Viimeksi julkaistu 3.7.2025 18.20

Pöytäkirjan asiakohta PTK 56/2023 vp Täysistunto Keskiviikko 15.11.2023 klo 14.00—17.23

6. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa ja siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitysHE 82/2023 vp
Lähetekeskustelu
Puhemies Jussi Halla-aho
:

Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan ja lakivaliokunnan on annettava lausunto. 

Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. 

Keskustelu alkaa. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä. 

Keskustelu
15.46 
Puolustusministeri Antti Häkkänen 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Hallitus on 9. marraskuuta 2023 antanut eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa ja siihen liittyviksi muiksi laeiksi. Hallituksen esityksen ensisijaisena tavoitteena on varmistaa sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevan sääntelyn ajantasaisuus ottaen huomioon voimassa olevan lain voimaantulon jälkeen tapahtuneet toimintaympäristön muutokset sekä voimassa olevassa lainsäädännössä käytännön soveltamistilanteiden yhteydessä havaitut ongelmat.  

Esityksessä ehdotetaan Pääesikunnalle uudeksi tehtäväksi sotilasrikosten estäminen ja paljastaminen. On tärkeää, että esimerkiksi Puolustusvoimien aseisiin ja ampumatarvikkeisiin liittyvät anastusrikokset kyettäisiin tehokkaammin estämään jo ennalta, jotta tällaista vaarallista materiaalia ei päätyisi vääriin käsiin. Puolustusvoimien hallussa on myös yhä enenevässä määrin paljon salassa pidettävää tietoa, joka voi olla rikoksen kohteena. 

Toinen merkityksellinen asiakokonaisuus hallituksen esityksessä on, että Pääesikunnalle esitetään oikeutta itsenäisesti käyttää kaikkia esityksen mukaisia salaisia tiedonhankintakeinoja rikosten estämisessä ja paljastamisessa. Viimeaikainen turvallisuusympäristössä tapahtunut huomattava muutos edellyttää, että Puolustusvoimilla on mahdollisuus entistä tehokkaammin ja itsenäisesti reagoida esimerkiksi sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyviin rikoksiin. Tavoitteena onkin paremmin tunnistaa, paljastaa ja estää Suomen sotilaalliseen maanpuolustukseen kohdistuvia sisäisiä ja ulkoisia uhkia, joita esimerkiksi vieraiden valtioiden tiedustelupalvelut, yksittäiset henkilöt tai organisaatiot tarkoituksellisesti kohdistavat maahamme. 

Tässä yhteydessä on vielä syytä korostaa, että vaikka esityksessä ehdotetaan Pääesikunnalle oikeutta käyttää laajemmin ja itsenäisesti salaisia tiedonhankintakeinoja, ei näitä keinoja kuitenkaan voida käyttää mielivaltaisesti. Tiedonhankintakeinojen käytön edellytykset olisi tarkkaan säännelty, ja edellytysten, niin yleisten kuin keinokohtaistenkin, olisi aina täytyttävä. Lisäksi luvan salaisten tiedonhankintakeinojen käyttöön myöntäisi pääasiassa tuomioistuin.  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös uutta sääntelyä yleisistä toimivaltuuksista kaikkiin Pääesikunnan rikostorjuntatehtäviin. Tällaisia toimivaltuuksia ovat esimerkiksi henkilöllisyyden selvittäminen, turvallisuustarkastus ja voimakeinojen käyttö. Esityksessä ehdotettavat yleiset toimivaltuudet olisivat suppeammat kuin poliisilla. 

Lopuksi on vielä mainittava, että koska esityksessä ehdotetaan Pääesikunnan rikostorjuntatehtäviin paljon uusia toimivaltuuksia, on tärkeää, että myös toiminnan valvontaa tehostetaan. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan, että tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoisi myös sotilastiedusteluviranomaisen sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaalliseen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten estämistä ja paljastamista. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä. 

15.50 
Pauli Kiuru kok :

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Erittäin tärkeä asia. Tässä ollaan taas turvallisuuden ytimessä. Tilanteet muuttuvat nopeasti ja ovat muuttuneet nopeasti tässä viime vuosina. Olimme tiedustelun osalta hyvin pitkään ikään kuin jälkijunassa ja vähän naiiveja ja sinisilmäisiä ja luotimme vähän liikaa siihen, että asiat kehittyvät myönteisesti. Vuonna 2019 eduskunnan päätöksellä ja perustuslakiakin muuttaen saimme tiedustelulait voimaan. 

