Arvoisa puhemies! Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tämän hallituksen ja koko Suomen tärkein ja suurin reformi. Tämän vuoksi voimaantulon siirtyminen vuodella on suuri asia ja vaatii hallitusryhmien sitoutumisen lisäksi myös suuren salin keskustelun. Hallitus haluaa muistuttaa, miksi tämä uudistus tehdään. Taustalla olevat syyt eivät ole muuttuneet mihinkään, pikemminkin päinvastoin, uudistus on entistä tarpeellisempi.
Arvoisa puhemies! Ihmisillä on oikeus saada tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Palvelut on turvattava laadukkaina kiihtyvästä ikääntymisestä huolimatta. Uudistusta tehdään, jotta ihmisille voidaan turvata palvelut vähintään nykyisen tasoisina vielä kymmenen vuoden päästä ja siitä eteenpäin. Uudistusta tehdään, jotta siellä, mistä hoitoon ei tahdo nyt päästä, jonot lyhenevät, kun valinnanvapauden myötä perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin tulee vaihtoehtoja. Valinnanvapaudella vahvistetaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluita sekä turvataan nykyistä nopeampi tasa-arvoinen hoitoonpääsy. Uudistusta tehdään, jotta terveyserot kapenevat ja menoja pystytään hillitsemään. Uudistusta tehdään, jotta jatkossa järjestäjällä on leveämmät hartiat. Uudistuksessa noin 400 lakisääteistä tehtävää hoitavaa organisaatiota muuttuu 18 järjestäjäksi. Leveämmät hartiat mahdollistavat katkeamattomat hoitoketjut. Uudistusta tehdään, jotta voimme viimeinkin taata suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhoitoon yhteensopivat ja yhtenäiset tietojärjestelmät katkeamattomien hoitoketjujen tueksi. Näin varmistetaan täydellinen asiakastieto ja tiedon liikkuminen. Yhteensopivat tietojärjestelmät ovat myös digitaalisten palvelujen rakentamisen ja hyödyntämisen ehdoton edellytys.
Arvoisa puhemies! Uudistuksella on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Soten osuus hallituksen 10 miljardin euron tavoitteesta on 3 miljardia euroa. Kustannusten hillintä 3 miljardilla eurolla tarkoittaa käytännössä sitä, että menot saavat jatkossa kasvaa reaalisesti vain 0,9 prosenttia vuodessa, kun ne nyt muuten olisivat kasvamassa 2,4 prosenttia vuosittain.
Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus, tuodaan mukaan valinnanvapaus ja siirretään maakunnille uusia tärkeitä tehtäviä. Maakunnan tehtäviksi siirtyvät muun muassa pelastustoimi ja valtion aluehallinnolta työllisyys- ja elinkeinopalveluita. Uudistuksen myötä palveluja pystytään johtamaan paremmin alueellisesti tasapainoisena kokonaisuutena. Uudistuksen oli tarkoitus tulla täysimääräisesti voimaan 1. päivä tammikuuta 2020 alkaen.
Arvoisa puhemies! Nyt olemme sen edessä, että historiallisen suuri ja innovatiivinen uudistus vaatii eduskunnan työskentelyn osalta enemmän aikaa kuin oli ajateltu. [Jukka Gustafssonin välihuuto] Vaikka hallitus on toimittanut lakiesitykset lupaamassaan ajassa eduskuntaan, aikataulu on osoittautunut liian kireäksi ajatellen maakuntien täysimääräistä aloittamista vuonna 2020. Lakien voimaantulosta maakuntavaalien järjestämiseen on oltava noin puoli vuotta aikaa Oikeuskanslerinviraston lausunnon mukaan. Virkamiesarvion mukaan valtuuston aloittamisesta maakunnan täysimääräiseen aloittamiseen tarvitaan minimissään kymmenen kuukautta aikaa. Maakunnilla ja valtuustoilla on kova urakka uudistuksen toimeenpanossa ennen aloituspäivää. Koska valtuustojen aloittaminen siirtyy ensi kesään, tämä kymmenen kuukauden minimiehto ei enää täyty.
Tällä ilmoituksella hallitus haluaa tuoda sekä eduskunnan tietoon että uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstölle, uudistuksen valmistelijoille ja kansalaisille tiedoksi sen, että maakuntien aloittamisen ajankohtaa on siirrettävä vuoden 2021 alkuun. Valinnanvapauden aloittaminen siirtyy vastaavasti vuodella eteenpäin viime viikolla vastineella annetuista päivämääristä. Hallitus on myös päättänyt turvata riittävän, koko uudistuksen tarvitseman lisärahoituksen vuodelle 2020. Hallituksen tavoitteena on, että ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin pitää toukokuussa 2019. Tällöin lakien tulisi olla voimassa noin puoli vuotta tätä ennen. Muihin aikataulun vaatimiin muutoksiin hallitus palaa tarkemmin elokuussa.
