Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa tuossa äskeisessä puheenvuorossaan toi hyvin painavasti esille eläkeläisköyhyyden ongelman ja nosti siinä yhden ilmiön, leipäjonot, joka on kyllä sellainen musta piste suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tällä hetkellä. Tarkka luku on se, että leipäjonojen asiakkaista tällä hetkellä 40 prosenttia on eläkeläisiä, ja se on kaikkein suurin leipäjonojen käyttäjäryhmä. Se on suurempi kuin työttömät, opiskelijat tai muut sosioekonomiset ryhmät, jotka käyttävät leipäjonoja. Leipäjonot ja ennen kaikkea eläkeläiset leipäjonossa kertovat siitä, että joku mättää meidän eläkejärjestelmässä. Peruseläkkeen piti taata ihmisille perustoimeentulo. Se on se lähtökohta, ja jos joudutaan leipäjonoon, niin jossakin on vika. Tässä suhteessa edustaja Elomaa on oikeassa.
Sen sijaan minä ihmettelin, että vaikka te puheenvuorossanne totesitte ihan oikean ajatuksen, että tarvitaan kokonaisvaltainen ohjelma eläkeläisköyhyyteen tarttumiseen, ja te kiititte tästä lakiesityksestä, joka tänne on nyt tullut koskien kansaneläkkeen ja takuueläkkeen nostoa, niin miksi te ette kiitä hallitusohjelmaa siitä. Se on ensimmäinen kokonaisvaltainen ohjelma eläkeläisköyhyyteen, ikäihmisten köyhyyteen tarttumisessa, joka Suomessa on tehty neljännesvuosisataan. Hallituksen ikäihmisiä koskeva ohjelma ansaitsisi suuren kiitoksen ja oppositiolta vahvan tuen ja kannatuksen. Minä luettelin jo niitä tavoitteita edellisessä puheenvuorossani enkä käy niitä lävitse. Nyt meillä on ensimmäisen kerran kokonaisvaltainen ohjelma, ja tämä nyt tehtävä kohennus takuueläkkeisiin ja kansaneläkkeisiin on yksi osanen sitä — pieni askel, yksi osanen, koska siinä on tietysti isompi askel sitten seuraamassa.
Haluaisin myöskin korjata tässä eräitä muita huomioita. Hämmästelin edustaja Laihon puheenvuoroa, kun hän pohdiskeli näillä sanoilla: ”kyllä työllä ansaitun eläkkeen pitää olla ilman muuta suurempi kuin takuueläke tai kansaneläke”. Siinä ei tavallaan nyt ymmärretä ollenkaan näitä konsepteja, mistä on kysymys. Kun puhumme vanhuuseläkkeestä, josta nyt on tässä kyse, niin työeläke on se peruseläke meillä. Se ainoa lakisääteinen vanhuuseläke, joka meillä on, on siis työeläke. 98 prosenttia yli 65‑vuotiaista saa työeläkettä, kuten sanottu. Se on se peruseläke. Jos työeläke lyhyistä työurista johtuen jää kovin, kovin pieneksi eli jos lyhyt työura aiheuttaa sen, että työeläke on pieni, niin meillä on olemassa perusturvaa kansaneläkkeen muodossa — ja takuueläkkeen muodossa siihen päälle — jolla kohennetaan sitä, ettei jää ihan kohtuuttomaan kulmaan, ja sitähän tällä aloitteella nyt pyritään turvaamaan. Eli ne eivät ole millään tavalla toisillensa ristiriitaisia elementtejä. Kansaneläke on tässä tapauksessa vain perusturvaa, joka tulee siihen päälle, jos on hyvin pienistä työeläkkeistä kysymys.
Kun me puhumme kansaneläkkeistä, niin siitä edustaja Juvoselle täytyy sanoa, kun viittasitte, että onhan täyttä kansaneläkettä saavien joukossa ikäihmisiä, naisia erityisesti. Aivan oikein, tämä on oikea huomio, mutta nyt käytän vähän voimakasta ilmaisua, kun sanon, että se on kovin, kovin vähenevä luonnonvara niiden täyttä kansaneläkettä saavien joukossa, luonnollisista syistä, sen takia, että 100 000:n täyttä kansaneläkettä tai takuueläkettä saavan joukossa on 80 000 alle 65‑vuotiasta. Siellä on parisenkymmentätuhatta, itse asiassa 24 000 ihan tarkasti, jotka ovat yli 65‑vuotiaita. Käytännössä he ovat kaikki yli 85‑vuotiaita, merkittävä osa jopa yli 90‑vuotiaita, ja he ovat maatalouden piirissä työskennelleitä emäntiä useimmiten, jotka eivät ole olleet varsinaisesti työelämässä mukana — myöskin hurjan haavoittuva ryhmä, joka tarvitsee sen tuen ehdottomasti, mutta se on pienenevä luonnonvara siinä mielessä, että se vähenee useilla tuhansilla vuosittain, ihan luonnollista syytä, ja sen takia kohta meillä kansaneläkejärjestelmä, itse asiassa takuueläkejärjestelmä, on oikeastaan ainoastaan työkyvyttömyyseläke. Alleviivaan sitä nyt, koska me jouduimme tätä keskustelua juuri käymään.