Ministeri tässä kertoi tarpeesta ja sisäisistä uhista ja ulkoisista uhista, joita vastaan tällä hallituksen esityksellä pyritään vastaamaan ja vastataankin. Nostitte esille myös valvonnan. Kun tiedustelusta ja tällaisista kuvatuista valvontakeinoista puhutaan, niin silloin on ikään kuin vaakakupissa kaksi asiaa: Toisaalta puhumme turvallisuudesta. Se on tärkeä asia, ja se on perustuslaissa turvattu asia, että Suomessa asuvien ja suomalaisten täytyy voida tuntea olevansa turvassa ja valtiovallan pitää ihmisten turvallisuus taata. Mutta sitten taas toisaalta on tärkeätä, että ihmisten yksityisyydensuoja on loukkaamaton, ihmiset voivat olla luottavaisin mielin, että salaisia, yksityisiä viestejä, kotirauhaa ynnä muuta kunnioitetaan viimeiseen asti. Mutta silloin, kun turvallisuus on uhattuna, on myös käytettävä järeämpiä keinoja. Tarvitaan kovia päätöksiä, jotka täytyy tehdä kontrolloidusti lakiin perustuen — Helsingin käräjäoikeus on se taho, jossa sitten kovimpia päätöksiä tehdään — ja tarvitaan tiukkaa valvontaa, niin että siellä on oikeusasiamiestä, oikeuskansleria, sisäistä valvontaa. Tiedusteluvalvontavaltuutetulle tulee tässä uusia tehtäviä, mutta myös tiedusteluvalvontavaliokunnalla on oma roolinsa eli tämä parlamentaarinen valvonta, mitä eduskunta piti tärkeänä. 

Onko ministerillä näkemystä siitä, onko tällä hallituksen esityksellä niin isoja vaikutuksia resurssinäkökulmiin, että tarvittaisiin esimerkiksi tiedusteluvalvontavaltuutetulle lisää henkilötyövuosia tai vastaavia järjestelyjä? Onko se näkökulma tässä huomioitu? Nämä tehtävät ovat semmoisia, että niitä ei voi ikään kuin tehdä toisella kädellä. Hyvään tiedustelukulttuuriin kuuluu ja hyvä tiedustelukulttuuri tarkoittaa sitä, että lakia noudatetaan näissä asioissa tiukasti organisaation kaikilla tasoilla, ja sen tunteen pitää säilyä, että näin myös tapahtuu. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä. 

15.53 
Eemeli Peltonen sd :

Arvoisa puhemies! Kuten todettua, käsittelemme nyt esitystä, jolla säädettäisiin laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa. Samalla voimassa oleva sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annettu laki kumottaisiin. 

Esityksen tärkeänä ja kannatettavana tavoitteena on varmistaa Puolustusvoimien pääesikunnan rikostorjuntaa koskevan lainsäädännön ajantasaisuus ja rikosvastuun tehokas toteutuminen Puolustusvoimissa. Uusien toimivaltuuksien tavoitteena on tehostaa maanpuolustusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten estämistä ja paljastamista. Lisäksi tarkoitus on parantaa viranomaisyhteistyötä. 

Arvoisa puhemies! Nämä hallituksen esityksen tavoitteet ovat hyvin kannatettavia. On tärkeää, että lainsäädäntömme on ajantasaista ja sen ajantasaisuuden ylläpitämisestä pidetään hyvää huolta, kuten tässä hallituksen esityksen tapauksessa tosiasiallisesti tehdäänkin. Puolustusvoimien rikostorjuntatehtäviä ja toimivaltaa koskevan sääntelyn ajantasaisuus ja tarkoituksenmukaisuus on hyvin tärkeää, jotta Puolustusvoimat kykenee toteuttamaan tehtävänsä ja varmistamaan kansallisen turvallisuuden tehokkaasti kaikissa olosuhteissa. 

Samoin tärkeää on, että viranomaisyhteistyötä vahvistetaan. Tähän meillä on ollut vahva tahtotila kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi kaikissa tilanteissa ja turvallisuusympäristön jatkuvasti muuttuessa, kuten hyvin tiedämme. Tällä esityksellä mahdollistetaankin aiempaa laajempi ja joustavampi viranomaisyhteistyö ja parempi tiedonkulku viranomaisten välillä. Myös me sosiaalidemokraatit olemme painottaneet toimivan viranomaisyhteistyön tärkeyttä eri yhteyksissä näitä vastaavia kansalliseen turvallisuuteen liittyviä hankkeita täällä eduskunnassa käsiteltäessä. 

