Arvoisa puhemies! Menneet sukupolvet ovat rakentaneet hyvinvointivaltion työn ja säästäväisyyden ja ahkeruuden periaatteita vaalien. Yhteiskunnan rakentamista on ohjannut ajatus, että Suomi jätetään tuleville polville paremmassa kunnossa kuin missä itse olemme sen saaneet. Tämä periaate on nyt unohtunut. ”Rahaa on”, luki Rinteen—Marinin hallituksen fläppitaululla hallitusneuvotteluissa. Se raha on ollut lainarahaa, ja seuraava hallitus aloittaa neuvottelunsa sanoilla ”velkaa on”. 

Valtiovarainministeriö arvioi, että julkinen talous velkaantuu kymmenen miljardin euron vuosivauhtia tästä eteenpäin, jos mitään ei tehdä — se on teidän julkisen talouden suunnitelmanne. Se on enemmän kuin maanpuolustuksen ja poliisin budjetit yhteensä. Velkaa velkavuoren päälle. 

Siksi tälläkin viikolla kysyn, arvoisa pääministeri: oletteko tyytyväinen siihen velkaperintöön, jonka jätätte seuraavalle hallitukselle ja nuorille sukupolville? [Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on varmaan tässäkin salissa kyselytunneilla käsitelty useaan otteeseen, mutta palataan ihmeessä tähän. Tämä on tärkeä aihe. Minun mielestäni velkaantumisesta on syytä kantaa huolta ja julkisen talouden tilasta on syytä kantaa huolta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Te ette kanna!] Puolueilla on erilaisia vaihtoehtoja ja näkemyksiä, millä tavalla velkaantumista voidaan taittaa ja millä tavalla julkista taloutta pitää laittaa kuntoon. 

Mutta tällä vaalikaudella otettu velka — se myös kokoomuksessa pitää myöntää ja tunnustaa — on mitä suurimmissa määrin seurausta niistä mittavista globaaleista kriiseistä, mitä me olemme kohdanneet. Tämäkin on tässä salissa useaan otteeseen todettu ja käsitelty. Ensimmäisenä pandemia vaati meiltä aivan poikkeuksellisia toimenpiteitä yhteiskunnassa, myös tukitoimia yrityksille, ihmisille ja kotitalouksille. Mielestäni nämä olivat perusteltuja. Kokoomus tuki näitä mitä suurimmissa määrin, ja vaaditte vielä enemmän tukitoimia, [Jukka Kopra: Velkaa otettiin jo ennen sitä!] eli kannatitte sitä velkaa, joka otettiin. Ukrainan sota on vaatinut meiltä mittavia panostuksia puolustukseen, sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen ja rajaturvallisuuden vahvistamiseen. Tätäkin kokoomus on tukenut ja pikemminkin vaatinut enemmän toimia kuin vähemmän toimia. Sodasta seurannut energiakriisi — jälleen sama tarina. Se on vaatinut meiltä toimenpiteitä, joita kokemus on tukenut, ja vaatinut vieläkin enemmän. [Puhemies: Aika!] Eli siitä velkamäärästä, joka tällä kaudella on otettu, iso osa selittyy kriiseillä, ja kaikkia näitä toimia kokoomus on tukenut. [Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Velanotto alkoi Rinteen—Marinin hallituksessa jo ennen kuin kriiseistä oli tietoakaan. Fläppitaululla luki ”rahaa on”. Ja toiseksi ero on siinä, että me emme olisi hoitaneet näitä kriisejä yksin velkarahalla vaan tehneet myöskin menojen priorisointia eli tärkeysjärjestystä. 

Suomalainen hyvinvointi rakentuu työnteon ja yrittäjyyden varaan. Puolueiden välillä on todella eroja. Meille on ihan selvää, että jokaisen työikäisen ja työkykyisen suomalaisen tulisi osallistua hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen. [Maria Guzenina: Koulutuksesta ei leikata!] Pääministeripuolue SDP on tehnyt vaaliavauksia, että suomalaisten työviikkoa lyhennetään neljään päivään. Onko tässä näiden vaalien vappusatanen? Tutkijat ovat arvioineet, että tämä ehdotus murentaisi hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoituksen. Kun väestö ikääntyy, tarve palveluille ja niiden rahoittamiselle pikemminkin kasvaa. 

