Arvoisa puhemies! Tänään Kauppalehdessä oli artikkeli Suomen t&k-toiminnasta, ja siinä myös kuvataan, miten kaukana me olemme tästä yhteisestä tavoitteesta, että t&k-menot olisivat suurin piirtein neljä prosenttia bkt:sta. Mutta tässä artikkelissa kritisoidaan myös tätä pätkäpolitiikkaa, jos näin voidaan sanoa, mitä hallitus on harjoittanut. Siis myös kun puhutaan t&k-toiminnasta, on tekijöiden mielestä puuttunut tällaista pitkäjänteisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta. 

Talman! Alla aktörer inom utbildningssektorn vill se långsiktighet och helhetssyn. Man tackar nej till projekt och kortsiktighet. 

Puhemies! Kysynkin nyt, miten hallitus vastaa tähän kritiikkiin, että myös kokonaisvaltaisuus ja pitkäjänteisyys on puuttunut, [Puhemies koputtaa] kun puhutaan t&k-toiminnasta? Nyt en puhu tästä tasosta ja leikkauksista ja ensi vuoden panostuksista, [Puhemies: Aika!] vaan puhun tästä... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä] 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä professori Ormalan raportti, jonka hän teki pyynnöstäni, oli tietysti sellainen, jota on syytä pohtia hyvin vakavasti. Se kritiikkihän tuli pitkälti siitä, että tämä on ollut poukkoilevaa, koko tämän vuosikymmenen, ja siitä, että rahoitus on ollut myötäsyklistä, josta meidän pitää päästä erilleen. Huolestuttavinta mielestäni oli se, että meillä tällä hetkellä valuu tki-rahaa ulos. Eli yritykset investoivat ulos tki-puolelle.  

Se, mikä on myönteinen ja joka tuli raportissa myös esille, on se, että on saatu käännettyä suunta nyt ylöspäin. Eli tämä alasmeno on katkaistu ja vuonna 17 käännettiin jo ylöspäin. Tämä on ehdottomasti asia, jonka täytyy olla yli hallituskausien menevä. Ja se, että hallituksen, pääministerin [Puhemies koputtaa] johdolla, vetämä linjaus on se, että se on neljä prosenttia bkt:stä, vaatii sen, että [Puhemies: Aika!] siinä on julkinen raha ja yksityinen raha myös mukana. 

Arvoisa puhemies! On tietysti hyvä, että myös hallitus nyt ajattelee, että se on pitkäjänteistä työtä, mitä tehdään — niin kuuluukin. Tämä, jos mikä, on kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä. Mutta varmasti aika moni taho olisi kiinnostunut tällaisesta jonkunnäköisestä road mapista. Miten, missä vaiheessa päästään tähän neljään prosenttiin bkt:sta? 

Värderade talman! Jag tror att många aktörer skulle vara jätteintresserade av att ha en slags färdkarta för hur man ska, och när man ska uppnå att f&u&i-anslagen ska vara ungefär fyra procent av bnp. 

Elikkä hallitus, miten ja milloin päästään tähän? 

Arvoisa puhemies! Tällainen tiekartta on tulossa ja valmisteilla. Ja tämän vuoden budjetissa jo — kiitos tämä hyvän talous-, työllisyyskehityksen — hallitus pystyi korottamaan Suomen tutkimus- ja innovaatiobudjettia pysyvästi 112 miljoonalla, mikä tuo myöskin uskottavuutta tälle neljän prosentin yhteiselle tavoitteelle vuoteen 2030 mennessä. Se on aivan selvää, että Suomi tulee pärjäämään vain ja ainoastaan investoimalla osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen myöskin tulevina aikoina. Se on ollut meidän strategia tähänkin asti, ja me olemme tässä hyviä. Uusin Tieteen tila osoittaa sen, että Suomessa vaikeista vuosista huolimatta meidän tieteen taso ja kansainvälinen vaikuttavuus ovat jopa parantuneet. 

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kysymys, ja hallitus on sitoutunut tiede- ja innovaationeuvoston laatimaan tiekarttaan ja visioon, jossa tuotekehitysmenot nousevat neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, ja tämä käänne on nyt saatu aikaiseksi, niin kuin ministeri Grahn-Laasonen tuossa kertoi. Yksityisen sektorin satsaukset tuotekehitystoimintaan ovat kasvaneet noin 100 miljoonalla eurolla 2015 vuodesta 2018 vuoteen, myöskin julkisen sektorin panokset ovat kasvaneet noin 40 miljoonaa ja korkeakoulusektorin noin 90 miljoonaa euroa. Eli kaikesta tästä julkisesta keskustelusta ei ehkä saisi tätä kuvaa, mutta se käänne on tapahtunut, ja olemme menossa kohti tuota neljän prosentin tärkeää tavoitetta, ja sen eteen tämä hallitus tulee työskentelemään ja toivottavasti myöskin seuraavat hallitukset.