On myös tärkeää, että rikosten ennalta torjumisen painotusta lisätään. Vakavien omaisuusrikosten sekä sotilasrikosten valmistelu ja yritykset tulee voida estää tai keskeyttää viipymättä. Samalla oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta on tietenkin tärkeää, että perusoikeuksien toteutumiseen kiinnitetään huomiota sotilasrikosten estämistä ja paljastamista koskevissa prosesseissa. Tästä syystä salaisten tiedonhankintakeinojen käyttämisen edellytyksistä tulee säätää tarkkarajaisesti ja täsmällisesti. Oikea tasapaino tulee näissäkin asioissa löytää, totta kai. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä. 

15.56 
Jari Ronkainen ps :

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä ei sotilasrikosten estämistä ja paljastamista säädetä nimenomaisesti minkään tahon tehtäväksi. Voimassa olevan lain mukaan Pääesikunnan tehtävänä on vain sotilasrikosten selvittäminen. Sotilasrikosten estämistä ja paljastamista ei ole siis säädetty myöskään poliisin tehtäväksi. Hallitus esittää siis, että Pääesikunta voisi sekä estää että paljastaa sotilasrikoksia. Tämä selkeyttäisi sitä, minkä viranomaisten tehtäviin nämä tällaiset tehtävät kuuluvat. Ja kun on varmasti niin, että sotilasrikosten estämiseen ja paljastamiseen liittyvät rikostorjuntatoimenpiteet edellyttävät Puolustusvoimien toiminnan erityispiirteiden tuntemista, niin totta kai Pääesikunnan rikostorjuntatehtäviä hoitavilla virkamiehillä on parhaat edellytykset suorittaa näitä tehtäviä. Ei tässä kuitenkaan haluta rajoittaa poliisin rikostorjunnan yleistoimivaltaa, ja poliisilla olisi edelleen aina oma-aloitteisesti oikeus ottaa rikostorjuntatoimenpide suoritettavakseen. 

Arvoisa puhemies! Tärkeää tässä on lain ennalta ehkäisevä vaikutus. Tässähän puhutaan maanpuolustusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten estämisestä ja paljastamisesta. Yhä vaikeammin ennustettavassa maailmassa tällaisten rikosten ennaltaehkäiseminen on erittäin tärkeää. Vähäistä ei ole sekään, että tarkoituksena on parantaa viranomaisyhteistyötä. Lakia valmisteltaessa työryhmässä oli puolustushallinnon lisäksi myös oikeusministeriö, sisäministeriö, keskusrikospoliisi, Poliisihallitus, Puolustusvoimat ja suojelupoliisi. Jos molemmat lausuntokierrokset lasketaan yhteen, on lausuntoja saatu 67 kappaletta. Niissä ei esitykseen ole löytynyt paljoakaan huomautettavaa. 

Ehdotetulla lainsäädännöllä olisi yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten vaikutuksia rikostorjuntaan ja turvallisuuteen. Pääosin vaikutukset kohdistuisivat viranomaisten toimintaan. Esityksellä on myös taloudellisia vaikutuksia, mutta ne ovat melko vähäisiä. Esimerkiksi puolustusministeriö voi toteuttaa esityksen hallinnonalan nykyisten määrärahojen puitteissa. 

Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan Puolustusvoimien rikostorjuntatehtävien valvontaa koskevaa sääntelyä tehostettaisiin siten, että tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoisi myös sotilastiedusteluviranomaisten suorittamaa, sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaalliseen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten estämistä ja paljastamista. Tämä muutos edellyttää eduskunnan työjärjestyksen muutosta. Lisäksi ehdotettu muutos kasvattaisi jonkin verran tiedusteluvalvontavaliokunnan työmäärää, joskin etukäteen on vaikea arvioida sitä, kuinka paljon, mutta tuskin merkittävästi. 

Puhemies! Tässä on myös kansainvälinen ulottuvuus. Kun teemme yhä enemmän puolustusyhteistyötä muun muassa Nato-kumppaniemme kanssa, on hyvä, että tätä yhtä rikollisuuden muotoa estetään ja tutkitaan meillä samaan tapaan kuin muuallakin. 

Jos vielä tiivistän: tämän esityksen myötä sotilasrikosten estäminen ja paljastaminen tulee sen viranomaisen tehtäväksi, jolle se kuuluukin. — Kiitos. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä. 

16.00 
Mira Nieminen ps :

Arvoisa rouva puhemies! — Vaihtui juuri. — Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa. Samalla voimassa oleva laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa kumottaisiin ja yhdeksää muuta lakia muutettaisiin. Pääesikunnalle ehdotetaan uudeksi tehtäväksi sotilasrikosten estäminen ja paljastaminen. Voimassa olevassa laissa Pääesikunnan tehtävänä on sotilasrikosten osalta ainoastaan sotilasrikosten selvittäminen. Lainsäädäntöön ehdotetaan uutta sääntelyä yleisistä toimivaltuuksista kaikkiin Pääesikunnan rikostorjuntatehtäviin. 

