Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys koskee uuden ampuma-aselain voimaantulosäännöksen muuttamista ja on luonteeltaan varsin tekninen. Ampuma-aselain muutoksen hyväksyi edellinen eduskunta vuoden 2018 valtiopäivien lopulla. Lakimuutoksessa on kyse EU-direktiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Nyt esiteltävänä oleva mietintö on uuden hallintovaliokunnan ensimmäinen. 

Säännöksen oli määrä astua voimaan 15. heinäkuuta, mutta voimaantulosäännöstä ehdotetaan muutettavan niin, että säännös tulee voimaan seitsemän ja puoli kuukautta myöhemmin eli 1. maaliskuuta 2020 — tämä siksi, että sähköinen järjestelmä ei ole valmistumassa aikataulussa, kuten jo aiemmin tiedettiin. Säännösten voimaantulo on välttämättä sidottu poliisin asetietojärjestelmän uudistuksen valmistumiseen ja käyttöönottoon. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että kun sähköisen asioinnin soveltamisen mahdollistama asetietojärjestelmä ei ole käytettävissä, tulee yksilöintitiedot esittää poliisilaitoksella fyysisesti asioimalla ja esittämällä se ampuma-ase, tehokas ilma-ase tai aseen osa, jota ilmoitus koskee, eli tässä tapauksessa 29. helmikuuta 2020 asti. 

Hallintovaliokunta katsoo, että hallituksen esityksessä ehdotetut voimaantulosäännöksen teknisluonteiset muutokset ovat tarpeellisia. Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen perusteella järjestelmän valmistumisesta tässäkään aikataulussa ei kuitenkaan ole varmuutta. Valiokunta haluaakin kiinnittää huomiota myös siihen, että poliisin lupahallinnon resurssit ovat niukkoja suhteessa asehallinnon uudistamisen edellyttämiin tehtäviin. 

Valiokunnan mietinnössä nostetaan esille myös asiantuntijakuulemisessa julki tuotu säännöksen epäloogisuus, joka koskee harrastuksen jatkumisen osoittamista. Laissa tarkoitettu velvollisuus ei koske aselupaa, jonka voimassaolo jatkuu voimaantulosäännöksen 11 momentin nojalla, minkä vuoksi harrastuksen jatkumisen osoittamista koskeva velvollisuus poistuisi käytännössä kaikkien itselataavien pistoolien lupien osalta, jos luvat on myönnetty viimeistään 12.6.2017. Tämä ei valiokunnan käsityksen mukaan ollut lain tarkoitus. 

Hallintovaliokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältymättömän siirtymäsäännöksen 11 momentin muuttamista niin, että harrastuksen jatkumisen osoittamisvelvollisuus säilyy pistoolien osalta. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta pitää siis hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys ampuma-aselain ja nimenomaan tämän teknisen kuvion korjaamisesta on mielestäni ihan ok, mutta en malta olla sanomatta muutamaa sanaa edellisen hallituksen luomasta ampuma-aselaista, joka tuo lisärajoituksia, jotka kohdistuvat urheiluampujiin, ampumaharrastajiin ja asekeräilijöihin — lainkuuliaisiin kansalaisiin. Se lisää byrokratiaa ja kustannuksia, eikä sillä ole mitään vaikutusta terroristeihin tai rikollisiin, jotka käyttävät laittomia aseita. 

On pakko muistuttaa, että tätä me saamme Euroopan unionilta. Tämä on sitä haitallista politiikkaa. Ampuma-aselain uudistus perustuu direktiiviin, jossa ei ole minun mielestäni eikä varmasti harrastajista suuren osan mielestä vähäisintäkään järkeä. Uudistus rankaisee kunnon kansalaisia jihadistiterroristien teoista. 

No, on ollut positiivista kuunnella, että keskusta, en muista nyt edustajaa, on muutamaankin otteeseen maininnut, että ampuma-aselakia ei kiristetä enää. Se on hienoa kuulla, ja toivon, että ei, koska keskusta nimenomaan kiristi sitä viime kaudella hyväksyessään Euroopan väännökset. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys ampuma-aselain voimaantulosäännöksen muuttamisesta on itsessään perusteltu, kuten tuli esille. Mutta tässäkin yhteydessä haluan korostaa kuten edustaja Peltokangaskin tämän taustalla olevan ampuma-aselakiuudistuksen virheitä ja melko harhaista luonnetta.  

Lakiuudistus todella kohdistuu lainkuuliaisiin urheiluammunnan harrastajiin ja asekeräilijöihin. Se lisää sekä kustannuksia että byrokratiaa ja nakertaa omaisuudensuojaa. Urheiluammunnassa käytettyjen puoliautomaattisten aseiden rooli rikollisuudessa tai terrorismisissa on olematon, joten lakiuudistus ei edistä niitä tavoitteita, joilla sitä perustellaan. Lakiuudistus perustuu vuonna 2016 hyväksyttyyn direktiiviuudistukseen, jota leimasi ideologinen asevastaisuus, vaikutusarvioiden puuttuminen ja asiantuntijalausuntojen sivuuttaminen. Direktiiviuudistusta perusteltiin lukuisilla islamistisilla terrori-iskuilla, joissa kuitenkin käytettiin laittomia sotilasaseita. Islamistisen terrorismin todellisiin syihin ei haluta tai uskalleta puuttua, vaan toimenpiteet kohdistetaan laillisten aseiden omistajiin, jotka eivät ole turvallisuusongelma.