosikymmenten saatossa. Olen myös samaa mieltä, että tämä rajanveto tähän... Siis minä ymmärtäisin, että kaikissa Suomessa luonnonmarjoista tehdyissä juomissa pitäisi sen veron olla kohtuullinen, että ei sitä voida kerralla näin pompauttaa. Tässä helposti käy niin, että lapset juovat yhä enenevässä määrin jatkossa energiajuomia, jotka ovat sokerittomia. Tämä näyttää olevan luontainen kehitys tälle asialle, ja näin opettajana toimineena voin sanoa, että tuo energiajuoman juonti on vähän semmoista, että se tekee nuorista oppilaista aika vauhdikkaita kavereita. Eli minun mielestäni tämä energiajuomavero voisi auttaa siinä. Nostetaan mieluummin näitten energiajuomien veroa, joka todennäköisesti hillitsisi myös sitä, että lapset päivystävät tuolla markettien nurkalla ja juovat siellä näitä sokerittomia energiajuomia. Eli tämä nyt on vain semmoista pohdintaa, minkä Mäkelä aloitti, että onko sokeri haitallista verrattuna tähän aspartaamiin. Itse näkisin, että sokeri ei ole hyväksi, jos sitä juo mielin määrin, mutta tämmöiset normaalit... Esimerkiksi jos itse ostan virvoitusjuoman, niin en milloinkaan osta sokeritonta, ja olen myös kieltänyt lapsiltani sen, koska uskon siihen, että sokeri on terveellisempää kuin aspartaami. 

Arvoisa herra puhemies! Vanha viisaushan on se, että määrä tekee myrkyn. Tässä edellä puhuttiin siitä, kumpi on vaarallisempaa, sokeri vai aspartaami. Varmasti molemmat, jos niitä kilotolkulla nauttii, ovat ihan kuolemanvaaraksi siinä tilanteessa. On aina terveysasioista puhuttaessa syytä ymmärtää, että kohtuus pitää olla kaikessa. Mielestäni siinä mielessä tässä on hallituksella ja ministeri Saarikolla varmasti hyvä tahto, että pyritään ikään kuin kuluttajien ostokäyttäytymisellä siihen kohtuullisuuteen erilaisten juomien suhteen, jotka suurina määrinä käytettyinä voivat sitten olla terveydelle haitallisia. 

Mutta kyllä tässä on keskustelun aikana eduskunta nostanut esiin todella aiheellisia huolia siitä, mihin ylipäätään kannattaa näissä terveyskysymyksissä fokusoida. Vaikkapa tämä nuorten kulttuuri, josta edustaja Mäenpää puhui, nauttia energiajuomia on varmasti juurikin kansanterveyttä uhkaava. Nuoret nauttivat niitä aivan liian suuria määriä. Tämä nyt on ainakin tämmöinen empiirinen tuntuma asiaan. Toisaalta tässä on hyvin tuotu esille vaikkapa nämä kotimaiset marjat, kuinka niistä — ja miksei kauempaakin tuotavista hedelmistä — saa tärkeitä ravinteita ja vitamiineja, vaikka sisältävätkin sokeria. Elikkä kyllä tämä on haastava kysymys, ja valiokunnan on tähän tärkeää paneutua huolella. Mutta arvostan sitä, että ministeri pyrkii suomalaisten terveyttä vaalimaan ja kannustamaan ikään kuin terveisiin elämäntapoihin. Se on tärkeää, mutta tärkeää on myös eduskunnan huolehtia siitä, että hyvää tarkoitusta tavoitellessamme emme tee sitten enemmän vahinkoa asian kannalta. 

Arvoisa puhemies! Yksi ulottuvuus, missä tätä vahinkoa selvästi on tulossa, on se, mitä tässä edustajakollegatkin ovat jo hyvin esille nostaneet, muun muassa edustaja Lehto, että kun näitä isompia lähdevesipakkauksia käytetään, sanotaan vaikka kesämökillä, jotta on varmasti sitten hyvä, juomakelpoinen vesi kaikissa tilanteissa — ja vaikka kodeissa niitä käytetään huoltovarmuutena sähkökatkoksia tai vesijakelun häiriöitä varten — niin eihän näitä tietystikään pitäisi verottaa. 