Kysyn kysymyksen, jonka eräs ikääntynyt suomalainen pyysi teiltä kysymään: arvoisa pääministeri, olisiko aika palauttaa tässä maassa työn tekemisen arvostus? 

Arvoisa puhemies! En äskeisessä puheenvuorossa halunnut mennä tuohon mielestäni aika erikoiseen heittoon tästä fläppitaulusta, mutta kun koitte tarpeelliseksi sen vielä toiseen kertaan nostaa esille, niin sekin on kyllä mediassa kumottu, että siellä jossakin pääneuvottelupöydässä ikään kuin tällainen taulu olisi ollut. Ymmärtääkseni kyse oli jossakin ryhmähuoneessa jonkin ryhmän omasta merkinnästä. [Välihuutoja — Naurua — Kokoomuksen ryhmästä: Minkä ryhmän?] Siinä ei ollut mitään hallitusneuvottelutavoitetta tai reunaehtoa, ymmärtääkseni, ja entisellä pääministerillä Rinteellä ei ollut tämän tekstin kanssa mitään tekemistä. [Hälinää — Ben Zyskowicz: Eikö ole, hah hah!] Mutta ymmärrän, että te haluatte tuollaista esimerkkiä käyttää ja sillä ehkä jotenkin alleviivata omaa sanomaanne. Faktat eivät tätä tarinaa tue, mutta ehkäpä sen vielä kolmannen kerran nostatte tässä esille. [Välihuutoja] 

Mitä tulee näihin hallituksen toimiin, niin kyllä näitäkin kokoomus on tukenut. Esimerkiksi poliisien määrän lisäämistäkin olette tukeneet — kyllä, se on vaatinut meiltä panostuksia julkisen talouden puolella. Hoitajamitoituksenkin taakse kokoomus vihdoin ja viimein onneksi tuli. Sitäkin te olette tukeneet, ja sekin on vaatinut panostuksia julkiselta taloudelta. [Puhemies: Aika!] Eli itse asiassa kun me katsomme tätä kokonaiskuvaa, niin kokoomus on tukenut myös näitä toimia, jotka eivät ole selittyneet kriiseillä. [Oikealta: Fläppitaulu oli kaapattu! — Naurua] 

Arvoisa herra puhemies! Toki kokoomus on tukenut hallitusta koronakriisin hoidossa ja Suomen maanpuolustuksen tukemisessa, mutta sen pelkän velanoton sijaan olisimme kyllä miettineet myös niitä menoja ja olemme tehneet esityksiä siitä, kuinka valtion menoja — anteeksi, tuloja — kasvatetaan. Eli tämä tulopuoli on jäänyt hallitukselta täysin huomioimatta, mistä pitkä miinus teille. 

Tein tuossa yksi päivä 14-vuotiaan tyttäreni kanssa kotiläksyjä. Heille opetettiin kestävästä kehityksestä, ja tutustuin itsekin sitten aihepiiriin. Yksi osa kestävää kehitystä on taloudellinen kestävä kehitys, ja tästä löytyy muun muassa ympäristöministeriön sivuilta hyvä selitys. Taloudellinen kestävä kehitys on, arvoisa hallitus, sitä, että on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. 

Arvoisat ministerit, kuinka te nyt olette omasta mielestänne pystyneet ja suoriutuneet tässä taloudellisen kestävän kehityksen periaatteen noudattamisessa, kun tämä velanotto on ollut näin suurta? Milloin saadaan maan talousasiat kuntoon ja rahat riittämään? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän tulopuoleen — menot ja tulot menivät siinä vähän edustaja Kopralta sekaisin. Tuloihin ja menoihin ihan sellainen huomio, että tehän itse olette nyt esittämässä valtion kassaan aikamoista aukkoa tämmöisellä miljardin veronkevennyksellä, [Oikealta: Ohhoh!] johon minusta Suomella ei todellakaan ole varaa, että käydään sitten läpi näitä muita esityksiänne. Kysymyksen sisältö oli nimittäin perin vakava. Minusta siinä ollaan koko hyvän yhteiskunnan hoidon ytimessä. Mitä on kestävyys tällaisessa ajassa? Äskeinen kysymys liittyy myös ilmaston kestävyyteen — siihen, mitä olemme luonnossa velkaa lapsillemme. 

