Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.
Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tässä esittelijänä on niin ikään ministeri Marttinen. Olkaa hyvä.
Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Niin sanotut vähämerkityksiset tuet ovat yritystukia, joita voidaan myöntää kansallisesti ilman, että Euroopan komissio päättää tuen sisämarkkinoille soveltuvuudesta. Komissio on antanut useita asetuksia, joiden ehtojen mukaiset tuet ovat vähämerkityksisiä. Tyypillisesti vähämerkityksisyys varmistetaan enimmäismäärällä, jota enempää tukea ei saa myöntää yhdelle yritykselle kolmen vuoden aikana. Tämä enimmäismäärä voi vaihdella tuen kohteen mukaan. Yleinen vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä on 300 000 euroa kolmessa vuodessa. Jos tukea myönnetään enimmäismäärää suurempi summa, tuki ei enää ole vähämerkityksistä mutta voi olla hyväksyttävissä muiden valtiontukisääntöjen nojalla.
Tukea käytetään laajasti jäsenvaltioissa. Suomessa arvioidaan myönnettävän lukumäärällisesti kymmeniätuhansia asetusten mukaisia tukia vuosittain. Tukea myönnetään EU-asetusten nojalla valtion keskushallinnossa muun muassa TEMin hallinnonalalla. Keskeisiä toimijoita ovat Business Finland, Finnvera sekä elinvoimakeskukset. Tukia myöntävät myös kunnat. Uusissa vähämerkityksisen tuen asetuksissa edellytetään kuitenkin tiukempia ehtoja tukien myöntämiselle. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa tukien seuranta, niiden raportointi keskitettyyn rekisteriin sekä tietojen säilyttäminen. Jäsenvaltioiden on myös varmistuttava siitä, että yrityksen saaman tuen enimmäismäärää valvotaan tuen myöntämisen yhteydessä ja että tukitiedot säilytetään asianmukaisesti. Nyt esitettävät lakimuutokset varmistavat Suomen osalta, että asetusten ehdot täyttyvät. Siten voimme varmistaa, että vähämerkityksisten tukien myöntäminen Suomessa voi jatkua.
Elinvoimakeskuksista sekä työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta annettuun lakiin lisätään uusi tehtävä työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle. Keskus hallinnoisi jatkossa unionitason rekisterin pääkäyttöoikeuksia Suomessa sekä toimisi tarvittaessa yhteystahona Euroopan komission ja kansallisten pääkäyttäjien välillä. Lisäksi valmisteverotuslakiin, virvoitusjuomaverosta annettuun lakiin ja eräiden juomapakkausten valmisteverosta annettuun lakiin sekä lakiin verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta tehtäisiin tarpeelliset täydennykset ja täsmennykset merkityksellisen tuen seurantaa ja raportointia koskevien velvollisuuksien toteuttamiseksi. Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin tehtäisiin myös tekninen tarkistus.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja viimeistään 1.1.2026, jolloin EU-asetukset edellyttävät uusien tukien rekisteröimistä. Asia on tärkeä, jotta yritysten rahoitus- ja toimintaedellytykset varmistetaan myös vuodenvaihteen jälkeen.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin talousvaliokuntaan.