Arvoisa rouva puhemies! Hyvää maailman ympäristöpäivää! Päivän teemana on kannustaa ihmisiä näkemään oma roolinsa luonnon monimuotoisuuteen vaikuttamisessa. Siksi juuri tänä päivänä tehty päätös suden metsästämisen valmistelun aloittamisesta [Perussuomalaisten ryhmästä: Aivan loistava!] herättää minut kysymään, mikä on hallituksen vastuu luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa, [Juho Eerola: Oliko esitys täysi susi?] sillä on melkoinen vuoden luontoteko käynnistää erittäin uhanalaisen lajin metsästys, suden, joka on ekosysteeminsä avainlaji ja jolla on tunnistettu tärkeä osa Suomen luonnon tasapainon säätelijänä. 

Sanotte, että susia on paljon ja tällä hoidetaan haittoja. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Fakta on, että susia on Suomessa noin 300 ja metsästys ilman muita ehkäisykeinoja voi jopa lisätä haittoja. Jos susi häviää Suomen luonnosta, häviää paljon muutakin luontoa. [Välihuutoja — Perussuomalaisten ryhmästä: Sus siunatkoon!] Kysynkin ympäristöministeriltä: siunaatteko te uhanalaisen suden metsästämisen, ja aikooko hallitus jatkaa tällä luontolinjalla, vai muutatteko kurssia ja alatte tekemään positiivisia luontotekoja? [Perussuomalaisten ryhmästä: Loistava kysymys! — Petri Huru: Suuret petokannat aiheuttavat pahimmillaan luontokatoa!] 

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämä metsästysasia kuuluu maa- ja metsätalousministeriöön, ja ilolla tervehdin sitä Euroopan neuvoston päätöstä tältä päivältä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Samoin! — Kiitos!] että todellakin eurooppalaisella hyvällä yhteistyöllä ja jäsenvaltioitten näkemyksellä ensinnäkin saatiin muutettua Bernin sopimusta ja siellä suden suojelutasoa alennettua ja nyt sitten vielä tätä luontodirektiiviä. Tämä antaa sitten jäsenvaltioille mahdollisuuden nimenomaan laskea tuota suden suojelutasoa. 

Meillä hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että me haluamme pitää suotuisan suojelutason. Me olemme yhtä mieltä siitä, että sudet kuuluvat sinne Suomen luontoon mutta ne eivät kuulu meidän pihoihin eivätkä ne kuulu meidän lampoloihin ja meidän pitää myöskin varmistaa esimerkiksi lapsille turvallinen koulutie. Siinä mielessä se, että me pystymme sekä vahinkoperusteisesti että kannanhoidollisesti susia metsästämään, on tärkeä osa tasapainoista ja hyvää politiikkaa. Tällä tavalla me pidämme huolen niin siitä sosiaalisesta hyväksyttävyydestä kuin myöskin sitten suotuisasta suojelun tasosta. 

Arvoisa rouva puhemies! Vaikuttaa siltä, että musta luontopolitiikka yritetään puhua joksikin muuksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Voi hyvänen aika! — Välihuutoja] Susi ei ole suotuisalla suojelun tasolla tällä hetkellä. Sen metsästäminen voi johtaa jopa lajin katoamiseen. Kannatteko te vastuuta siitä, jos susi katoaa Suomesta? [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] — Täällä nauretaan asialle niin kuin luonnon monimuotoisuus olisi joku vitsi. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]  

Mutta haluan kysyä ympäristöministeriltä: Te voitte tehdä myös positiivisia luontotekoja, kaksi vuotta on aikaa. Mitä on tulevaisuudessa nähtävissä, esimerkiksi Viiankiaavan suojelu? Toivottavasti te pidätte Viiankiaavan suojelusta kiinni, vaikka kaivosyhtiö haluaa avata tämän suojelun. Perukaa aikeet Kemijoen pumppuvoimaloiden lisärakentamisesta. Suojelkaa ne valtion vanhat metsät, jotka te jätitte suojelematta päätöksellä tänä keväänä. Korjatkaa kaivospolitiikan virheet. Lisätkää rahoitusta Metso- ja Helmi-ohjelmille. Se on yksinkertainen ja paljon hyväksytty luontotoimi. Perukaa Itämerta kuormittavan fosforiasetuksen poikkeus. Nämä ovat konkreettisia tekoja. Aiotteko tarttua näihin, hallitus? 