Sosiaalinen kestävyys on sitä, että kaikki pidetään mukana esimerkiksi tällaisten ennätyksellisten hintojen nousun keskellä, mitä energiakriisi on tarkoittanut. 

Taloudellinen kestävyys: Kyllä, kannan kanssanne samaa huolta. Velkaa on eletty 15 vuoden ajan kaikki puolueet mukaan lukien — kaikki puolueet mukaan lukien — tällä vaalikaudella näitä isoja ratkaisuja kannattaen. On selvää, että näin emme voi jatkaa, mutta samalla kun moittii, on tärkeää hahmottaa, mistä tuo tulevan vaalikauden 10 miljardin alijäämä muodostuu: pitkälti juuri korkomenojen noususta, ja se korko on syntynyt kaikkina näinä 15 velkavuoden aikana. [Timo Heinosen välihuuto] 

Arvoisa puhemies! On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa se tosiasia, missä nyt ollaan, ja tilanne on nyt se, että tästä eteenpäin näillä ennusteilla Suomi ottaa velkaa joka vuosi sen kymmenen miljardia euroa. Kysymys on, mitä voimme tehdä tälle. Edustaja Grahn-Laasonen esitti, että työn tekemisen pitää olla kannattavaa kaikille aina, myös lisätyön tekemisen kaikissa tuloluokissa. Sen vuoksi me olemme esittäneet veronkevennyksiä, jotta ihmiset tulisivat omalla työllään paremmin toimeen, rahaa riittäisi niihin arjen kustannuksiin, jotka myös nyt inflaation myötä ovat nousseet. Me olemme kyllä esittäneet myös sen, millä me nämä veronkevennykset rahoittaisimme. 

Arvoisa puhemies! Erilaisilla puolueilla on erilaisia näkemyksiä, mutta hallituksen perintö on nyt se, mikä on, ja tästä meidän pitää yhdessä päästä eteenpäin. 

Arvoisa puhemies! SDP ja hallituksen puolueet ovat esittäneet erilaisia ratkaisuja, mutta veronkorotusten tie on kasvun hillitsemisen tie. Minkälaisia toimia me voisimme tehdä, jotta vauhdittaisimme myös talouskasvua, ettemme joutuisi vain leikkaamaan? [Vasemmalta: Ei ainakaan koulutuksesta!] 

Arvoisa puhemies! Mistä syntyy työtä ja talouden kasvua? Sitä syntyy rohkeudesta luottaa huomiseen suomalaisissa yrityksissä. Yksi osa tätä on ollut ennustettava veropolitiikka, ja tämän vaalikauden saldona voin todeta, ja olen siitä hyvin tyytyväinen, että yritysten verotusta ei ole kiristetty. Se on ollut osa ennustettavaa yritysten taloudenpidon näkymää huomiselle, ja tällaista politiikkaa Suomen kannattaa jatkaa. 

Kun nyt nostitte esiin useammassakin kysymyksessä ikään kuin talouden kokonaiskuvan, ymmärrän, että teidän etujenne mukaista on kertoa hallituksen ottamista veloista, ei siitä, miten kaikkia näitä toimia valtaosaltaan käytännössä olette tukeneet, ei siitä, miten kokoomusjohtoinen hallitus velkaantui. Tai ette kerro laisinkaan siitä, että Suomen työllisyys on historiallisen korkea — kiitos suomalaisten yritysten — tai siitä, miten onneksemme kuitenkin verotulot ovat tässä maassa kehittyneet hyvin. Mutta ovatko ne kehittyneet niin hyvin, että meillä olisi varaa miljardin veronkevennyksiin yhteiskunnan hyväosaisimmillekin? Ei, koska minä ainakin haluan pitää huolta hyvinvointiyhteiskunnan ydinpalveluista, [Puhemies: Aika!] kuten ikäihmisten hoivasta. 

