Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Seuraava kysymys, edustaja Tanus.
Arvoisa rouva puhemies! Suomessa altistuu päivittäin noin 750 000 ihmistä sisäilmaongelmille, ja näistä aiheutuvien terveyshaittojen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa.
Perusopetuslain mukaan lapsella on oikeus terveelliseen oppimisympäristöön, mutta silti kouluissa ja päiväkodeissa altistuu päivittäin noin 250 000 lasta ja nuorta huonolle sisäilmalle. On odotettu ripeää suunnitelmaa terveyshaittojen vähentämiseksi ja valtiolta nopeaa tukea korjaamiseen ja rakentamiseen. Osaamista tulee parantaa niin terveys- kuin rakennusalalla.
Olisiko aika miettiä uudelleen julkista rakentamista uudesta näkökulmasta, ettei jatkuvasti rakenneta uusia sisäilmaongelmaisia tiloja? Hirsirakentamisella olisi hyötynä paitsi puhtaampi sisäilma myös merkittävät vaikutukset kansantalouteen. Ja kysyisinkin ministeri Tiilikaiselta: aikooko hallitus vauhdittaa pikaisesti sisäilmaongelmaisten tilojen korjaamista ja vauhdittaa puun, hirren, käyttämistä rakennusmateriaalina julkisissa rakennuksissa?
Arvoisa puhemies! Edustaja Tanus ottaa äärimmäisen tärkeän asian esille, koska lasten terveys ja työntekijöitten terveys julkisissa tiloissa on tärkeä juttu meidän tulevaisuuden kannalta. Paraikaa hallitus ja ympäristöministeriö valmistelevat lähes nollaenergiarakentamisen säädöksiä, ja tämän säädösvalmistelun yhteydessä haluan varmistaa sen, että esimerkiksi Pudasjärven hirsirakentamisen, joka tuottaa hyvää, viihtyisää ja terveellistä työympäristöä koululaisille ja oppilaille, kaltaisia mahdollisuuksia julkisessa rakentamisessa tulee olemaan jatkossakin — ja toivottavasti kasvavassa määrin.
Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.
Eräässä tapauksessa on selvinnyt, että kunta ei ole lainkaan valvonut koulun tai päiväkodin rakennusprojektia vaan valvonta on tapahtunut pääosin rakennusliikkeen omavalvontana. Mitä mieltä olette, ministeri Tiilikainen, olisiko rakennusvalvontaan syytä kiinnittää enemmän huomiota? Onko lainsäädännössä täsmennystarpeita?
Investoinnit esimerkiksi uusiin koulurakennuksiin, arvoisa puhemies, tai päiväkoteihin ovat ensinnäkin suuria investointeja kaikissa kunnissa ja kaupungeissa, ja ne ovat pitkäkestoisia investointeja. Uskon, että kaupunkien ja kuntien kannattaa kyllä paneutua siihen valvontaan, koska huolellinen valvonta varmistaa halutun lopputuloksen. Se on kohta, missä kuntien ei varmasti kannata tinkiä. Tämä rakennusvalvonta meillä on kuntien tai kuntien yhteistoiminta-alueitten vastuulla, ja niin tulee olemaan jatkossakin, mutta sitä ammattitaitoa kannattaa varmasti sillä puolen parantaa.
Mitä tulee edustajan aiempaan kysymykseen tästä mahdollisesta tukemisesta, niin nyt oikeastaan vastaukseni kaupungeille ja kunnille on, että ei kannata odottaa, josko jostain tulisi joku ropponen tukea, vaan terve sisäilma, lasten terveys, työntekijöitten terveys on niin tärkeä asia, että ei kun investoimaan. (Puhemies koputtaa) Nyt on oikea aika investoida.
Kysymyksen käsittely päättyi.