Esityksen mukaan Puolustusvoimien rikostorjuntatehtävien valvontaa koskevaa sääntelyä tehostettaisiin siten, että tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoisi myös sotilastiedusteluviranomaisten suorittamaa sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten estämistä ja paljastamista. 

Esityksen tavoitteena on varmistaa Pääesikunnan rikostorjuntaa koskevan lainsäädännön ajantasaisuus ja siten rikosvastuun tehokas toteutuminen Puolustusvoimissa. Uusien toimivaltuuksien tavoitteena on tehostaa maanpuolustusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten estämistä ja paljastamista. Lisäksi tarkoitus on parantaa viranomaisyhteistyötä. 

Arvoisa rouva puhemies! Nykyisin voimassa olevassa laissa sotilasrikosten estämistä ja paljastamista ei säädetä nimenomaisesti minkään tahon tehtäväksi. Selkeämpi sääntely ja uudet toimivaltuudet parantaisivat Pääesikunnan suorittaman rikostorjunnan toimintamahdollisuuksia ja tätä kautta suojaisivat yhteiskunnan turvallisuutta. Pääesikunta kykenisi tehokkaammin suorittamaan lakisääteistä tehtäväänsä estämällä ja paljastamalla maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyviä rikoksia. Lailla ei kuitenkaan rajoitettaisi poliisin rikostorjunnan yleistoimivaltaa, vaan poliisilla on edelleen oikeus ottaa rikostorjuntatoimenpide omaksi tehtäväkseen. Esityksen mukaan Pääesikunta voisi muun muassa käyttää salaisia tiedonhankintakeinoja entistä itsenäisemmin rikosten paljastamisessa ja estämisessä. 

Arvoisa rouva puhemies! Esityksen arvioidaan vähentävän poliisin työmäärää, koska Pääesikunta voisi itsenäisemmin ja tietyissä tapauksissa poliisin pyynnöstä suorittaa joitakin sellaisia rikostorjuntatehtäviä, jotka nykyisin kuuluvat poliisin suoritettavaksi. On tärkeää, että tavoittelemme turvallisuuden osalta tilaa, jossa voimme yhdessä vahvemmin torjua rikollisuutta. Käytäntö poliisin ja Puolustusvoimien välillä rikostorjunnassa osaltaan on kyllä sujunut arjessa, mutta se ei aina ole ollut jouhevinta. Virka-avut ovat kankeita muotoja rikosprosessissa, jossa päämäärä on kuitenkin sama. Poliisin resurssien säästäminen on osaltaan tavoiteltavaa, kuten myös tarkoituksenmukaisuus kohdentaa tutkinta sinne, missä rikokset ja etenkin tässä kysymyksessä niiden paljastaminen ja estäminen luontaisemmin esiintyvät. 

Tällä hallituksen esityksellä tehostettaisiin ja tiivistettäisiin myös viranomaisten yhteistyömahdollisuuksia, millä olisi lisäksi myönteisiä vaikutuksia eri rikostorjuntaviranomaisten tilannekuvan ylläpitämiseen ja siihen, etteivät eri viranomaiset tee päällekkäistä työtä. Rikosten torjunta ja estäminen ovat työtä, jonka kuuluu olla kiinteä osa Puolustusvoimia ja heidän mahdollisuuksiaan toimia ennaltaestävästi sekä saattaa rikosasioita nopeammin tutkintaan sekä tekijöitä edesvastuuseen. Yhteiskunnallinen merkitys on huomioitava osana turvallisuuden kokonaisuutta ja sen kehittämistyötä. — Kiitos. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Ministeri Häkkänen, viisi minuuttia, olkaa hyvä. 

16.04 
Puolustusministeri Antti Häkkänen :

Arvoisa puhemies! Lyhyesti kommentti näihin muutamiin asioihin. 

Ensinnäkin yleinen maailmantilanne muuttuu arvaamattomammaksi ja vaarallisemmaksi, ja näköpiirissä on se, että tämä on pitkäaikainen kehityskulku. Sen takia teemme nyt siis laaja-alaisesti suomalaista yhteiskuntaa suojaavia päätöksiä. Tämä on yksi niistä asioista, joilla kovimmassa turvallisuusviranomaisten sisäisessä toiminnassa pyritään kontrollia tiukentamaan, jotta vieraiden valtioiden tai muiden vaikuttajien epäasiallinen toiminta ei ole missään tapauksessa mahdollista. 