Hyvä puhemies! Talouslehti Financial Times uutisoi vastikään EU:n yhteisvelan ennakoitua suuremmista, kohonneista kustannuksista. Tähän vaikuttaa Euroopan keskuspankin tiukentunut rahapolitiikka, siis määrällinen elvytys ja ohjauskorkojen nousu, mikä vaikeuttaa EU:n elvytyspaketin rahoittamista. Käytännössä kyse on siitä, että Euroopan komissio joutuu maksamaan liikkeeseen laskemistaan velkakirjoista aikaisempaa kovempaa korkoa. Se lisää elvytyspaketin rahoittamiseen käytettävän yhteisvelan kustannuksia. Yhteislainojen korot ovat jopa korkeammat kuin joidenkin jäsenvaltioiden kansallisten lainojen. Nyt meidän budjettihan on alijäämäinen, mikä tarkoittaa sitä, että me rahoitetaan kulujamme velaksi, me joudutaan ottamaan uutta velkaa korkeammalla korolla, jotta me pystytään suoriutumaan vanhoista veloista ja myös erilaisista kuluista. 

Nyt kysyn arvoisalta ministeriltä: Mikä oli elpymisrahaston saanto alun perin ja mitkä sen alkuperäiset kustannukset? Ja miten te näette, että kun tämä elpymispaketti on niin pitkä, niin mitkä tulevat olemaan nämä nousseet korkokustannukset? 

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että Euroopan keskuspankin päätös nostaa korkoja — mikä siis tapahtuu siksi, että inflaatio lähti laukalle valtavaa vauhtia sodan seurauksena, energiahintojen nousun seurauksena — oli keskuspankilta ikään kuin välttämätön ja perusteltu uskottavuutensakin nimissä tehty teko ryhtyä nostamaan korkoja, ja tälle koron nostolle ei näy vielä toistaiseksi loppua. Jos ja kun se vaikuttaa suomalaisten asuntovelallisten arkeen, se vaikuttaa myöskin valtioiden ja erilaisten instituutioiden rahoituksen pohjaan — kyllä, myös mainitsemallanne tavalla. 

Tässä elvytyspaketissa on parhaillaan siis käynnissä näiden rahojen toivottavasti viisas ja järkevä käyttö kaikissa jäsenmaissa — tuotahan valvotaan hyvin tarkkaan, ja mahdollisesti rahat voidaan myös periä takaisin tai keskeyttää maksatus, mikäli näin ei toimita. [Hälinää oikealta] Tämä seuranta koskee myös Suomea ja suomalaisia elvytysrahojen käyttökohteita. Nyt pidän oleellisena sitä, että tuo ratkaisu, joka Euroopassa tehtiin, pysyy ainutkertaisena ja tämä hallitus ei ole tukemassa [Puhemies: Aika!] uusia yhteisvelkapäätöksiä Euroopalta. [Sebastian Tynkkynen: Miksi te ette vastaa kysymykseen?] 

Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoutui irti tästä ”rahaa on” ‑fläppitaulusta, mutta pitääkö se kuitenkin paikkansa, että teidän hallituksenne ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa tälle vuodelle alijäämä olisi noussut yli viiteen miljardiin euroon, jos siivotaan työeläkeyhtiöt pois? Eli tosiaan se suunnitelma tehtiin silloin vuonna 19 ilman, että koronasta tai myöskään sodasta oli mitään tietoakaan. 

Toinen kysymys on se, että kun te kernaasti olette puhunut sen puolesta, että veroja pitää korottaa — ollaan tietysti tässä luettu demareiden vaaliohjelmaa, jossa tuodaan yli kaksi miljardia lisää veronkorotuksia kansalle [Välihuutoja vasemmalta] ja ei tehdä minkäänlaisia työmarkkinauudistuksia ja luvataan kerta kaikkiaan sellaista kurjuutta, joka kuulostaa ihan tällaiselta sosialistin iltarukoukselta [Hälinää vasemmalta] — niin olisin kysynyt: Miten te kuvittelette, että Suomi saadaan kasvuun, jos te lisäätte edelleen suomalaisten verotaakkaa? 