Mutta sen sijaan se, mitä pitää mielestäni verottaa, on tämä: Ajatelkaapa sitä tosiasiaa, että Suomesta, joka on siis tuhansien järvien maa — ja meillä on maailman puhtain vesi — vietiin vettä vuoden 2008 vientitilastojen mukaan miljoona litraa. Samaan aikaan tänne tuotiin vettä 20 miljoonaa litraa ja pääosin Saksasta. No, ehkä suomalaisten vedenosto ei aiheuttanut sitä Reinin kuivumista, mutta eihän ole mitään järkeä tämmöisessä, että maasta, jossa on akuutti vesipula, tuodaan meille 20 kertaa enemmän vettä kuin mitä täältä maailman puhtaimpien ja varmasti riittävien vesivarojen maasta viedään sinne. Elikkä tavallaan tähän veden rahtaamiseen, vaikka Euroopassa on tavaroiden vapaa liikkuvuus ja sitä pidän arvossa, ei välttämättä tarvitsisi olla kannusteita, [Puhemies koputtaa] niin että vettä rahdataan maasta toiseen. 

Arvoisa puhemies! Yksi lyhyt huomio tuosta edustaja Auton erinomaisesta huomiosta, että ulkomailta tuodaan tänne vettä. Ihan varmasti niissä vesissä on joitain erilaisia, huonomman ympäristön alueilta kerättyjä lisäaineita, joita emme missään nimessä itsellemme haluaisi. Kun tätä olen aina ihmetellyt, niin arvoisa ministeri, kysynkin nyt, kun on tilaisuus: kun tämän me tiedämme ja samoin tiedämme erilaisten virvoitusjuomien lisäainehaittavaikutukset ihmisen kehossa — eivät välttämättä näy nuorena mutta vanhemmalla iällä varmasti — niin olisiko tälle jotakin tehtävissä? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Autto nosti kyllä tärkeän asian esiin. Ymmärsinkö oikein, että 20-kertaisesti Suomeen tuodaan vettä siihen verrattuna, mitä täältä viedään? Minä olen aina kuvitellut, että tämä on Suomessa hyvä bisnes, tämä, että viedään vettä, ja jollakin lailla kuvittelisin, että tämmöisessä maassa, jossa on tuhansia järviä ja puhtaat vedet, saataisiin tavallansa tuloja siitä, että viedään. Tämä oli hyvin poikkeuksellinen tieto, että tuo tuontimäärä on noin monikymmenkertainen. 

Tulee mieleen, että Lahdessa oli jotkut isot kisat joku aika sitten. Siellä Salpausselän allakin on hienot vesivarat. Siellä järjestettiin muistaakseni hiihtokilpailut, vai mitkä ne olivatkaan, ja sinnekin tuotiin ulkomailta vesi. Eli kyllä tässä jonkinlainen järjen käyttö pitää saavuttaa tähän. Toivoisin, että vihreät huolestuisivat vaikka päästöistä, jotka aiheutuvat veden kuljettamisesta edestakaisin ja varsinkin sen tuonnista tänne tuhansien järvien maahan. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäenpää nosti esille tämän surullisenkuuluisan ulkomaalaisen pulloveden tapauksen. Tästä on meillä Lahdessa opittu. Oli pakko ottaa puheenvuoro ja kertoa, että Lahden seudulla on maailman paras vesi, mitä tulee kotitalouksille. Se sieltä Salpausselän soraharjujen läpi suodattuu ja on todella hyvän makuista. Täytyy sanoa, että kun täällä pääkaupunkiseudulla vettä maistaa hanasta, niin on eroa kuin yöllä ja päivällä. Tätä kannattaisi aina kyllä mainostaa, että meiltä Suomesta löytyy maailman parasta vettä. Meille ei kannata tuoda vettä ulkomailta, kannattaa käyttää kotimaista vettä. Vielä loppuun täytyy todeta, että Lahden seudulla on maailman paras juomavesi.