Arvoisa puhemies! Heti alkuun teen esityksen, että tämä 1.—6. lakiehdotus hylätään ja hyväksytään tämän meidän vastalauseen 1 mukaisesti. Se sisältää nämä kolme vastalauseen lausumaehdotusta, eli esitän ne kolme lausumaa.
Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua tämän lakiesityksen isoista ongelmista ja tästä eriarvoisuuskehityksestä, ja haluan nyt jatkaa vielä liittyen ikääntyneisiin. Tässä varapuheenjohtaja toi näitä poikkeussääntöjä, ja vielä ehkä haluan keskittyä tähän ja myös vastata hänelle näihin esitettyihin kysymyksiin.
Eli meillä tällä hetkellä on se tilanne, että meillä on hyvin paljon noin 60-vuotiaita työttömäksi jääneitä ihmisiä, ja meillä on ollut pitkään ehkä sellainen tilannekin, että kun yrityksissä on irtisanottu ja on tullut isoja irtisanomisia, niin usein se on tupannut vaan menemään siihen, että ikääntyneimmät työntekijät on pistetty pihalle. Tähän päinvastoin meidän olisi pitänyt löytää lainsäädäntöä, jolla myös ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomissuojaa vahvistetaan ja myös työntekijöiden oikeutta... Kun ikääntyy, niin sen työsuhdeturvan pitäisi myös vastata sitä, koska me ollaan nähty, että myös ikäsyrjintää on hyvin paljon työmarkkinoilla. Valtaosan — jos sinä olet kuusikymppinen, sinä haluat ja etsit työtä — on hirveän vaikea työtä löytää. Vaikka sinulla olisi osaamista, ammattitaitoa ja halua, niin et tule valituksi. Tämä on ihan tilastollinen tosiasia, ja totta kai siellä voi olla taustalla monia muitakin perusteita.
Mutta tähän on yhdessä aikaisemmin... Myös kolmikantaisissa neuvotteluissa, kun on puhuttu näistä lisäpäivistä eli eläkeputkesta ja muusta, on sovittu subjektiivinen oikeus näihin erilaisiin suojasäännöksiin, joilla ikääntyneiden toimeentulo pystytään pitämään edes säädyllisenä. Jos nyt mietitään, että olisin kuusikymppinen, minut olisi irtisanottu vaikka jostain paperitehtaasta ja minä olen ollut tämän 500 päivää ja minulta on leikattu 40 prosenttiin kahdeksan kuukauden päästä tätä ansiosidonnaista, niin normaalisti ja tämän hetken lainsäädännön mukaan työllisyysalueitten on pitänyt tarjota esimerkiksi velvoitetyötä taikka sitten tarjota erilaista työllistymistä edistävää palvelua tai jotain muuta, jos sinä et löydä avoimilta työmarkkinoilta sitä työpaikkaa. Kun sinä olet voinut käydä esimerkiksi tämmöisen puolen vuoden työllisyyttä edistävän kurssin tai jonkun muun vastaavan ja sinä olet näitten aktiivisten työvoimapalveluiden piirissä, niin sinä olet päässyt takaisin tälle ansiosidonnaiselle ja sitten sinä olet voinut taas olla sen ajan, ja sitä kautta on pidetty toimeentuloa sinne eläkeikään asti edes jollain tavalla hyvänä.
Nyt tämä johtaa käytännössä siihen, että jos sinä et löydä kuusikymppisenä avoimen työmarkkinan työpaikkaa, niin sinä tipahdat sinne työmarkkinatuelle, joka on 800 euroa — ja huomioisin tässä, että hallitus on myös jäädyttänyt tämän koko vaalikaudeksi eli neljäksi vuodeksi, ja tämä tarkoittaa 10,2 prosentin leikkausta myös työmarkkinatukeen — eli tipahdat sille. Ja kun tämmöinen reilu kuusikymppinen tipahtaa työmarkkinatuelle, niin se vaikuttaa myös hänen eläkkeeseensä, koska se pieni työmarkkinatuki ei enää kerrytä eläkettä. Tietenkin jokainen toivoo, että tällainen henkilö — osaamista, ammattitaitoa, halua — työllistyy, mutta tilastollinen fakta on, että hänen on erittäin vaikeaa saada työpaikkaa, joten tämä aiheuttaa hänelle köyhyysloukun ja ongelman.
Haluan nyt täällä painottaa tätä, että tämä on yksi tämän hallituksen esityksen erittäin radikaali toimenpide, ja tähän minun mielestäni ei olisi pitänyt mennä, vaan olisi pitänyt huolehtia ikääntyneistä työttömistä. Etenkin kun poistettiin eläkeputki, niin silloin katsottiin nämä suojasäännökset. Silloin perussuomalaisetkin huusivat kurkku suorana, kun tätä eläkeputkea sorvattiin, ja silloin huolehdittiin näistä suojasäännöksistä, niin että ihmiset pääsivät takaisin ansiosidonnaiselle ja pystyivät jollain tavalla pitämään itsensä niin sanotusti putkessa. Nyt kun nämä kaikki suojasäännökset poistuvat, niin se on aika iso kolaus näille ihmisille. Tähän minä toivoisin perusteluja, että miten tähän on päädytty. Tätä on nyt valiokunnassa ja täälläkin puhuttu, ja kukaan ei tähän ota kantaa. Tämä on yksi lisäheikennys tähän porrastuksen lisäksi.
No, sitten tässä on puhuttu, että tarjotaan palkkatukea. On totta, että kymmenen kuukauden palkkatuen sinä voit saada niin, että menet avoimille työmarkkinoille, mutta tällä hetkellä nämä on sidottu työllisyysmäärärahoihin, ja aika monessa paikassa Suomessa nämä työllisyysmäärärahat ovat jo loppu. Eli varsinkin jos te sidotte näitä tähän kymmenen kuukauden palkkatukeen — niitähän myönnetään viiden ja kymmenen — niin sen pitäisi olla subjektiivinen oikeus, että jos sinä löydät jostain palkkatuetun työn ja pääset sinne töihin, niin sitten sinulla pitäisi olla oikeus saada se maksimi eli kymmenen kuukauden palkkatuki, jos itse onnistut löytämään sen työn. Nyt sanotaan, että työllisyysmäärärahat ovat loppu.
Ja kyllä minä vähän pidän erikoisena myös sitä, että jos samaa työtä ihmiset tekevät, toinen on palkkatuella samoilla työehdoilla ja toinen ilman palkkatukea, niin toisella työssäoloehto kertyy ja toisella ei. Kyllähän tämäkin eriarvoistaa.
Lisäksi, arvoisa puhemies, vielä sanon tähän vakuutusperustaisuuteen, että noin 20 000 pienipalkkaisella ihmisellä tämä tiputtaa sen vakuutuksen: jos sinä jäät työttömäksi, niin sinun työttömyysturvasi on korkeampi, mutta näillä pienillä palkoilla jo 40 päivän päästä sinä tipahdat minimitoimeentulolle. Tämä ei ole millään tavalla vakuutusperustaisen työttömyysturvajärjestelmän ehtojen mukainen.
Arvoisa puhemies! Tein nämä hylkäysesitykset ja lausumat. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:No niin, kiitos. — Edustaja Meriluoto.