Arvoisa puhemies! Suomessa lasten rokotuskattavuus on edelleen yleisesti varsin korkealla tasolla, mutta kattavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja. Jos rokotekattavuus jää joillakin alueilla liian matalaksi, ei riittävää laumasuojaa saada aikaan. Esimerkiksi tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta suojaavan MPR-rokotteen kattavuuden pitäisi olla yli 95 prosenttia, mutta joillakin alueilla jäädään alle 75 prosenttiin. 

Suomessa rokotukset ovat perustuneet vapaaehtoisuuteen. On kuitenkin nurinkurista, jos vanhemman rokotekielteisyys voi vaarantaa hänen oman lapsensa ja muiden ihmisten terveyden. Erityisen merkittäväksi tämä nousee yleisvaarallisten ja herkästi tarttuvien tautien, kuten tuhkarokon, kohdalla. 

Rokotemyönteisyyden edistämiseen ja rokotekattavuuden varmistamiseen on elintärkeää panostaa. Kansallinen rokotusohjelma on tutkitusti tehokas ja turvallinen tapa ehkäistä monia haitallisia tartuntatauteja. 

Arvoisa puhemies! Neuvoloiden rooli rokotteiden antajana ja tiedonlähteenä on ensisijaisen tärkeä. Rokottamatta jättäminen ei ole vain omaa lasta ja perhettä koskeva päätös. [Puhemies koputtaa] Pahimmassa tapauksessa se johtaa vaarallisten tartuntatautien palaamiseen. Kysynkin teiltä, ministeri Saarikko: millä toimenpiteillä aiotte vahvistaa rokotekattavuutta ja myönteistä suhtautumista rokotuksiin? 

Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi haluan lausua kiitokset Kokkolan ja Vaasan sairaaloille, Pietarsaaren terveyskeskukselle ja Luodon kunnan viranomaisille siitä työstä, jota viimeisimmän Suomessa ilmenneen tuhkarokkotapauksen yhteydessä on ansiokkaasti tehty. Nuo ammattilaiset ovat kaiken tällä hetkellä olevan tiedon valossa kyenneet hyvällä valistustyöllä, yhteydenotoilla ja aktiivisilla toimilla estämään, että Suomeen sillekään alueelle ei syntynyt epidemiaa tuhkarokosta. Se on erittäin hieno osoitus suomalaisten sote-palveluiden toimivuudesta. 

Kysymyksenne on ajankohtainen ja tärkeä, ja olen ilahtunut siitä, että useat eduskuntaryhmät ja kansanedustajat ovat aihetta halunneet kommentoida. Ammattilaiset ovat viestineet, että pakko ei automaattisesti ole tae paremmasta rokotekattavuudesta. Siitä ei ole suoraa varmaa näyttöä sellaisista maista, joissa rokotteen ottamattomuus olisi sanktioitu. Koska asia kuitenkin puhututtaa ja on erittäin tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, olen asettanut ministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteisen työryhmän miettimään, [Puhemies koputtaa] millä lisäämme rokotekattavuutta, ja neuvolat ovat tuon työn ytimessä.