Sitten edustaja Juvosen puheenvuorossa oli vähän niin kuin pilkallinen sävy, vaikka tämä aloitehan on hyvä, mitä hallitus on tehnyt. En ihan tarkkaa sanamuotoa muista, mutta sanoitte ”hyvästi vappusatanen”. Tämä oli teidän muotoilunne. Minä ainakin omassa puheenvuorossani yritin tuoda esille, ja tekin siteerasitte sitä, että hallitusohjelmassa todetaan, että ”käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa”. Miksi te sanotte ”hyvästi vappusatanen”, kun tässä nimenomaan on lähtökohtana se, että pyrittäisiin alle 1 400 euron eläkkeisiin saamaan se 100 euron korotus? [Arja Juvonen: Te ette tuo sitä vielä!] Ja mikä tässä on historiallista — tämähän on erittäin kunnianhimoinen juttu — niin ensimmäisen kerran ollaan tarttumassa työeläkkeen määräytymisperusteisiin kolmikantaisessa neuvottelussa. Se avaa ihan uuden kulman. Mikä se hintalappu karkeasti on, jos 1 400 euron alla olisi 100 euron korotus kaikille? Se on noin 700 miljoonaa. Nyt sitten herää kysymys, mistä ne rahat saadaan. Rahathan saadaan sieltä, mistä ne pitääkin saada eli eläkejärjestelmän sisältä, jossa rahastojen korkotuotoista voidaan nipistää hieman juuri tähän tarkoitukseen. Tämä korotus on euromääräinen, ja siinä mielessä se sotkee tätä ansiosidonnaisen järjestelmän luonnetta, koska euromääräisenä korotuksena siinä on käsitteellinen ero, mutta se on hieno, koska se tasoittaa tuloeroja, ja se on hallitusohjelman mukaista.
Ehkä helpoin tie olisi korottaa 100 euroa kaikille työeläkettä saaville. Silloin hintalappu olisi 1,5 miljardia. Jos kaikki 1,3 miljoonaa vanhuuseläkkeellä olevaa kansalaista saisivat 100 euron korotuksen, hintalappu on 1,5 miljardia. No se maksaa tämä hävittäjä... Ei nyt verratakaan ollenkaan mihinkään, ei verrata yhtään mihinkään, vaan todetaan ainoastaan, että nämä rahastot ovat viimeiset 25 vuotta, itse asiassa vuodesta 95 alkaen, kasvaneet keskimäärin 8 miljardia euroa vuodessa ja jos se 1,5 miljardia työeläkejärjestelmästä otettaisiin ja tehtäisiin tällainen 100 euron korotus kaikkiin työeläkkeisiin, niin se tarkoittaisi sitä, että se itse asiassa kasvaisi sitten 6,5 miljardia euroa eikä 8:aa miljardia.
Eli siinä mielessä tämä rahoituspohja on olemassa, ja tässä on tietenkin nyt kysymys vain poliittisesta tahdosta, että haluaisimmeko vihdoinkin käyttää niitä varoja, jotka on työeläkejärjestelmän piirissä kasvatettu vuosikymmenten varrella, ottamalla niiden korkotuotoista siivun aidosti vanhuuseläkkeiden kohentamiseen. Tämä on se iso asia. Tämä voidaan tietysti toteuttaa tällaisella 100 euron tasokorotuksella. Helpompi tapa olisi tehdä se ehdotus, mitä edustaja Elomaa pohdiskeli, eli tämä indeksin muuttaminen. Taitetulle indeksille täytyy sanoa bye-bye — sille täytyy sanoa näkemiin. Ennemmin tai myöhemmin meidän täytyy muuttaa indeksijärjestelmää sillä tavalla, että me lopetamme tämän eläkkeensaajan lakisääteisen köyhdyttämisen, mikä siellä on taustalla, tulotason lasku, mikä siinä on takana. Siihen asiaanhan me joudumme puuttumaan, mutta se on eri messu. — Kiitoksia.