Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 15/2019 valtiopäiviltä käsittelee hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan kumottavaksi työttömyysturvan niin sanottuun aktiivimalliin sisältyvät velvoitteet ja leikkurit. Muutokset on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta kannattaa aktiivimallin leikkureiden ja velvoitteiden kumoamista. Ehdotettujen muutosten seurauksena työttömyysetuuden säilyminen normaalin suuruisena ei enää edellytä sitä, että työttömyysturvan saaja mallissa edellytetyllä tavalla työllistyy palkkatyössä tai yritystoimissa tai että hän osallistuu työllistymistä edistävään palveluun tai työllistymistä tukevaan toimintaan vähintään viiden päivän ajan. Muilta osin työttömyysetuuksia saavien työnhakijoiden velvoitteet säilyvät ennallaan, eli työttömän työnhakijan tulee edelleen aktiivisesti hakea työtä ja koulutusta sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin ja toimenpiteisiin.
Eduskunta edellytti jo aktiivimallia koskevia muutoksia hyväksyessään, että uudistuksen vaikutuksia tulee seurata tarkasti ja tarvittaessa tulee laajentaa keinoja, joilla aktiivisuusedellytyksen voi täyttää, jos ilmenee, etteivät ehdotetut keinot ole riittäviä estämään aktiivisesti työnhakua tai palveluun pääsyä yrittäneen työnhakijan joutumista vähennetylle etuudelle.
Mallin keskeisimpänä tavoitteena on ollut lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden keston ajan. Aktiivimallia koskevassa hallituksen esityksessä mallin arvioitiin lisäävän työllisyyttä 5 000—12 000 henkilötyövuodella.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle käsitellyt laajasti aktiivimallin vaikutuksia. Mallin vaikutuksia on tutkittu sen voimassaolon aikana kolmessa eri tutkimushankkeessa. VATTin tutkimuksen mukaan aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa hyvän suhdannetilanteen vaikutuksista eikä vaikutuksia työllistymiseen voida siten luotettavasti arvioida. Aktiivimallin aikana tehtiin myös muita työllisyyteen mahdollisesti vaikuttavia uudistuksia. Sopivan verrokkiryhmän puuttuessa aktiivimallin vaikutusta on vaikea erottaa muiden tekijöiden vaikutuksesta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin huomiota siihen, että aktiivimalli on selvityksen mukaan saattanut lisätä työllistymistä ja työttömyyden päättymistä ansioturvan saajien joukossa. Sen sijaan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien keskuudessa kasvua oli lähinnä työttömyyden aikaisessa työssäkäynnissä. Työllistymisen kasvussa on osittain kyse myös työllisyystilanteen paranemisen vaikutuksesta.
Aktiivimallin yhteydessä työvoimapalveluiden tarjontaan lisättiin 25 miljoonan euron vuosittainen määräraha. Valiokunta pitää myönteisenä, että työttömille tarjottavien palveluiden määrä ja palveluihin osallistuminen lisääntyi niin ansiopäivärahan kuin peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien keskuudessa. Palveluihin osallistuminen kasvoi erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä, joissa työllistyminen avoimille työmarkkinoille on harvinaisempaa. Toisaalta ansiopäivärahan saajien joukossa kasvoi erityisen paljon lyhyisiin, juuri aktiivimallin ehdot täyttäviin palveluihin osallistuminen. Lyhyiden koulutusjaksojen tarjonta myös lisääntyi aktiivimallin aikana, mikä on vaikuttanut palveluihin osallistumisasteeseen. Palveluihin osallistumisasteeseen ovat voineet vaikuttaa myös aktiivimallin aikana tehdyt muut työvoimahallinnon uudistukset, kuten määräaikaishaastattelut ja kokeiluhankkeet eri alueilla.
Selvityksen mukaan TE-toimistojen asiantuntijoille ja esimiehille suunnattuun kysely- ja haastattelututkimukseen saatujen vastausten perusteella aktiivimallia ei pidetä työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena keinona edistää työllisyyttä. Puolet vastaajista katsoi, että aktiivimallin avulla ei pystytä edistämään työllistymistä, koska se kannustaa aktiivisuuteen, joka ei perustu asiakkaiden tarpeisiin, motivaatioon tai työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aktiivimallin ehtojen täyttämiseen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin huomiota siihen, että aktiivimallin vaikutusten arvioinnissa ei ole selvitetty mallin vaikutuksia työttömien hyvinvointiin ja työkykyyn. Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti aktiivimallia koskevaa hallituksen esitystä käsitellessään vuonna 2017 tärkeänä, että uudistuksesta tehdään seurantatutkimus ja arvioidaan uudistuksen vaikutuksia henkilöiden myöhempään työllistymiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin sekä tehdään vaikuttavuusarviot myös eri ryhmille esimerkiksi sukupuolen, iän, koulutustason, asuinalueen ja työttömyyden keston mukaan.