Arvoisa puhemies! Vuoden lisäaika valmistelulle tuo mukanaan myös haasteita. Valmistelurahoitusta tarvitaan lisää. Tämänhetkinen virkamiesarvio on, että lisärahoitustarve on noin 200 miljoonaa euroa, mutta tarkka summa tarkentuu budjettiriiheen mennessä. Vaiheistuksen aiheuttamat lisäkustannuspaineet arvioidaan yhdessä maakuntien kanssa.
Myös järjestämisvastuun epäselvä tilanne pitkittyy. Pitkittyminen valitettavasti voi johtaa luovuttavien organisaatioiden irtiottoihin ja kokonaisuuden kannalta epärationaalisiin ulkoistuksiin, joissa tulevan maakunnan kokonaisetua ei välttämättä huomioida. Hallitus toivoo kunnilta ja kuntayhtymiltä vielä sitkoa, jotta yhdestä lisävuodesta ei muodostu markkinavoimien temmellyskenttää. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisen kehittämisen pysähtyneisyyden tila osassa luovuttavia organisaatioita jatkuu vielä lisävuoden. Pääministerinä toivon hartaasti, että näiden maakunnallisten kehittäjien sydän ei turru valtakunnalliseen päätöksenteon hitauteen. [Välihuutoja]
Toisaalta vuoden lisäaika antaa enemmän valmisteluaikaa maakunnallisille ja kansallisille ict-ratkaisuille. Maakuntien valmiudet käynnistää toimintansa vaihtelevat maakunnittain edelleenkin. Lisävuosi mahdollistaa myös hitaammin edenneiden maakuntien riittävän valmistautumisen uudistukseen. Lisävuoden avulla hitaampien maakuntien valmius toimia vahvana palveluiden järjestäjänä paranee merkittävästi.
Uudistuksen valmistelussa voidaan myös hyödyntää täysimääräisesti heti lakien voimaantulon jälkeen alkavien valinnanvapauspilottien kokemukset kaikissa maakunnissa. [Ben Zyskowicz: Se on tärkeää!] Näihin hallitus on varannut 200 miljoonaa euroa. [Kari Uotila: Laittomasti!] Maakuntien valmius ottaa valinnanvapaus käyttöön sote-keskuksissa heti vuoden 2021 aikana kasvaa näin merkittävästi.
Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt viedä tämän uudistuksen maaliin. Uudistus on yksi Suomen historian suurimmista yhdenvertaisuusuudistuksista. Olennaista on nyt varmistaa, että uudistuksen kehitystyö jatkuu. Siksi haluan viestiä vahvasti siitä, että tämä tavoite on edelleen kirkas, olemme tekemässä Suomen suurinta palveluiden ja hallinnon reformia.
Uudistukseen liittyy lukuisa määrä liitännäislakeja, jotka on ehdittävä käsittelemään myös nykyisen eduskunnan aikana. Myös kansalaisten on vähitellen tiedettävä, milloin pidetään historialliset ensimmäiset maakuntavaalit.
Uudistuksen aikataulu on nyt eduskunnan käsissä. Hallitus toivoo eduskunnalta huolellista, ripeää ja vastuullista käsittelyä. Maakuntien epävarmuus uudistuksen aikataulusta pitää saada loppumaan. Samoin tuhannet tekijät maakunnissa tarvitsevat näkymän, milloin on valmista. Muutos koskee satojatuhansia työntekijöitä: niitä julkisen sektorin työntekijöitä, jotka siirtyvät maakuntien palvelukseen, niitä yksityisen sektorin työntekijöitä, jotka palvelevat jatkossa sote-keskuksissa, tai vaikkapa niitä yrittäjiä ja pienten yritysten työntekijöitä, jotka jatkossa tarjoavat Suomessa asuville palveluja asiakassetelillä. [Välihuutoja vasemmalta] He kaikki ansaitsevat viimeinkin varmuuden siitä, milloin uudistus astuu voimaan.
Arvoisa puhemies! Uudistaminen ei lopu tähän, joten Suomen ja poliittisen järjestelmän on pystyttävä parempaan. Kansalaisten luottamus demokratiaa ja politiikkaa kohtaan heikkenee erilaisten indikaattoreiden mukaan. [Kari Uotila: Pitäisi katsoa peiliin!] Tämän pitäisi huolestuttaa meitä kaikkia tässä salissa. Tämä aikatauluviive on kieltämättä pettymys. Meidän kaikkien, myös minun, on katsottava peiliin. Parempaan pitää pystyä jatkossa.
Puhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Seuraavaksi eduskuntaryhmien edustajat, 5 minuuttia.