Arvoisa rouva puhemies! Toiminimille ja henkilöyhtiöille hallitusohjelmassa luvattu yrittäjävähennys ei toteudu ainakaan ensi vuonna. Sitä ei ole valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä ensi vuoden budjetiksi. 

Suomessa on noin 130 000 yrittäjävähennyksen piiriin kuuluvaa yritystä. Näistä noin 7 prosenttia eli 9 000 yritystä on ilmoittanut olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja siten mahdollisia uusien työpaikkojen luojia. Pienet yritykset työllistävät paitsi palkkaamalla omia työntekijöitä, verkostoitumalla toisten pienten yritysten kanssa ja lisäämällä työllisyyttä myös siten. 

Arvoisa rouva puhemies! Siksi kristillisdemokraatit ovat jättäneet lakialoitteen, jossa ehdotamme, että henkilöyhtiöiden osakkaiden, elinkeinonharjoittajien sekä maa- ja metsätalousyrittäjien verotusta kevennetään tekemällä näiden elinkeinotoiminnan tuloksesta 5 prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Edellisen hallituksen aikana voimaan tullut osakeyhtiöitä koskeva yhteisöveron alennus ei nimittäin hyödyttänyt ollenkaan henkilöyhtiöitä ja elinkeinonharjoittajia. Henkilöyritysten verotus on myös kireämpää kuin vastaavissa tuloluokissa olevien palkansaajien. Yrittäjävähennys olisi oikeudenmukainen ja työllisyyttä lisäävä uudistus. 

Kataisen hallitus päätti muutoksista yritys- ja osinkoverotukseen. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleilla muutoksilla pyrittiin vahvistamaan yritysten kasvua ja kannustamaan uusien työpaikkojen luomiseen. Yritysten toimintaympäristön parantamiseen tähtäävät toimet olivat tervetulleita ja kannustettavia, sillä uudet työpaikat syntyvät nimenomaan yksityisissä yrityksissä. Yhteisöverokannan lasku 20 prosenttiin ja yrittäjän osinkoverotuksen säilyminen pääosin yhdenkertaisena ja yleistä pääomaveroa matalampana vahvistaa pk-yritysten kasvun mahdollisuuksia keskipitkällä aikavälillä. Tehdyt muutokset koskevat kuitenkin ainoastaan osakeyhtiöitä eivätkä huomioi henkilöyhtiöitä ja elinkeinonharjoittajia. Tämä tarkoittaa, että pienemmät yritykset jäävät vaille kannustinta, vaikka juuri niissä on työllisyyden näkökulmasta suurin kasvupotentiaali. 

Jotta yrittäjyyspolitiikka huomioisi eri yritysmuodot tasapuolisesti, tulee myös henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotusta muuttaa kannustavampaan suuntaan. Tämä voidaan toteuttaa luomalla yrittäjävähennys, jolla henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotusta kevennetään tekemällä näiden elinkeinotoiminnan tuloksesta 5 prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Vähennys kaventaisi eroa henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotuksen ja osakeyhtiöiden verotuksen välillä ja loisi myös pienemmille yrityksille paremmat mahdollisuudet kasvuun ja työllistämiseen. 

Eduskunnan tietopalvelun syksyllä 2015 tekemän laskelman mukaan 5 prosentin yrittäjävähennys vähentäisi verotuloja yhteensä 131 miljoonaa euroa. Laskelmassa yrittäjätulovähennys on tehty suoraan bruttotuloista. Laskennallisessa verotulojen vähentymisessä ei ole kuitenkaan huomioitu uudistuksen positiivisia vaikutuksia julkiseen talouteen. Yrittäjävähennys lisäisi meidän mielestämme merkittävästi taloudellista toimintaa kannustaen yritystoimintaan ja mahdollistaen yritystoiminnan laajentamisen. Pidemmällä aikavälillä yrittäjävähennyksen käyttöönotto vähentäisi julkisen talouden kustannuksia työttömyyden hoidosta ja lisäisi verotuottoa lisääntyvän yritystoiminnan ja taloudellisen aktiivisuuden kautta. Näin ollen yrittäjävähennys olisi kasvua ja työllisyyttä parantava uudistus, joka pidemmällä aikavälillä myös parantaisi julkisen talouden kestävyyttä. 

Arvoisa rouva puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 

"Laki tuloverolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tuloverolakiin 1535/1992 uusi 31 a § seuraavasti: III osaan Tulon veronalaisuus ja tulosta tehtävät vähennykset, sen 1 lukuun Yleiset säännökset lisätään 31 a § Yrittäjävähennys: Tämän lain 30 §:n mukaisesta jaettavasta yritystulosta vähennetään 5 prosenttia yrittäjävähennyksenä."