Selvitysten ja tilastotietojen perusteella on selvää, että aktiivimalli on heikentänyt työttömien toimeentuloturvaa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että selvityksen perusteella työttömyysetuutta pienennettiin erityisen usein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevilta iäkkäämmiltä työnhakijoilta sekä työttömyysturvaa työttömyyspäivärahan lisäpäiviltä saavilta. Aktiivimalli näyttää myös kohdistuneen erityisesti miehiin, joiden työttömyysetuuksia alennettiin aktiivimallin vuoksi useammin kuin naisten. Alueellisia eroja ei selvityksessä sen sijaan havaittu.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden ja järjestelmän kannustavuuden kannalta ongelmallisena, että ensisijaisen etuuden alentaminen aktiivimallin johdosta on lisännyt viimesijaisen toimeentulotuen tarvetta. Toimeentulotukiriippuvuus nostaa työllistymisen kynnystä ja johtaa usein työttömyyden pitkittymiseen.
Valiokunta toteaa, että aktiivimalliin on kohdistunut voimakasta kritiikkiä ja se on koettu vaikeaselkoiseksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta nostaa lausunnossaan esille aktivointitoimenpiteiden kielteiset vaikutukset erityisesti miesten itseluottamukseen ja heidän kokemaansa arvostukseen.
Yhteenvetona sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että tutkimuksessa ei ole voitu luotettavasti osoittaa aktiivimallin lisänneen työllisyyttä, mikä on ollut mallin keskeinen tavoite. Aktiivimalli on kuitenkin heikentänyt erityisesti vaikeasti työllistyvien ryhmien työttömyysturvan tasoa, lisännyt toimeentulotuen tarvetta ja nostanut työttömyysturvajärjestelmään kohdistuvia epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia.
Aktiivimallin kumoaminen lisää esityksen mukaan työttömyysturvamenoja arviolta 51,1 miljoonalla eurolla. Asumistuen ja toimeentulotuen menojen arvioidaan alenevan 12 miljoonalla eurolla. Aktiivimallin kumoaminen lisää siten kokonaisuudessaan julkisen talouden menoja arviolta 39 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 13,7 miljoonaa euroa, kuntien osuus 10,2 miljoonaa euroa ja työllisyysrahaston osuus 15,2 miljoonaa euroa.
Aktiivimallin kumoaminen parantaa työttömien etuudensaajien toimeentuloturvaa. Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajalla, joka ei täyttäisi aktiivimallin mukaisia edellytyksiä, etuus nousee ilman korotusosia noin 32,40 euroa kuukaudessa. Ansiopäivärahaa saavalla etuus nousee ilman korotusosia keskimäärin noin 65 euroa kuukaudessa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykseen siitä, että jatkossakin työllisyyden edistämiseksi tarvitaan työttömien työnhakijoiden aktiivisuutta tukevia toimenpiteitä, kannusteita ja työllistymistä tukevia palveluita. Aktiivimallin kumoaminen ei poista työnhakijoiden velvollisuutta hakea aktiivisesti työtä ja osallistua työllisyyttä edistäviin palveluihin. Valiokunta pitää tarpeellisena, että aktiivimallin yhteydessä työvoimapalveluihin lisätty 25 miljoonan euron vuosittainen määräraha säilytetään. Työvoimapalveluita tulisi kehittää nykyistä yksilöllisemmiksi ja eri työttömien ryhmien tarpeita vastaaviksi ja riittäviksi. Valiokunta pitää myönteisenä, että työttömyysturvan omavastuu säilyy aktiivimallin kumoamisen jälkeenkin viidessä päivässä.
Valiokunta toteaa, että hallitus on ohjelmassaan sitoutunut työllisyysasteen nostamiseen 75 prosenttiin. Työllisyyden edistämiseksi on asetettu ministerityöryhmä alatyöryhmineen. Valiokunta pitää tärkeänä, että työllistämistä tukevien palvelujen kehittämisen ohella työttömyysturvajärjestelmää kehitetään pitkäjänteisesti mahdollisten kannustinongelmien pienentämiseksi, järjestelmän selkeyden ja ymmärrettävyyden lisäämiseksi sekä toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi. Valiokunta katsoo, että palvelujärjestelmän ja sosiaaliturvan uudistamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllisyyden edistämisen ja heidän tarpeitaan vastaavan toimeentuloturvajärjestelmän rakentamiseen.
Valiokunnan mietintöön sisältyy vastalause.
Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen
:Ja sitten puhujalistaan.