Arvoisa puhemies! Kylläpä tästäkin salikeskustelusta huomaa, että vaalit kovaa vauhtia lähestyvät. Niin, tuo fläppitaulu ei siis ole ollut sosiaalidemokraattien ryhmähuoneessa hallitusneuvottelujen aikana, [Timo Heinonen: Missä huoneessa se oli?] ei tietääkseni puheenjohtajien neuvotteluhuoneessa. Itse johdin tuossa neuvottelussa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa käsittelevää pöytää, ei se sielläkään ollut. Ilmeisesti se on jossakin huoneessa ollut, mutta sillä ei ollut kyllä neuvotteluiden kanssa mitään tekemistä. [Ben Zyskowicz: Eikö todellakaan? — Naurua] Kovin olette ihastuneet tähän fläppitauluun. Ehkäpä me sen teille löydämme, niin sitten voimme lähettää sen kokoomuksen ryhmähuoneeseen. 

Mutta mitä tulee tähän itse asiaan, talouskasvu on meidän tärkein lääkkeemme myös velkaantumisen taittamisen osalta. Työllisyyden vahvistaminen — se on toinen. Tällä hallituskaudella on tehty lukuisia työllisyyspäätöksiä, niin rakenteellista kuin myös aktiivisen finanssipolitiikan myötä tapahtunutta työllisyyden paranemista. Ja siitä huolimatta, että me olemme kohdanneet näitä historiallisia kriisejä — pandemia, sota, energiakriisi — Suomen työllisyys on ennätystasolla. Eli sitä kritiikkiä, mikä kokoomuksesta tulee, että tämä hallitus olisi ollut toimeton työllisyyden osalta, [Puhemies: Aika!] minä en ota vastaan. [Välihuutoja oikealta] 

Arvoisa puhemies! Tämä keskusta-vasemmistohallituksen päättötodistus on nyt nähtävillä, ja siellä kyllä talouspolitiikan kohdalla lukee isolla ”Hylätty”. Se on ilmiselvää. Tätä tilannekuvaa ei varmaan suomalaisillekaan kovin paljon enää tarvitse avata. 

Me ollaan viime aikoina kuultu eriskummallisia ehdotuksia muun muassa työajasta. Tätä vauhtia varmaan päädytään siihen, että joku ehdottaa neljän tunnin työviikkoa. Mutta haluaisin, että me päättäjät keskitytään enemmän siihen, että mietittäisiin, miten ne yli 250 000 suomalaista, jotka tällä hetkellä eivät ole töissä — eivät pääse töihin — saisivat tehdä edes jonkun verran viikossa töitä. 

Kysyn arvoisalta hallitukselta: Mitä toimia Suomessa kiireellisesti voidaan tehdä, jotta mahdollisimman moni suomalainen saisi mahdollisuuden tehdä töitä ja päästä elättämään itseään ja läheisiään? 

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt työllisyystoimia 80 000:n lisätyöllisen edestä, [Välihuutoja oikealta] suuria rakenteellisia uudistuksia. Työvoimapalvelu-uudistus on tehty, TE-palvelut ollaan siirtämässä kuntiin, Työkanava Oy on perustettu — mittavia toimia. 

Tällä hetkellähän tilanne on se, että työllisyysaste on korkeampi kuin se on koskaan mittaushistoriansa aikana ollut ja meillä on työvoimapula. Ja nyt katse kohdistuu siihen, miten yritykset voisivat rekrytoida työntekijöitä ja löytää niitä esimerkiksi niistä ihmisistä, jotka ovat osatyökykyisiä. Meillä on 130 000 ihmistä tällä hetkellä määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Heidän pitäisi päästä sen eläkkeen jälkeen jossain vaiheessa töihin, tai sitten se eläke jatkuu. Meillä on myös osatyökykyisiä ihmisiä, jotka eivät löydä tietään työmarkkinoille. Meillä on myös pitkäaikaisten työttömien joukko, jossa on suuri osa sellaisia, jotka ovat terveydellisistä syistä siellä työttömänä. Ja tästä syystä on ollut erittäin tärkeää, että tämä hallitus on satsannut sosiaali- ja terveyspalveluihin, satsannut siihen, että ihmiset saisivat mielenterveyspalveluita, jotta voisivat [Puhemies: Aika!] olla työkykyisiä, päästä työmarkkinoille. Tämä on tulevaisuuden kysymys. [Ben Zyskowicz: Sote-palveluthan ovat hyvässä kunnossa, kun te olette satsanneet!] 

Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentti on meitä toistuvasti varoittanut varomattomasta taloudenpidosta tässä salissa — hallitustakin, kaikkia meitä. ”Olemme Suomessa tottuneet pitämään yllä elintasoa, jota ei ole ansaittu”, hän totesi. 

Tämä keskustelu osoittaa hyvin sen, että puolueiden välillä on talouspolitiikassa isoja eroja. Näyttää vahvasti siltä, että vasemmistopuolueet ovat täysin valmiita jatkamaan vastuuttoman velkapolitiikan tiellä vielä toisenkin vaalikauden. Eihän siitä ole kuin ihan hetki aikaa, kun salin vasemmalta laidalta sanottiin, että velkaa kannattaa ottaa, kun se on lähes ilmaista eikä sitä edes tarvitse maksaa takaisin. [Välihuuto vasemmalta] Tällaisia puheenvuoroja kuultiin. Nyt nähdään se sitten, kun valtionlainojen korot nousevat — pelkästään tänä vuonna maksetaan 2,6 miljardia euroa pelkkää korkomenoa, siis valtionlainojen korkoja. [Vasemmalta: Eikä koulutuksesta leikata!] 

Kokoomuksen mielestä tärkein tehtävä seuraavalla vaalikaudella on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen, ja se ei ole mahdollista, jos emme saa julkista taloutta tasapainoon. Kysyn pääministeriltä: Eikö teitä huoleta, että velkakakku jatkaa kasvuaan teidän julkisen talouden suunnitelman mukaisella uralla joka vuosi hamaan tappiin? Ja eikö teitä huoleta, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, rahoitus murenee [Puhemies: Aika!] vuosi vuodelta tällä menolla? [Pia Viitasen välihuuto] 

Arvoisa puhemies! Tähän kysymykseen vastasin jo tuossa aivan ensimmäisessä puheenvuorossa, kun kysyitte tästä velkaantumisesta, ja vastaan samoin kuin tuossa muutama puheenvuoro sitten: kyllä, julkisesta velasta on kannettava huolta. Minä kannan siitä huolta ja kannan julkisen talouden tilasta huolta, [Ben Zyskowicz: Ainakin puheissa!] mutta meillä on kovin erilainen näkemys siitä, mitä pitää tehdä. 

Me lähdemme siitä, että tärkeintä on hakea talouskasvua, vahvistaa työllisyyttä. Ei ole kestävää leikata yhteiskunnan peruspalveluista ihmisiltä, jotka niitä kaikkein eniten tarvitsevat. Tämä kokoomuksen leikkauslista, tämä miljardien leikkauslista, mitä se konkreettisesti tarkoittaa? [Jukka Kopra: Missä se on? Mitä siellä on?] Köyhimmiltä sosiaaliturvasta leikkaamista — no, tämänhän te olette jo sanoneet. Mitä sotesta on leikattavaa? Siellä se tarkoittaa vanhustenhoivasta leikkaamista, lastensuojelusta leikkaamista, se tarkoittaa ihmisten terveyspalveluista leikkaamista, se tarkoittaa yhteiskunnan peruspalveluista leikkaamista. [Hälinää — Välihuutoja oikealta] Ja tämän te haluatte tehdä, jotta te voitte antaa veronkevennyksiä yhteiskunnan kaikkein vauraimmille ja varakkaimmille. [Puhemies: Aika!] Tämä ei ole oikeudenmukaista politiikkaa eikä tämän hallituksen politiikkaa.