Arvoisa puhemies, fru talman! Kyseessä on tärkeä asia, nimittäin tarkastusviraston kertomus vaalirahoitukseen liittyen. Ja niin kuin kaikki muistamme, olimme muutama vuosi sitten aika syvässä vaalirahoitukseen liittyvässä luottamuskriisissä, ja silläkin tavalla on tärkeää pysähtyä tämän asian äärelle. Vuoden 2008 tapahtumien jälkeen on tapahtunut paljon hyvää. Olemme saaneet ainakin osittain palautettua kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään, mutta edelleen on epäkohtia, joista on syytä käydä keskusteluja.
Kuten tästä tarkastusviraston kertomuksesta käy ilmi, kaikki vuonna 2015 ilmoitusvelvolliset ovat jättäneet ilmoituksensa eikä viranomaisilla ole mitään huomauttamista sen osalta. Hyvään suuntaan on siis monelta osin menty. Mutta on yksi asia, jonka erityisesti haluan nostaa keskusteluun: Kuten kaikki tiedämme, poliittinen valtahan jaetaan vaalien kautta, ja vaaleja käydään aika tiheällä rytmillä. Taloudelliset panostukset vaaleihin ovat kasvaneet aika merkittävästi viime vuosina. Vuodesta 2011 vuoteen 2015 kokonaisuudessaan vaalien kulut kasvoivat yli miljoonalla eurolla ja yksittäisen ilmoitusvelvollisenkin kohdalla kulut kasvoivat yli 5 000 euroa. Nytkin tässä eduskunnassa keskimäärin on joutunut käyttämään 33 000 euroa tullakseen valituksi. On aivan selvää, että tämä kustannusten kallistuminen on uhka terveelle demokratialle ja ehdokasasettelun tasa-arvoisuudelle.
Hallitus on kertonut tuovansa vielä tänä keväänä esityksen maakuntahallinnon rakentamisesta tähän maahan, ja sillä tavalla meille tulee kuntapäätöksenteon ja valtiollisen päätöksenteon lisäksi kolmas merkittävä päätöksenteon kerros, johon myös on aikomus valita päättäjät henkilövaalijärjestelmällä. On aivan selvää, että tämä tulee osaltaan myös lisäämään sekä ehdokkaiden että puolueiden rahankäyttöä vaaleissa. Ja kuten sanoin, jo tällä hetkellä olemassa oleva tilanne on uhka terveelle demokratialle ja tasa-arvoiselle ehdokasasettelulle.
Mielestäni tulisikin nyt tämän maakuntahallinnon rakentamisen yhteydessä tässä rinnalla vielä keskustella myös siitä, millä toimenpiteillä voisimme suitsia vaalikampanjoiden kustannuksennousua ja millä tavalla voisimme sillä tavalla tervehdyttää demokratiaa. Toivonkin, että tämän kevään aikana keskustelemme paitsi maakuntahallinnon perustamisesta myös siihen liittyvästä vaalijärjestelmästä. Itse pitäisin erittäin terveenä sitä, että vaalilainsäädäntöämme kehitettäisiin siihen suuntaan, että pohtisimme ehdokaskohtaisille tukisummille jonkuntyyppisiä kattoja.
Joka tapauksessa pääviestini on se, että paljon hyvää on tehty, mutta tämä tilanne on muuttunut ja ne epäkohdat, jotka edelleen tähän vaalirahoitukseen liittyvät, kasvavat näiden kampanjoiden osalta. Ei ole mitään syytä päättää sitä keskustelua. Ja muistutan vielä, että viime eduskuntavaaleissa nähtiin yli 100 000 euron meneviä ehdokaskampanjoita, ja jokainen täällä oleva ymmärtää, että se merkittävästi rajoittaa sitä, minkätyyppisistä tehtävistä voi tulla Suomen parlamenttiin päättäjäksi.