Arvoisa puhemies! Hyvää maailman ympäristöpäivää kaikille! Tätä päivää on juhlittu jo vuodesta 72, ja tällä todellakin muistutetaan meitä kaikkia, että jokainen meistä voi tehdä arjessaan tekoja ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Tänä vuonna tämän päivän teemana on merten muoviroskaantuminen, ja se onkin erittäin tärkeä teema, sillä meriin päätyy jopa viisi miljoonaa tonnia muoviroskaa vuosittain. Suomi vaikuttaa aktiivisesti osana Euroopan unionia — muun muassa ensi viikolla Nizzassa käytävässä merikonferenssissa sekä Genevessä elokuussa neuvoteltavissa muovisopimuksissa — siihen, että jatkossa tätä ongelmaa taklattaisiin kaikilla tasoilla niin, että muovia ei enää valmistettaisi yhtä paljon, että se kiertäisi tehokkaammin, ja myös, että jätehuollosta huolehdittaisiin ympäri maailmaa. Suomi siis vaikuttaa paitsi kotimaassa myös erityisesti kansainvälisillä areenoilla siihen, että maailma olisi parempi paikka ja luonto puhtaampi. 

Teemme paljon myös Suomessa. Vaikka toteatte, että tässä luonnon monimuotoisuustyössä tai vanhojen metsien suojelussa ei edettäisi, haluaisin kuitenkin muistuttaa, että näillä kriteereillä, nyt päätetyillä kriteereillä, tulevien kartoitusten myötä arvioidaan suojeltavan jopa 90 000 hehtaarin verran vanhoja luonnontilaisia metsiä. [Petri Huru: Juuri näin, enempi kuin edellisellä kaudella!] Aivan samaa mieltä olen siitä, että yksityismailla Metso- ja Helmi-rahoitus on erittäin tärkeä, ja toivonkin, että tulevalla Helmi-kaudella ja Metso-kaudella, [Puhemies koputtaa] joka lähtee käyntiin [Puhemies: Aika!] nyt tässä ensi vuonna, [Puhemies koputtaa] saisimme myös rahoituksen riittämään siihen, [Puhemies: Aika!] että kaikki nämä arvokkaimmat alueet saataisiin myös... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron] 

Arvoisa puhemies! Tämä ympäristöpäivä todella muistuttaa siitä, että jokaisella on rooli luonnon turvaamisessa, niin myös jokaisella ministerillä. Tämä ei ole vain ympäristöministeriön asia vaan jokaisen ministerin vastuulla. 

Me emme voi sivuuttaa sitä, että kaikkein suurimmat uhat meidän taloutemme perustalle ovat nämä alati etenevät ympäristökatastrofit, luonto- ja ilmastokriisit. Talouden kestävyydestä ei oikein voi edes keskustella uskottavasti ilman yhteistä näkemystä kestävästä luonto- ja ilmastopolitiikan linjasta. Vihreiden tavoitteena on se, että Suomeen saataisiin aikaan parlamentaarinen ylivaalikautinen sitoumus ekologisten reunaehtojen asettamisesta talouden kehitykselle, yhtä lailla kuin talouden kestävyysvajeen taittamisesta. Pääministeri Orpo, aikoinaan valtiovarainministerinä teillä oli hiukan harrastuneisuutta tämäntyyppisten asioiden liepeillä. Olisitteko pääministerinä avoin edistämään tämänkaltaista työtä talouden uudistamiseksi? 

Arvoisa rouva puhemies! Luontoarvot ovat äärimmäisen tärkeitä, ja meidän on syytä kantaa vakavaa huolta esimerkiksi luontokadon etenemisestä ja siitä, että varmistamme luonnon monimuotoisuuden myöskin tulevaisuudessa. Samaan aikaan on selvää, ettei Suomen kaltainen maa voi tehdä luonnostaan pelkästään reservaattia, jota ei voi hyödyntää. [Veronika Honkasalo: Tämäkö on hallituksen kanta?] Näissä aiemmissa puheenvuoroissa, mitä vihreät käyttivät, oltiin ajamassa alas suomalaista metsäteollisuutta, suomalaista kaivosteollisuutta, [Välihuutoja vihreiden ryhmästä] suomalaista teollisuutta ylipäätäänkin, mitä tulee luonnonvaroihin. 

Jos katsomme kysymyksenasettelua vähän laajemmasta näkökulmasta, niin itse asiassa se politiikka, mitä vihreät haluavat edistää esimerkiksi liikenteen sähköistymisen puolella, se, että päästäisiin eroon fossiilisista polttoaineista, edellyttää myöskin akkumateriaaleja ja se edellyttää myöskin kaivostoimintaa. Meidän täytyy tehdä tämä kaikki luonnollisestikin ympäristövastuullisella tavalla, [Petri Huru: Muuten ne kaivaa sen Kongossa lapsityövoimalla!] mutta se politiikka, jota vihreät edistäisivät, olisi kyllä katastrofaalista sekä Suomen taloudelle että pitkällä tähtäimellä [Puhemies koputtaa] myöskin maailman ympäristöjärjestelmälle. [Veronika Honkasalo: Tämäkö on hallituksen linja?]