Täällä tuli edustaja Kiurulta kysymys näistä resursseista. Sen osalta on oikeusministeriön kanssa käyty asiaa läpi, ja ei ole tarvetta tiedusteluvalvontavaltuutetun lisäresursseille. Eli tällä kyetään hoitamaan, mutta me ollaan sitouduttu siihen, että jos kovia toimivaltuuksia lisätään siviili- tai sotilaspuolella tiedusteluun, niin silloin lisätään myös valvontaa samassa tasapainossa, aivan kuten silloin 2017 tehtyjen tiedustelulakien yhteydessä päätettiin. Eli oikeusvaltion mekanismilla: jos on kovia keinoja, joilla voi tiedustelutietoa hankkia, niin silloin pitää olla myös kovat valvontakeinot vastapainona. Tätä kyllä tullaan noudattamaan myös tämän esityksen osalta. — Kiitos. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Piisinen. 

16.06 
Jorma Piisinen ps :

Arvoisa rouva puhemies! Lähetekeskustelussa on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa. Pääesikunnalle ehdotetaan uudeksi tehtäväksi sotilasrikosten estäminen ja paljastaminen. Voimassa olevassa laissa pääesikunnan tehtävänä on sotilasrikosten osalta ainoastaan sotilasrikosten selvittäminen. Lainsäädäntöön ehdotetaan uutta sääntelyä yleisistä toimintavaltuuksista kaikkiin pääesikunnan rikostorjuntatehtäviin. Lisäksi pääesikunnalle ehdotettaisiin eräitä uusia ja itsenäisesti käytettäviä toimivaltuuksia rikosten estämiseen ja paljastamiseen liittyen. 

Ongelmallista on kuitenkin se, että mahdolliset rikosepäilyt oman henkilöstönsä osalta tutkii Puolustusvoimat itse. Tutkinnan johdon ja tutkinnan tulisi olla puolueettoman tahon käsissä. Oikea viranomainen tähän olisikin poliisi. Lausunnoissaan muun muassa eduskunnan oikeusasiamies, sisäministeriö, Upseeriliitto ry, Poliisihallitus ja Aliupseeriliitto ry epäilevät tutkinnan puolueettomuutta nyt esitetyssä muodossa. Henkilöstö on myös osin eriarvoisessa asemassa tutkinnan järjestämisen suhteen. Rikosten selvittämisen ja tutkinnan tulee nauttia yhteiskunnan suurta luottamusta, ja kansalaisten tulee voida luottaa siihen, että he ovat samanarvoisia lain edessä. 

Arvoisa rouva puhemies! Viranomaisten ja henkilöstön edustajien palaute on perusteltua, ja se tulee ottaa huomioon esityksen jatkokäsittelyssä. — Kiitos. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Heinonen. 

16.08 
Timo Heinonen kok :

Arvoisa puhemies! Sotilaskurinpito ja rikostorjunta Puolustusvoimissa -lainsäädäntö on meillä tänään käsittelyssä, ja tätä lainsäädäntöä siis päivitetään. Tässä keskustelussa ministeri Häkkänen toi esille sen, että perinteisesti näissä tietysti ovat aseet ja muu tämäntyyppinen materiaali olleet kohteena, järjestäytynyt rikollisuus tai joku muu niistä on voinut olla kiinnostunut, mutta myös tieto, tiedustelutieto, jota tänä päivänä meille tulee entistä enemmän — kiitos Naton ja oman tiedustelulainsäädännön — ja myös muu salassa pidettävä tieto Puolustusvoimista, niin infrasta kuin mahdollisesti toimintatavoista tai muista. Tämä selkeyttää sääntelyä, tai itse asiassa tekee sen sääntelyn sotilasrikosten estämisen ja paljastamisen osalta, ja kohdistaa vastuun näistä siis Pääesikunnalle. Ihan aiheellisesti tässä nostettiin esille myös sitä, onko Pääesikunta oikea taho nämä toimet tekemään, ja varmasti valiokunta tämän käsittelee ja katsoo läpi. 

Edustaja Kiuru, joka on paljon tehnyt työtä muun muassa tiedusteluasioiden ja niiden valvonnan parissa, nosti esille tämän resurssikysymyksen, ja se oli myös itselläni kysymyksenä ministeri Häkkäselle. Saimme siihen jo hetki sitten vastauksen, että nykyresursseilla ainakin alkuun päästään ja katsotaan tilannetta sitten, kun toiminta saadaan käyntiin, onko lisäresursoinneille myös valvonnan osalta siis tarvetta. — Kiitos. 

Keskustelu päättyi. 

Asia lähetettiin puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan ja lakivaliokunnan on annettava lausunto.